Sisäinen valvonta takaa poliisityön laadun

Sisäinen valvonta kuuluu jokaisen poliisissa työskentelevän henkilön tehtäviin. Sisäinen valvonta on jokapäiväisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus.

Sisäisen valvonnan avulla pyritään ehkäisemään ja paljastamaan virheitä, erehdyksiä ja väärinkäytöksiä. Sen tulee kattaa viraston oma toiminta, mutta myös toiminta, josta virasto vastaa lainsäädännön, sopimusten tai muiden velvoitteiden nojalla. 

Riskienhallinnalla tuetaan sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tarkoitetaan poliisin järjestelmällisesti toteuttamaa menetelmää riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi ja toteuman seuraamiseksi jatkuvan kehittämisen periaatteella.

 

Esimiestyö on tavallisin sisäisen valvonnan muoto

Sisäistä valvontaa varten ei ole erillistä henkilökuntaa, vaan valvonta kytkeytyy sisäisesti viraston toimintoketjuihin, ja sitä toteuttavat poliisin työntekijät jatkuvasti kukin omassa tehtävässään.

Jokaisen virkamiehen tulee noudattaa toiminnoista ja hallinnosta annettu-ja määräyksiä, ohjeita ja menettelytapoja sekä valtuuksia.

Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen ylin johto. Tavallisin sisäisen valvonnan muoto on se, että esimiehet valvovat ja ohjaavat alaistensa virkatoimia tai työtehtäviä.

Organisaatiolla tulee olla järjestelmällinen ja oikea-aikainen sisäinen valvonta ja sen tulee olla jatkuvaa. 

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen työ kohdistuu koko poliisiorganisaation toiminnan sisäiseen valvontaan, riskienhallintaan sekä johtamis- ja hallintoprosesseihin. Viraston ja laitoksen johdon on järjestettävä sisäinen tarkastus, jos siihen on perusteltua tarvetta sisäisen valvonnan menettelyjen johdosta. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää johdolle sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys sekä suorittaa johdon määräämät tarkastustehtävät.

Sisäinen tarkastus on organisaation johtamisen tukitoiminto. Sisäinen tarkastus toimii Poliisihallituksessa suoraan poliisiylijohtajan alaisena yksikkönä. Sisäisen tarkastuksen kohteena voivat olla poliisin kaikki toiminnot ja kaikki poliisiyksiköt. 

Poliisin sisäisen tarkastuksen menettelyistä ja asemasta on määrätty Poliisihallituksen sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.

Laillisuusvalvonta 

Laillisuusvalvonta on kohdennettua sisäistä valvontaa, jonka tarkoituksena on valvoa viranomaistoiminnan lainmukaisuutta. 

Poliisihallituksen tehtävä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja poliisilaitosten ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden osalta.

Jokainen sisäministeriön hallinnonalan virasto vastaa omasta laillisuusvalvonnastaan sekä oman toimintansa ja toimialansa laillisuusvalvonnan järjestämisestä. 

Poliisin laillisuusvalvonta on määritelty Poliisihallituksen laillisuusvalvontaohjeella. Poliisihallitus vastaa ohjaavana, johtavana ja valvovana yksikkönä poliisin laillisuusvalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä valtakunnallisesti. 

Poliisiyksikön päällikkö puolestaan vastaa laillisuusvalvonnan järjestämisestä ja sen resursoinnista poliisiyksikössään. 

Laillisuusvalvonnan toimintamuodot

Laillisuusvalvonnan keskeiset toimintamuodot poliisissa ovat

• laillisuusvalvontatarkastukset
• hallintokanteluiden, kansalaiskirjeiden ja oma-aloitteisten selvitysten käsitteleminen
• henkilötietojen käsittelyn valvonta. 

Laillisuusvalvonta tuottaa poliisin johdolle päätöksenteon tueksi oikeaa, mahdollisimman ajantasaista ja riittävää tietoa viranomaisen toiminnan lainmukaisuudesta. Laillisuusvalvonnalla pyritään estämään ennalta mahdolliset virheet. Myös virheellinen tai lainvastainen toiminta halutaan saattaa asianmukaiseen menettelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.  

Sisäistä laillisuusvalvontaa suunnataan sellaiseen toimintaan, joka on ulkopuolisen kontrollin vaikeammin tavoitettavissa sekä asioihin, jotka liittyvät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. 

