Poliisien valajuhla 3.6.2022

Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Suomi on eri tutkimusten mukaan maailman vakain, vapain ja turvallisin valtio. Meillä on paras hallinto, eniten henkilökohtaista vapautta, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja riippumattomin oikeuslaitos. Poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat kokonaisuutena arvioiden maailman toiseksi parhaat.

Suomi on puolustamisen arvoinen maa, niin sodassa kuin rauhassa. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa yhdisti niin suomalaiset kuin eurooppalaisetkin. Suomalaisten maanpuolustustahto on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan sen mittaushistoriassa. Liittyminen Natoon vahvistaisi merkittävästi asemaamme sotilaallisissa konflikteissa. Sen myötä emme jäisi enää koskaan yksin. 

Samalla sota on muuttanut turvallisuusympäristöämme pysyvästi. Tilanne heijastuu myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen, Suomen omiin turvallisuusratkaisuihin sekä poliisin toimintaan.

Neljä viidestä suomalaisesta kokee elämänsä edelleen turvalliseksi, joskin Ukrainan kriisi aiheuttaa huolta yhtä monelle. 

Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen ja sen hyväksynnän väliin on jäänyt aikaikkuna, niin sanottu harmaa vaihe, jonka aikana Suomea kohtaan voidaan kohdistaa erilaisia vaikuttamisyrityksiä. Provokaatiot ovat mahdollisia myös sen jälkeen. 

Seuraamme ja arvioimme nyt erityisen laaja-alaisesti tilanteen aiheuttamia suoria ja välillisiä vaikutuksia poliisin toimintaympäristöön ja maan sisäiseen turvallisuuteen. Poliisissa on niin ikään tehostettu varautumista ja päivitetty erilaisia valmiussuunnitelmia. 

Hyvät kuulijat,

Turvallisuus on toimintaa ja tilastoja, mutta myös tunne. Siinä on kysymys elämän ennustettavuudesta, jatkuvuudesta ja ymmärrettävyydestä. 

Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat koettujen uhkien ohella arviot viranomaistoiminnasta ja sen onnistumisesta. Jos omakohtaisia kokemuksia ei ole, mielikuvat syntyvät usein julkisesta keskustelusta.

Siksi on erityisen tärkeää, että poliisi juuri nyt luo omalla toiminnallaan vakautta ja jatkaa päivittäistä työtään ammattitaitoisesti ja sovinnollisuutta edistäen. 

Ihmisten on luotettava siihen, että yhteiskunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantaviin ilmiöihin, estämään ne ennalta tai selvittämään ne viimeistään kiireellisessä hätätilanteessa.

Paras keino torjua ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä on varmistaa, että kaikki Suomessa asuvat henkilöt taustastaan riippumatta luottavat suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen viranomaisten kykyyn suojata sen kansalaisten oikeuksia.

Meidän virassa olevien velvollisuutena on pitää huoli siitä, että olemme varautuneet kaikkeen mahdolliseen - ja jopa mahdottomaan. Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden tunteen perustana ovat olosuhteita vastaava suorituskyky, valmius ja lainsäädäntö. Vain siten kykenemme myös jatkossa turvaamaan kaikkia, kaikkina aikoina.

Suomessa luottamus turvallisuusviranomaisiin, kuten puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja poliisiin on maailmanennätysluokkaa. 

Uskaltaisin arvioida, että meillä on myös maailman matalimmat kynnykset, mitä tulee yhteistyöhön. Se on myös välttämätöntä, koska turvallisuutta ei voi enää jakaa kategorisesti ulkoiseen ja sisäiseen. 

Informaatiovaikuttaminen ja eriasteinen uhkailu, provosoidut mielenosoitukset, vahingonteot, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö, maahantulon välineellistäminen, pakotteiden kiertäminen, kyberiskut tai terroriteot voivat olla valtiollisen vaikuttamisen välineitä, siinä missä asevoimien käyttö. 

Hybridiuhille on leimallista epäsymmetriset ja tarkoitusperältään tietoisesti peitellyt
toimet, jotka saatetaan kohdentaa alueille, joissa ei ole aivan selvää kenelle
vastatoimet kuuluvat. Kyberissä puolestaan rikokset, rikolliset ja rikoshyöty liikkuvat valonnopeudella yli valtiorajojen. 

Kokonaisuuden näkeminen ja ymmärtäminen edellyttävät tehostettua seurantaa ja yhteistä tilannekuvaa. Hallinnolliset raja-aidat eivät saa olla sen esteenä. 

Sama pätee yhteisten suorituskykyjen kehittämiseen. Esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa olemme rakentaneet yhdessä kenttäjohtamisjärjestelmää ja drone-lennokkien torjuntakykyä. 

