Suurpetoasiat
Joskus suurpedot (karhu, susi, ahma, ilves) aiheuttavat vaaraa ihmiselle. Petoihin liittyvien vaaratilanteiden hoito kuuluu poliisille. Käytännössä tehtäviä poliisille aiheuttavat sudet, karhut ja joissakin tapauksissa villisiat.
Usein petoeläimiin liittyvät tehtävät tulevat poliisille normaalin hälytystoiminnan yhteydessä. Tehtävä voi olla esimerkiksi ilmoitus pihalla havaitusta sudesta. Tavallisia ovat myös erilaiset eläimiin liittyvät kolarit.
Poliisi puuttuu äkillisiin ja akuutteihin petojen aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Poliisilaissa säädetään vaaraa aiheuttavan eläimen kiinniottamisesta tai lopettamisesta.
Miten toimit, kun kolaroit eläimen kanssa?
Kolaria eläimen kanssa ei useinkaan pysty ennakoimaan tai välttämään. Yleisimpiä ovat kolarit hirvieläinten kanssa. Jos joudut kolariin:
- Varoita muuta liikennettä. Laita hätävilkut päälle ja siirrä autosi sivuun tieltä, jos se on mahdollista. Aseta varoituskolmio 200-300 metrin päähän onnettomuuspaikasta. Jos kolarin osapuolena on suurpeto tai villisika, älä poistu autosta. Loukkaantunut eläin voi olla vaarallinen.
- Ryhdy auttamaan loukkaantuneita kykyjesi mukaan.
- Soita hätänumeroon 112. Kolarit, joiden osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto, pitää aina ilmoittaa poliisille.
- Kerro onnettomuuspaikka hätäkeskukseen ja poliisille mahdollisimman tarkasti. Hätäkeskus tai poliisi opastaa, saatko poistua onnettomuuspaikalta.
- Merkitse onnettomuuspaikka. Jos sinulla ei ole mukana virallista riistaonnettomuusmerkkiä, voit käyttää jotakin muuta hyvin näkyvää esinettä, esimerkiksi muovipussia. Aseta merkki siihen kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai mistä se katosi metsään. Sido merkki sille puolelle tietä, mihin eläin katosi.
- Jos kolaroit pienemmän eläimen, esimerkiksi jäniksen kanssa, on harvemmin tarvetta ottaa yhteyttä poliisiin. Varsinkin taajama-alueella on hyvä siirtää kuollut eläin pois ajoradalta. Kituva eläin pitää lopettaa. Jos kolarin osapuolena on koira, on hyvä soittaa hätänumeroon 112. Koiraa voi olla joku etsimässä ja siitä voi jo olla tehtävä poliisilla.
Kun suurpeto tai villisika loukkaantuu liikenneonnettomuudessa, lähtökohtaisesti poliisi määrää eläimen lopetettavaksi. Perusteena loukkaantuneen eläimen lopettamiselle on eläinsuojelu sekä ihmisen turvallisuuden vaarantuminen.
Mitä on suurriistavirka-apu?
Suurriistavirka-apu on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistaan liittyvissä asioissa. Tyypilliset tehtävät, joissa poliisi ottaa yhteyttä virka-apuyhdyshenkilöihin, liittyvät kolareissa loukkaantuneisiin eläimiin tai suurpetojen karkotuksiin asutusalueelta.
Suden aiheuttama vaara arvioidaan tapauskohtaisesti
Yleensä susien käyttäytymiseen kuuluu ihmisen välttäminen. Hatarat havainnot sudesta eivät vielä velvoita poliisia toimimaan. Poliisin toimia vaativat tilanteet, joissa
- susi tulee ihmisten läheisyyteen, jää paikalle kiertelemään ja saattaa käyttäytyä uhkaavasti
- saman kylän tai taajaman alueella tehdään viikon aikana useampia susihavaintoa eri tilanteissa
Poliisi arvioi suden aiheuttaman vaaratilanteen aina tapauskohtaisesti. Tilanteen arviointiin vaikuttavat tehtyjen havaintojen laatu, luotettavuus, määrä ja ajankohta. Myös havaintopaikka ja olosuhteet vaikuttavat arviointiin.
Kun vaaraa aiheuttava suurpeto on karhu, ilves tai ahma, poliisi menettelee sutta koskevien linjausten pohjalta.
Petohavainnon ilmoittaminen
Jos havaitset suden, karhun tai muun suurpedon kotisi ympäristössä tai asutuksen lähellä tai jos peto uhkaa sinua suoraan, soita hätänumeroon 112. Hakeudu suojaan sisätiloihin. Seuraa mahdollisuuksien mukaan, mihin eläin lähtee liikkumaan.
Lopettaminen ei ole ensimmäinen keino
Poliisilain perusteella poliisi voi lopettaa vaaraa aiheuttavan eläimen. Lopettaminen ei ole poliisin ensimmäinen keino. Poliisi harkitsee ensin kevyempiä toimenpiteitä ja esimerkiksi sitä, saadaanko eläin karkotettua muualle. Poliisin pitää kohdistaa toiminta nimenomaan siihen eläimeen, joka vaaraa on aiheuttanut.
Loukkaantunut villisika on vaarallinen
Villisikaa eivät koske samanlaiset suojelusäännökset kuin suurpetoja. Villisika saattaa olla loukkaantuneena erittäin vaarallinen ja sen perusteella pakko lopettaa. Usein poliisin villisikoihin liittyvät tehtävät koskevatkin juuri liikenneonnettomuuksissa tai muuten loukkaantuneita villisikoja.
Kun suurpeto aiheuttaa taloudellista vahinkoa
Suurpedot saattavat aiheuttaa myös taloudellisia vahinkoja. Sudet, karhut, ilvekset ja ahmat voivat tappaa koti- ja tuotantoeläimiä. Pääsääntöisesti riistaviranomaiset (Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus) hoitavat vahinkoja aiheuttaviin suurpetoihin liittyvät asiat. Poliisilain perusteella poliisi voi lopettaa vahinkoa aiheuttavan eläimen ainoastaan, jos kyseessä on huomattava vahinko tai jos tilanteeseen liittyy myös ihmiseen kohdistuva vaara.
Poliisilla myös erätoimintaa
Poliisilaitoksilla toimii poliiseja eräyhdyshenkilöinä. Eräyhdyshenkilöt huolehtivat oman toimen ohella esimerkiksi kalastukseen, metsästykseen, riistaeläimiin ja maastoliikenteeseen liittyvistä asioista. Usein eräyhdyshenkilöt tekevät yhteistyötä Metsähallituksen erätarkastajien kanssa. Eräyhdyshenkilöiden yhteystiedot löydät poliisilaitoksien yhteystiedoista.