Oikeuskäsittely

Rikosoikeudenkäynnissä asianosaisia ovat rikoksen uhri eli asianomistaja, syytetty eli vastaaja ja syyttäjä. 

Asianomistaja on rikosoikeudenkäynnissä asianosainen, jos hänellä on vaatimuksia vastaajaa eli rikoksesta epäiltyä kohtaan. Syyttäjä esittää rikosoikeudenkäynnissä vastaajaa koskevan syytteen. Rikosasian selvittämiseksi oikeudenkäynnissä mahdollisesti kuullaan myös todistajia. 

Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, uhri voi kysyä käytännön neuvoja Rikosuhripäivystyksestä. 

Kirjallinen menettely

Rikosasia voidaan käsitellä käräjäoikeudessa kirjallisesti. Tällöin ei järjestetä suullista oikeudenkäyntiä. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian kirjallisen materiaalin perusteella. Kirjallista materiaalia on poliisin laatima esitutkintapöytäkirja, johon on kirjattu esitutkinnassa selvinneet asiat.

Kirjallisessa menettelyssä käsitellään selvitettyjä lieviä rikoksia. Kirjallisen menettelyn tarkoituksena on nopeuttaa asian käsittelyä selvitetyissä asioissa. Jotta asia voidaan käsitellä kirjallisesti, vastaajan on pitänyt tunnustaa teko ja suostua kirjalliseen menettelyyn. Asianomistajan pitää myös suostua menettelyyn. Alle 18-vuotiaan tekemiä rikoksia ei käsitellä kirjallisessa menettelyssä. 

Syytetty eli vastaaja saa myös kirjallisessa menettelyssä tuoda esiin kirjallisesti oman kantansa esitetyistä vaatimuksista häntä kohtaan.

Käräjäoikeus lähettää kirjallisessa menettelyssä annetun tuomion vastaajalle ja asianomistajalle.