Jos mietit onko rikos tapahtunut ota yhteyttä poliisiin. Sinun ei tarvitse tietää onko rikosta tapahtunut tai mikä rikos on kyseessä. Riittää, jos sinulle on jäänyt tunne, että jotain väärää on tapahtunut. Poliisille voi tulla aina juttelemaan, ilman erityistä syytäkin.
Alla olevista laatikoista napauttamalla löydät lisätietoa ja linkkejä vihjeen jättämiseen poliisille, rikosilmoituksen tekoon ja rikosprosessin etenemiseen.
Voit jättää poliisille rikoksiin liittyviä vihjeitä useilla eri tavoilla. Vihjeen voi antaa netissä nettivinkkinä tai palautelomakkeen kautta.
Voit jättää poliisille rikoksiin liittyviä vihjeitä useilla eri tavoilla. Vihjeen voi antaa netissä nettivinkkinä tai palautelomakkeen kautta. Poliisilla on myös maakuntakohtaiset yhteystiedot vihjeiden antoon sähköpostitse tai puhelimitse.
Voit antaa vihjeen nimettömänä. Poliisi kuitenkin suosittelee, että ilmoitat oman nimesi ja yhteystietosi, jotta tietoja voidaan tarvittaessa tarkentaa.
Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisilaitoksella. Rikosilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, ilmoittajan ei tarvitse olla rikoksen uhri. Tapauksissa, jotka eivät vaadi poliisin välitöntä puuttumista, rikosilmoitus voidaan tehdä netissä. Hätätilanteessa soita 112.
Rikosilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian, jotta poliisi pääsee mahdollisimman nopeasti tutkimaan rikosta. Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias.
Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, käy lääkärissä mahdollisimman pian. Voit käydä lääkärissä jo ennen poliisiasemalle menoa. Lääkärintodistusta voidaan tarvita myöhemmin oikeudenkäynnissä sekä todisteena. Mikäli kyse on seksuaalisesta väkivallasta, vältä peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa ennen lääkärissä käyntiä.
Mitään jälkiä ei pidä siivota eikä paikkoja järjestellä ennen kuin poliisi on käynyt paikalla. Vältä turhaa kävelyä rikoksen tapahtumapaikalla ennen poliisin tuloa.
Rikoksesta saattaa koitua sinulle suoria kuluja, esimerkiksi omaisuutta on vahingoittunut tai sinulle on koitunut lääkärikuluja. Säilytä kaikki kuitit ja pyydä tarvittaessa asiantuntijalta arvio vahinkojen määrästä.
Poliisilaitoksella rikosilmoitus tehdään usein yleisellä tiskillä. Voit pyytää erillistä tilaa rikosilmoituksen tekemistä varten.
Rikosilmoitukseen tarvitaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisia. Myös mahdolliset silminnäkijät ilmoitetaan poliisille.
Rikokset vanhenevat. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi ei voi tutkia rikosta eikä siitä voi saada rangaistusta, jos tapahtumasta on pitkä aika. Vanhentumisaika vaihtelee kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen, minkä jälkeen rikokseen epäiltyä ei voi enää syyttää. Esimerkiksi lievää vakavampi pahoinpitely vanhenee viidessä vuodessa ja törkeä pahoinpitely kahdessakymmenessä vuodessa. Rikokset, joista on mahdollista saada elinkautinen vankeustuomio, kuten murha, eivät vanhene koskaan.
Kaikki muistikuvat, myös kellonaika tapahtuneesta, kannattaa kirjata ylös. Silminnäkijöiden yhteystiedot kannattaa pyytää heti tapahtuman jälkeen ja kirjallinen materiaali kuten sähköpostit, kuitit, kuvakaappaukset viesteistä jne. säilyttää.
Alaikäinenkin voi tehdä rikosilmoituksen. Rikoksen selvittämisen yhteydessä alle 15-vuotiastakin voidaan kuulla, mutta se on harvinaista. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä suurempaa harkintaa käytetään. Uhrin ollessa alle 15-vuotias huoltaja toimii hänen puolestaan. 15-17-vuotiaan kanssa huoltaja kutsutaan mukaan kuulusteluun ja oikeudenkäyntiin, mutta huoltaja ei yksin toimi nuoren puolesta.
Jos teosta epäillään huoltajaa tai muuta läheistä henkilöä, voidaan hakea edunvalvoja. Edunvalvojan tehtävä on suojata rikoksen tekijältä. Edunvalvoja on yleensä asianajaja tai muu asiaan koulutuksen saanut henkilö. Edunvalvojan tehtävänä on nimenomaan valvoa uhrin etua ja sitä, että kaikki asiat menevät tutkinnan aikana oikein.
