Usein kysyttyjä kysymyksiä tavara-arpajaisista

Tavara-arpajaislupaa ei voida myöntää liiketoimintaa harjoittavalle yritykselle eikä yksityishenkilölle. Tavara-arpajaisten toimeenpano on tarkoitettu yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden varainhankintamuodoksi.

Markkinointiarpajaiset ovat elinkeinonharjoittajien järjestämiä arvontoja, kilpailuja ja muita vastaavia, joissa tarjotaan mahdollisuutta sattumaperusteiseen voittoon. Markkinointiarpajaisia järjestetään myynnin edistämistarkoituksessa tai yrityksen muussa markkinointitarkoituksessa. Markkinointiarpajaisten järjestämiseen ei myönnetä arpajaislupaa, sillä ne eivät kuulu arpajaislain soveltamisalaan. Lisätietoa markkinointiarpajaisista saa Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Jos arvontaan osallistuminen ei edellytä muuta kuin kyselyyn vastaamista ja arpajaiset ovat aidosti maksuttomat, ne eivät kuulu arpajaislain soveltamisalaan. Siksi lupaa arvonnan järjestämiseen ei tarvita.

Pienarpajaisilla tarkoitetaan tavara-arpajaisia, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 3000 euroa ja jossa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuvat samassa tilaisuudessa.

Pienarpajaisten yhteydessä mainitulla samalla tilaisuudella tarkoitetaan tapahtumaa, johon yksi ja sama yleisö osallistuu ja on paikalla koko ajan - sekä arpojen myynnin että voittojen jaon aikana. Saman yleisön vaatimus ei täyty esimerkiksi toreilla, kauppojen auloissa tai messuilla järjestettävissä tilaisuuksissa. Saman tilaisuuden määritelmä ei täyty myöskään silloin, kun kysymyksessä on pitkään kestävä tilaisuus, jossa yleisö vaihtuu tilaisuuden aikana. Saman tilaisuuden vaatimuksen tarkoituksena on, että yleisö valvoo arpajaisten toimeenpanoa.

Pienarpajaiset ovat yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankintamuoto ja arpajaisista kertyvä tuotto on käytettävä yleishyödylliseen tarkoitukseen. Pienarpajaisten toimeenpano ei edellytä arpajaislupaa mutta järjestävän tahon tulee olla yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö. Evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon seurakunnan toimintapiiri voi toimeenpanna pienarpajaiset.  Koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi opiskelun tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi toimeenpanna pienarpajaiset, jos arpajaisten toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö.

Arpajaislain määritelmän mukaan arpajaisten kolme keskeistä elementtiä ovat vastikkeellisuus, sattumaan perustuva voitonmahdollisuus ja rahanarvoinen voitto. Arpajaislain soveltamisalaan kuuluvat sellaiset arpajaiset, joihin osallistuminen on maksullista. Tällaiset arpajaiset edellyttävät pääsääntöisesti lupaa (poikkeuksena pienarpajaiset).

Maksuttomien tavara-arpajaisten järjestämiseen ei tarvita lupaa. Maksuttomuuden tulee olla aitoa. Osallistujilta ei saa periä minkäänlaista välillistäkään vastiketta. Maksuttomina ei esimerkiksi pidetä arpajaisia, joihin voivat osallistua vain henkilöt, jotka ensin maksavat pääsymaksun tilaisuuteen, jossa arpajaiset järjestetään.

Jos arpajaisissa voittaa jokaisella arvalla samanarvoisen voiton, ei voittaminen perustu sattumaan, eikä arpajaislupaa tarvita. Jos tällaisissa ”joka arpa voittaa” -arpajaisissa on yksi tai useampi muita arvokkaampi voitto, perustuu voittaminen sattumaan ja arpajaisten järjestäminen vaatii luvan. 

Nostoarvonnalla tarkoitetaan arvontaa, jossa jokaista arpaa vastaa lipuke ja arvonta suoritetaan nostamalla lipukkeita. 

Ensimmäiseksi tulee erottaa, onko kysymys arpajaisista (sattumaan perustuva) vai aidosta pilkkikilpailuista (taitoon perustuva). Aidossa pilkkikilpailussa palkinnot jaetaan yleensä saaliin painon perusteella siten, että suurimman yksittäisen kalan tai suurimman kokonaissaaliin saanut voittaa. Jos voittajat valikoituvat sattumanvaraisesti, eikä taidolla ole merkitystä, kyse on arpajaislaissa tarkoitetuista arpajaisista.

Ei ole. Jos virtuaalivaluuttaa käytetään maksuvälineenä, pidetään sitä arpajaislain mukaisena vastikkeena. Siksi virtuaalivaluutan käyttö vastikkeena kuuluu arpajaislain soveltamisalaan ja siihen sovelletaan arpajaislakia.

Jos bingopelistä peritään osallistumismaksua eli vastiketta, vaatii bingon toimeenpaneminen aina luvan. Arpajaislain mukaan luvan voi saada rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus.  Siksi yritys ei voi koskaan saada bingolupaa. Ravintolassa on mahdollista järjestää vastikkeeton eli ilmainen bingo, jolloin lupaa ei tarvita. Osallistumisen tulee olla aidosti ilmainen, joten maksua ei saa periä välillisestikään esimerkiksi korotettuna narikkamaksuna tai muun oston yhteydessä.

Yleishyödyllinen yhteisö, jolla on bingolupa, voi järjestää ravintolatilassa bingopelin, jonka tuotto käytetään yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen.

Kilpailut, joissa voittaja määräytyy osanottajien tietoon perustuvan paremmuuden perusteella, jäävät arpajaislain soveltamisalan ulkopuolelle. Tietokilpailuissa kysymykset on laadittu siten, että niihin on olemassa aina lähtökohtaisesti oikea ja todennettava vastaus. Lähtökohta on, että joku osallistujista osaa tietojen perusteella antaa oikean vastauksen esitettyyn kysymykseen. Tietokilpailuissa voitto ei perustu sattumaan ja siksi se ei kuulu arpajaislain soveltamisalaan.

Tavara-arpajaisluvan nojalla järjestettävien tavara-arpajaisten arvonnan valvoo joko arvontapaikan poliisilaitos tai digi- ja väestötietovirastossa (ent. maistraatti) toimiva julkinen notaari. Arvonnan voi valvoa ainoastaan edellä mainitut viranomaistahot.

Arpajaislaissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka kauan asiakirjoja tulee säilyttää. Edellä mainittujen asiakirjojen säilytysajan arviointi tulee tehdä muun lainsäädännön, esimerkiksi kirjanpitolain säännösten perusteella.