Sisäinen laillisuusvalvonta ei ole rankaisevaa. Epäiltyyn lainvastaiseen menettelyyn on kuitenkin aina puututtava ja asiaa selvitettävä riittävässä laajuudessa. Tarvittaessa epäilty lainvastainen menettely on saatettava virkamiesoikeudelliseen tai rikosoikeudelliseen menettelyyn arvioitavaksi. Hallinnon sisäisessä laillisuusvalvonnassa ei tehdä esitutkintaa eikä lainkäyttöön kuuluvia toimenpiteitä.

Laillisuustarkastukset

Poliisihallituksen laillisuusvalvonta tekee säännönmukaisia, vuosittaisiin suunnitelmiin perustuvia, tarkastuksia poliisiyksiköissä. Kohdeyksiköltä pyydetään ennakolta kustakin tarkastuskohteesta ennakkomateriaalia, minkä lisäksi kohdeyksikön asiantuntijoita kuullaan henkilökohtaisesti tarkastustilaisuudessa.

Myös poliisiyksiköiden oikeusyksiköt tekevät merkittävän määrän laillisuustarkastuksia vuosittain. 

Oikeusyksiköt

Poliisilaitoksissa on poliisipäällikön alaisuuteen sijoitetut oikeudellisten asioiden yksiköt (oikeusyksiköt), jotka vastaavat poliisilaitosten oikeudellisten asioiden hoitamisesta sekä suorittavat laillisuusvalvontaa.

Poliisiyksiköiden oikeusyksiköt tekevät merkittävän määrän laillisuustarkastuksia vuosittain. 

Tiedonhankinnan valvonta

Salaiset tiedonhankintakeinot ovat jo vuosia olleet poliisin sisäisen laillisuusvalvonnan painopistealueina. Tämä johtuu niiden luonteesta: niillä puututaan yksityisyyden suojaan, joka on kansalaisen keskeinen perusoikeus, eikä kohdehenkilö tiedä toiminnasta pääsääntöisesti kuin vasta jälkikäteen. 

Poliisihallituksen laillisuusvalvonta tekee vuosittain sisäministeriölle selvityksen poliisin tiedonhankinnasta ja sen valvonnasta. Selvitys sisältää sekä julkisen että salaiseksi määritellyn osion. 

Kanteluiden käsittely

Hallintokantelu on yleisesti vakiintunut käsite ja laillisuusvalvontaan liittyvä oikeusturvakeino. Sillä tarkoitetaan ylemmälle viranomaiselle osoitettua ilmoitusta tai ilmiantoa virkatoimen virheellisyydestä tai viranomaisen toimintaa koskevasta laiminlyönnistä. 

Poliisihallitus käsittelee ja ratkaisee hallintokantelut, jotka koskevat 

• Poliisihallituksen virkamiehiä
• poliisiyksiköiden ylintä johtoa
• useampaa poliisiyksikköä ja
• periaatteellisesti merkittäviä asioita. 

Poliisiyksikön päällikkö tai hänen määräämänsä virkamies puolestaan ratkaisee yksikkönsä virkamiehiä koskevat kantelut, ellei niitä ole jääviys- tai muista perustelluista syistä tarkoituksenmukaisempaa ottaa Poliisihallituksen ratkaistavaksi. 

Poliisihallitus voi ottaa poliisiyksikössä vireillä olevan hallintokantelun käsiteltäväkseen, mikäli se asian luonne huomioon ottaen on perusteltua. Kukin poliisiyksikkö käsittelee sille osoitetut hallintokantelut ja kansalaiskirjeet. Poliisihallitus voi siirtää hallintokantelun tai kansalaiskirjeen käsittelyn asianomaiselle poliisiyksikölle, jos se ei jollakin edellä mainituista perusteista kuulu Poliisihallituksen käsiteltäväksi.

Hallintokantelun sisältö

Hallintokantelu kannattaa tehdä kirjallisesti. Kantelun voi tehdä myös sellainen henkilö, joka ei ole asianosainen kantelussa kerrotussa menettelyssä. Tällöin kantelun käsittelyssä otetaan huomioon, ettei salassa pidettävää tietoa voida luovuttaa muille kuin asianosaisille. 

Kantelusta tulee ilmetä 

• kantelijan nimi 
• yhteystiedot ja
• tarpeelliset tiedot hallintokantelun kohteena olevasta asiasta. 

Jos hallintokantelu on riittämättömästi yksilöity, voidaan kantelijaa tarvittaessa pyytää täydentämään sitä.

Voit käyttää hallintokantelun tekemiseen alta löytyvää lomaketta.