Vaikka sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välisten uhkien raja-aidat ovatkin hämärtyneet, niin lainsäädäntö määrittää, miten niihin vastataan. Suomessa poliisi on sisämaassa, ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia, lähes ainoa toimivaltainen viranominen edellä kuvattujen rikosilmiöiden kohtaamisessa. 

Mitä myöhemmässä vaiheessa toimet tulkitaan sotilaallisiksi, sitä pidempään toimittaisiin sisäisen turvallisuuden alueella, ensisijaisesti poliisin toimivaltuuksin.

Virka-apusäännösten uudistuksen myötä poliisi voi pyytää käyttöönsä sotilaallista voimaa vakavissa yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. 

Olemme lisäksi esittäneet sisäministeriölle, että sisäisen turvallisuuden uhkien tiedonhankintaa voitaisiin tehostaa ja poliisin reservin tarvetta edelleen selvittää. Näin lisäisimme yhteiskunnan resilienssiä erityisesti nk. harmaassa vaiheessa ennen valmiuslaissa määritettyjen toimivaltuuksien käyttöönottoa.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ovat poliisitoiminnan ydintä, niin normaaliaikoina kuin poikkeusoloissa. Poliisilla on vuosittain yli miljoona hälytystehtävää, joista kiireellisimpiä noin 70 000. Jokaiselle avuntarvitsijalle on tärkeintä saada apua omassa asiassaan.

Vakavat väkivallanteot ovat pakottaneet muuttamaan toimintatapoja ja varustusta. Olemme panostaneet paljon siihen, että ensimmäisenä paikalle tulevalla poliisipartiolla on tieto, taito ja välineet kaikkiin tilanteisiin ja siten valmius pysäyttää välittömästi mikä tahansa ihmisiin kohdistuva vaarallinen toiminta tai rikos. Tämän takeena on kansainvälisestikin arvotettu koulutus.

Poliisilla on lisäksi esitutkintaviranomaisena mahdollisuus selvittää, mistä tietyn teon taustalla voi tosiasiassa olla kysymys. Käytettävissä ovat poliisilain ja pakkokeinolain mukaiset toimivaltuudet, kuten salaiset tiedonhankintakeinot.

Hyvät valanantajat,

Poliisin tehtäväkenttä on pysyvästi monimutkaistunut ja laajentunut samalla kun osaamisen vaatimustaso on moninkertaistunut ja lakisääteisiä velvoitteita on tullut lisää.

Samaan aikaan kun varaudumme uusiin uhkiin, perinteiset uhat sekä niihin liittyvät uudet ilmiöt vaativat huomiotamme. Poliisin haasteena on digitalisoituva ja monipuolistuva perinteinen rikollisuus, voimistuvat huolta aiheuttavat ilmiöt, kuten jatkuvasti koventuva järjestäytynyt rikollisuus, katujengit tai yksinäiset sudet ja ääri-ideologiaa ihailevat ryhmät. 

Lisäksi meillä on koronapandemian jäljiltä mittavaa hyvinvointivelkaa, joka näkyy pahoinvointina ja häiriökäyttäytymisenä muun muassa nuorten keskuudessa.  

Suomalainen yhteiskunta luottaa teihin ja arvostaa tekemäänne työtä. Silti on hyvä muistaa, että olette läpäisseet vasta koulutuksen ensimmäisen vaiheen. Uuden oppiminen on elinikäinen prosessi ja sen keskiössä ovat kumppanuudet, verkostot, osaamisen johtaminen, ketteryys ja tutkimustoiminta.

Poliisilain mukaisesti tuotamme turvallisuutta muiden viranomaisten, yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Meidän tärkein pääoma ja voimavara on viime kädessä luottamus. Se on ansaittava, eikä sitä ole missään olosuhteissa varaa menettää. Luottamus ansaitaan päivittäin sen perusteella, miten kohtaamme ja kohtelemme asiakkaitamme. 

Luottamuksen sinettinä on se, että noudatamme poliiseina myös itse tinkimättömästi lakia niin virantoimituksessa kuin vapaa-aikanakin. 

Toivon, ja asiallisesti edellytän, että te kaikki ymmärrätte valassanne antamanne lupauksen siitä, että pyritte parhaan kykynne ja taitonne mukaan käyttäytymään aina ja kaikissa tilanteissa poliisin arvolle sopivalla tavalla. 

Tukenanne teillä on kansainvälisestikin arvostettu ja laatuleimalla vahvistettu koulutus sekä osaavat kollegat. 

Tehkää työnne jämäkän oikeudenmukaisesti, mutta inhimillisesti ja erilaiset ihmiset heidän taustansakin huomioon ottaen. Luottakaa koulutuksessanne saamiinne oppeihin, mutta pitäkää itsenne ajan tasalla jatkuvan oppimisen kautta.

Onnea ja menestystä vaativissa tehtävissänne.