Isän jalanjäljillä

Ylikomisario Elina Katajamäki
Poliisihallitus, esikunta

Minusta ei pitänyt tulla poliisia. Lapsena muistan jupisseeni, kuinka vanhemman konstaapelin ja ylikonstaapelin tehtävissä työskennellyt isäni aina viikonloppuisin vei auton yövuoroon, eikä muu perhe päässyt mummolaan tai uimahalliin. Vielä armeijasta kotiutuessani vannoin pyhästi, että mitä vain, muttei poliisia. Niinpä elämä kuljetti Tampereelle, ja valmistuin Tampereen yliopistosta aikeenani tehdä työura toimittajana.

Työskentelin toimittajana Yleisradion legendaarisessa Poliisi-tv-ohjelmassa kolmen vuoden ajan. Sinä aikana tapasin kymmeniä poliiseja ja voin rehellisesti tunnustaa, että tulin heille kateelliseksi. Näin poliisin ja toimittajan työn yhtäläisyydet, mutta koin, että poliisityön lähtökohta on omalle etiikalleni sopivampi.

Opiskeleminen on mahtavaa aikuisena. Kaikki, mitä luennoitsijat sanovat, kiinnittyy aivoissa johonkin, mitä on jo aiemmin elämässään kokenut. Niinpä nautin Poliisiammattikorkeakoulun opetuksesta ja otin siitä kaiken irti.
Pääsin jo koulutuksen aikana kenttäjaksolla työskentelemään pitkäkestoisen rikostutkinnan parissa ja jatkoin sitä valmistumisen jälkeenkin. Minusta poliisityön kuningaslaji on kuulusteleminen millä tahansa kielellä. Ehkä se johtuu siitä, että ylipäänsä tykkään ihmisistä ja vuorovaikutuksesta.

Elämä on heittänyt minut työurallani poliisissa monenlaisiin tehtäviin - oma työhistoriani on oiva esimerkki siitä, kuinka monipuolisia tehtäviä organisaatiossamme on. Olen ollut viestintäpäällikkönä Lapin poliisilaitoksella ja työskennellyt sisäministeriössä sisäisen turvallisuuden tehtävissä. Poliisihallituksessa vastuulleni on kuulunut muun muassa poliisin operatiivisen viestinnän kehittäminen.

Koska aikuisena opiskeleminen on niin mukavaa, olen suorittanut työn ohessa myös hallintotieteen maisteriopintoja Lapin yliopistoon. Nyt haasteenani on poliisin päällystöopinnot. Johtamiskoulutuksesta saan uusia näkökulmia poliisityöhön!