• Hallintokantelulomake

HUOMIO! Joillakin selaimilla pdf-lomake ei toimi suoraan selainikkunassa, vaan se on ensin ladattava selaimen Lataa (Download) -painikkeella ja avattava Acrobat Reader -ohjelmalla.

Tarkemmin hallintokantelun tekemisestä, käsittelystä, hallintokantelun johdosta annettavasta hallinnollisesta ohjauksesta ja muutoksenhakukiellosta säädetään hallintolaissa.

Hallintokantelun toimittaminen

Voit lähettää kantelun poliisille kirjallisesti tai sähköpostilla. 

1. Jos kantelusi koskee tietyssä poliisilaitoksessa työskentelevää virkamiestä, toimita kantelu siihen poliisilaitokseen, jonka alaisuudessa kantelun kohde työskentelee tai jossa virheellinen menettely on tapahtunut. 
    
2. Jos kantelusi koskee poliisin valtakunnallisessa yksikössä (Keskusrikospoliisi, Polamk) työskentelevää virkamiestä, toimita kantelu siihen poliisin valtakunnalliseen yksikköön, jonka alaisuudessa kantelun kohde työskentelee tai jossa virheellinen menettely on tapahtunut. 
    
3. Jos kantelusi koskee useaa poliisiyksikköä, tiettyä poliisipäällikköä, poliisin valtakunnallisen yksikön päällikköä tai Poliisihallituksen virkamiestä, toimita kantelu Poliisihallitukselle osoitteella Poliisihallitus,  PL 1000, 02151 Espoo tai sähköpostitse  kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi  

Hae poliisiyksiköiden yhteystietoja

Hallintokantelun käsittely ja tutkinta

Hallintokantelun käsittely on maksutonta.

Kantelusi tutkitaan, jos kanteluviranomainen katsoo olevan perusteita epäillä lainvastaista tai virheellistä menettelyä. 

Kantelun kohteena olevalta virkamieheltä pyydetään tarvittaessa selvitys ja hänen esimiehiltään lausunto kantelukirjoituksen johdosta. Kantelijalta voidaan pyytää myös vastine asiassa. 

Kanteluun annetaan kirjallinen vastaus. Se lähetetään tiedoksi kantelijalle ja sille, johon kantelu kohdistui.

Nimettömiä kanteluita ei tutkita ilman erityistä syytä. Myöskään kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. 

Vanhentumisaika alkaa kulua lainvastaiseksi väitetystä viranomaisen toimesta, mutta merkitystä voi olla myös sillä, milloin kantelija on saanut tiedon ratkaisusta tai toimenpiteestä. Vanhentumisaika ei ole ehdoton. Pääsääntöisesti kantelumenettelyssä ei kuitenkaan käsitellä yli viisi vuotta vanhaa asiaa.

Hallintokantelun seuraukset ja valituskielto

Jos ilmenee, että kantelun kohde on menetellyt asiassa moitittavasti, voi kanteluviranomainen saattaa kantelun kohteen tietoon käsityksensä tämän virheellisestä menettelystä tai, riippuen virheen tai laiminlyönnin vakavuudesta, antaa viranomaiselle tai virkamiehelle huomautuksen.

Kanteluratkaisulla ei voi muuttaa tai kumota hallintokantelun kohteena olevaa hallintotointa tai -päätöstä. Valvontaviranomainen ei voi myöskään välittömästi korjata viranomaistoiminnassa havaitsemiaan virheitä, eikä se voi yleensä edellyttää hallintokantelun kohdetta toimimaan tietyllä tavalla.

Hallintolain mukaan hallintokanteluasiassa annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta valittamalla.

Kanteluiden määrä pysynyt tasaisena

Vuonna 2019 Poliisihallitukseen ja poliisiyksiköihin tehtiin poliisin menettelystä yhteensä noin 650 kantelua. Kanteluiden kokonaismäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta aikaisempiin vuosiin nähden. 

Suurin osa kanteluista on aikaisempien vuosien tapaan koskenut esitutkintaa ja siinä tehtyjä päätöksiä. Näissä tapauksissa on useimmiten ollut kyse siitä, että kantelija on ollut tyytymätön siihen, ettei esitutkintaa ollut suoritettu, tai että se on päätetty saattamatta asiaa syyteharkintaan. Myös esitutkinnan kesto on ollut usean kantelun aiheena. 

Muita kanteluaiheita ovat olleet muun muassa valvonta- ja hälytystoiminta sekä epäasialliseksi koettu poliisimiehen käyttäytyminen.