Poliisille on turvallista mennä puhumaan myös hankalissa tilanteissa, esimerkiksi jos kotona on väkivaltainen vanhempi. Poliisin tehtävänä on varmistaa turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Jos tilanne mietityttää voit aloittaa juttelemalla Rikosuhripäivystyksen chatissa. Rikosuhripäivystys ei ole sama kuin poliisi vaan itsenäisesti toimiva järjestö.
Apua rikosilmoituksen tekoon saat poliisilta tai Rikosuhripäivystyksestä.
Rikosilmoituksen jälkeen selvitetään, onko tapahtunut rikos, kuka siihen on syyllistynyt ja päätetään mahdollisesta rangaistuksesta. Rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä ei tarvitse tietää miten asia tulee etenemään. Tilanne voi kuitenkin olla helpompi, jos tietää etukäteen mitä tulee tapahtumaan.
Esitutkinnassa poliisi selvittää tarkemmin mitä on tapahtunut:
Totuudessapysymisvelvoite: Rikoksen kohteen on kuulusteluissa kerrottava tapahtumankulku ja puhuttava totta. Esitutkinnassa epäillyllä ei ole totuudessapysymisvelvoitetta, eli hänen ei tarvitse rangaistuksen uhalla kertoa totuutta itsekriminointisuojan eli myötävaikuttamattomuusperiaatteen vuoksi.
Kuulustelupöytäkirja: Kuulusteluista tehdään uhrin hyväksymä pöytäkirja eli kirjaus siitä mitä uhri on kertonut.
VINKKI: Pöytäkirjaan voi pyytää korjauksia ja lisäyksiä, jos siihen on tarve.
Vahingonkorvaus: Poliisi kysyy kuulusteluissa vahingonkorvausvaatimuksista. Rikoksesta saattaa koitua sinulle suoria kuluja, esimerkiksi omaisuuttasi on vahingoittunut tai sinulle on koitunut lääkärikuluja, jonka lisäksi voit hakea korvausta väkivallan aiheuttamaan kipuun ja särkyyn sekä henkiseen kärsimykseen.
VINKKI: Säilytä kaikki kuitit ja pyydä tarvittaessa asiantuntijalta arvio vahinkojen määrästä.
1. Ei syyteharkintaan: Jos rikosta ei ole tapahtunut, ei tietoa ole tietoa kuka rikoksen on tehnyt tai uhri ei vaadi rangaistusta asia jää tähän.
Syytteiden nostaminen, eli kuka päättää eteneekö asia?
2. Sakko: Rikoksentekijälle määrätään sakko ja uhrille mahdollisia vahingonkorvauksia, jonka jälkeen asia on käsitelty.
3. Sovittelu: Joskus asia on helpompi pyrkiä sopimaan ilman oikeudenkäyntiä, jolloin poliisi pyrkii ohjaamaan asian sovitteluun. Sovittelussa rikoksen osapuolet voivat käsitellä haittoja ja sopia niiden hyvityksestä puolueettoman sovittelijan kanssa. Sovittelu on maksutonta. Lue lisää sovittelusta THL:n sivuilta.
VINKKI: Voit itse myös tehdä aloitteen sovittelusta oikeudenkäynnin sijaan. Sovittelu on vapaaehtoista ja voit perua suostumuksesi siihen milloin vaan.
4. Esitutkinnan rajoittaminen: Poliisi voi esittää esitutkinnan rajoittamista syyttäjälle, jos esim. asian rikosprosessin loppuun saattaminen olisi kohtuutonta. Esimerkiksi osalliset ovat lyöneet toisiaan, mutta sovittelussa sopineet asia eikä heillä ole enää vaatimuksia asiassa. Joissakin asioissa voidaan asian tutkinta päättää vähäisyysperusteella. Rajoittamisperusteita ovat myös esim. kustannusperusteinen ja ei näyttöä rikoksesta -peruste.
5. Oikeudenkäynti: Jos syyttäjä päättää syyttää rikoksen tekijää, menee asia oikeuteen. Tämä tarkoittaa, että oikeus kutsuu tarvittavat henkilöt oikeuteen, jossa kuullaan kaikkia osapuolia. Lievemmät asiat voidaan myös käsitellä kirjallisesti, jolloin tuomari tekee päätöksen pelkän materiaalin perusteella. Oikeudenkäyntiin tulee kutsu, jossa ilmenee, täytyykö uhrin olla mukana oikeudenkäynnissä.
VINKKI: Jos syyttäjä päättää jättää syyttämättä rikoksesta on sinulla asianomistajana vielä oikeus harkintansa mukaan itse nostaa syyte rikoksesta ja viedä asia näin tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan.
Tuomio julistetaan heti oikeudenkäynnin jälkeen tai käräjäoikeus ilmoittaa päivämäärän, jolloin tuomion saa. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen. Hovioikeuden päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen.
Rikosprosessien kesto vaihtelee tapauskohtaisesti. Esitutkinnan kesto ei ole este tuen ja avun saamiseksi.
Valtaosa suomalaisista on oikeutettu valtion oikeusapuun, josta katetaan asianajajan palkkio kokonaan tai osittain. Oikeusavun saatavuus riippuu asiakkaan tuloista ja menoista.
Joissakin rikoksissa tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan asianomistajan tuloista riippumatta. Tällaisia rikoksia ovat mm. seksuaalirikokset, perheväkivaltaa sisältävät rikokset sekä vakavat henkeen, terveyteen ja vapauteen kohdistuvat rikokset.
Rikokseen kannustaminen on rikos.
TOTTA
Rikokseen kannustaminen on jo rikos. Finlexin mukaan:
”Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.”
Yllytystä itsessään ei ole tehty rangaistavaksi teoksi, vaan se liittyy osaksi jotakin muuta rikosta.
Rikoksesta nostetaan aina syyte.
TARUA
Poliisin tehtyä esitutkinnan siirtyy asia syyteharkintaan. Kun syyttäjä on saanut poliisilta esitutkintapöytäkirjan, hän päättää syytteen nostamisesta eli siitä, viedäänkö asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos rikoksesta ei esimerkiksi ole näyttöä, rikos on vähäinen tai asiassa on tehty sovinto, syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta.
En voi tehdä asialle mitään, vaikka alaikäinen ystäväni käyttää alkoholia ja huumeita.
TARUA
Lain mukaan alaikäinen ei saa käyttää alkoholia. Huumausaineiden käyttö on lain mukaan kokonaisuudessaan kielletty nimikkeellä huumausaineiden käyttörikos. Molemmat täyttävät rikoksen tunnusmerkit. Rikosilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan ole ensisijainen toimintakeino vaan olisi tärkeää, että ystäväsi saisi apua. Puhu asiasta luotettavalle aikuiselle tai esimerkiksi auttavan järjestön työntekijän kanssa ja tehkää yhdessä suunnitelma, kuinka ystävää voidaan auttaa.
Olen alaikäinen, joten en voi tehdä rikosilmoitusta.
TARUA
Alaikäinen voi tehdä rikosilmoituksen netissä, jos hänellä on pankkitunnukset, joilla hän voi tunnistautua tekemään rikosilmoituksen tai tehdä ilmoituksen menemällä poliisiasemalle. Alaikäisen kannattaa kuitenkin pyytää apua rikosilmoituksen tekoon esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä. Alle 18-vuotiaan puhevaltaa käyttää myös hänen huoltaja. Rikosilmoituksen voi silti tehdä itsenäisesti ja poliisi jatkaa asian selvittämistä.
Alle 15-vuotiaasta ei voi tehdä rikosilmoitusta, koska hän ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa.
TARUA
Rikosilmoituksen voi tehdä, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotias ei joudu vastaamaan teosta oikeudessa, mutta hänen pitää korvata aiheuttamansa vahinko.
Puhelimeni on varastettu, voin tehdä rikosilmoituksen netissä.
TOTTA
Lievien rikosten kohdalla voi rikosilmoituksen tehdä netissä poliisin sivuilla.
Alle 15-vuotias ei voi saada rikosrekisteriä.
TARUA
Rikosilmoitukset kirjataan myös alle 15-vuotiaiden tekijöiden kohdalla, vaikka ne eivät johtaisikaan poliisin osalta isompiin toimenpiteisiin.
Alaikäistä ei saa kuulustella ilman avustajaa.
TOTTA
Alaikäisellä pitää olla avustaja kuulustelussa. Huoltajalla on myös oikeus olla mukana kuulusteluissa, vaikka alaikäinen ei sitä haluaisi. Arkaluonteisissa rikoksissa voi olla tarkoituksenmukaisempaa, että vanhempi ei olisi mukana kuulustelussa. Näissä tehdään aina tapauskohtainen harkinta.
