Murupolku
Navigointivalikko
Ulkomaalaisvalvonta
Ulkomaalaisvalvonta
Poliisi valvoo ulkomaalaislain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamista.
Ulkomaalaisvalvonta on säädetty poliisin tehtäväksi ulkomaalaislaissa. Sitä tehdään lähtökohtaisesti osana kaikkea peruspoliisityötä, kuten rikostutkinnan, hälytystehtävien, liikenteenvalvonnan, ravintolavalvonnan tai yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien yhteydessä.
Poliisi valvoo maassa oleskelun edellytyksiä osana kaikkea poliisitoimintaa
Kun poliisi tapaa tehtävällään asiakkaan, joka osoittautuu henkilöllisyyttä selvitettäessä ulkomaalaiseksi, samalla tarkastetaan hänen maassa oleskelunsa edellytykset.
Edellytykset, joiden täyttyessä ulkomaalainen voi laillisesti oleskella Suomessa, luetellaan ulkomaalaislaissa. Jos nämä eivät täyty, oleskeluoikeutta ei ole.
Esimerkkejä maassaolon edellytyksistä:
- Jos ulkomaalaisen viisumi tai oleskelulupa vanhenee, tai hän on saanut lainvoimaisen käännytys- tai maasta karkottamispäätöksen, hänen on poistuttava maasta. Jos hän ei tee niin, hän voi syyllistyä ulkomaalaisrikkomukseen. Lisäksi hänelle voidaan määrätä maahantulokielto määräajaksi tai toistaiseksi.
- Jos maahantulokiellossa oleva ulkomaalainen tavataan Suomessa, hän syyllistyy maahantulokiellon rikkomiseen. Tästä voi seurata sakkoa tai vankeutta ja maastapoistamispäätös.
Jos käännytys- tai maasta karkottamispäätöksen saanut ulkomaalainen ei noudata päätöstä, on poliisin tehtävä poistaa hänet maasta. Hänet palautetaan kotimaahansa tai muuhun poistamispäätöksessä kerrottuun maahan.
Analyysin perusteella tehdään teemavalvontaa
Ulkomaalaisvalvontaa voidaan tehdä myös analyysiin perustuvana teemavalvontana. Poliisi järjestää sekä valtakunnallisia että alueellisia ulkomaalaisvalvontatapahtumia siten, että ne kohdistuvat analyysien avulla valikoituneisiin kohteisiin. Etukäteisanalyyseillä kerätään tietoa kohteista, joissa saattaa oleskella laittomasti maassa oleskelevia tai luvattomasti töitä tekeviä ulkomaalaisia.
Ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä voidaan havaita myös ihmiskaupan uhreja. Poliisi ohjaa uhrit ensisijaisesti ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin. Samalla selvitetään edellytykset käynnistää esitutkinta asiassa.
Poliisin rooli turvapaikka-asioissa
Ulkomaalaisvalvonta infolaatikko
Poliisi ei palauta henkilöitä Ukrainaan
Tekemänsä päätöksen mukaan poliisi lykkää toistaiseksi Ukrainaan palautettavien ulkomaalaisten maasta poistamisten täytäntöönpanoa Ukrainan tilanteen vuoksi.
Ulkomaalaisia ei toistaiseksi palauteta myöskään sellaisiin maihin, joista heidät voitaisiin lähettää Ukrainaan.
Palautuksiin ei ryhdytä, koska Ukrainaan palautettava ulkomaalainen voisi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi. Myöskään poliisin turvallisuutta palautustehtävien aikana ei voitaisi taata.
Poliisin yhteystiedot tilapäistä suojelua ja turvapaikkaa hakeville
Usein kysytyt kysymykset Ukrainen tilanteesta Migrin sivuilla
Maahantulo, oleskelu ja maastapoistot haitarin otsikko
Usein kysyttyjä kysymyksiä maasta poistamisesta
Maahantulo, oleskelu ja maastapoistot - haitari
Maasta poistaminen on säädetty laissa. Poliisin tai rajatarkastusviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ulkomaalaisen pääsyn epäämiseksi, käännyttämiseksi tai maasta karkottamiseksi tai esitettävä ulkomaalaissa tarkoitettu vaatimus siirtyä toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, jos tämä ei täytä maahantulon tai maassa oleskelun edellytyksiä (Ulkomaalaislaki 149§ ja 151§ 1 mom.). Lisää tietoa oleskeluluvista löydät Maahanmuuttoviraston nettisivuilta.
Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat ulkomaalaislain nojalla täytäntöönpanoviranomaisina velvollisia poistamaan henkilön maasta, jos tämä tulee maahan laittomasti tai oleskelee maassa laittomasti.
Suomessa ei saa oleskella, jos henkilölle ei ole myönnetty oleskelulupaa. Turvapaikka-asioissa maastapoistamispäätöksen tekee Maahanmuuttovirasto, rajalla Rajavartiolaitos ja maassa laittomasti oleskeleville joko poliisi tai Maahanmuuttovirasto. Katso Maahanmuuttoviraston sivulta tarkempi vastuunjako maahanmuuttoasioista Suomessa.
Palautuksiin on hyvin erilaisia syitä. Kyseessä voi olla esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut tai vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö. Palautettavien oikeusturvan ja turvallisuuden takaamiseksi poliisi ei tiedota yksittäisistä palautuksista eikä lentotiedoista tarkemmin. Poliisia sitovat palautuslennoista tiedottamisessa kansainväliset sopimukset ja lentoturvallisuussäännökset. Tiedottamisessa otetaan huomioon aina myös viranomaisten ja lentokenttien muiden matkustajien turvallisuus ja lentokentän häiriötön toiminta.
Mikäli palautuksiin liittyy rikoksentekijä, tulee ottaa huomioon, ettei poliisi voi esitutkintalain mukaan kommentoida ulkopuolisille yksittäisten henkilöiden rikostapauksia tai vahvistaa kenenkään rikostapausta, vaikka henkilön nimi olisi jo julkisessa tiedossa. Tiedottamiseen ei vaikuta se, onko rikoksesta epäilty kertonut itse asiasta julkisuudessa. Esitutkintalaki on tässä suhteessa tiukka.
Päätöksen siitä, ettei henkilöllä ole enää lupaa tulla Suomeen tai oleskella Suomessa, tekee Maahanmuuttovirasto, Rajavartiolaitos tai poliisi. Palautusten taustalla on aina täytäntöönpanokelpoinen päätös.
Kielteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä poliisi tai Maahanmuuttovirasto tekee myös käännyttämispäätöksen. Poliisi tai Rajavartiolaitos panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen.
Jos henkilön oleskelulupahakemus on hylätty maahantulosäännösten kiertämisen takia esimerkiksi lumeavioliiton vuoksi, hänelle määrätään käännyttämispäätöksessä samalla maahantulokielto Schengen-alueelle. Maahantulokielto määrätään myös, jos hänen katsotaan olevan vaaraksi yleiselle järjestykselle tai turvallisuudelle esimerkiksi hänen tekemiensä rikosten perusteella. Maahantulokielto määrätään lisäksi, jos hänen kansainvälistä suojelua koskeva hakemuksensa hylätään nopeutetussa menettelyssä.
Muissa tapauksissa henkilöllä on mahdollisuus poistua Suomesta vapaaehtoisesti lyhyenä vapaaehtoisen paluun määräaikana. Ellei hän poistu Suomesta vapaaehtoisesti määräajassa, hänelle määrätään maahantulokielto Schengen-alueelle.
Turvapaikanhakijan käännyttämisestä voit lukea lisää Maahanmuuttoviraston Turvapaikka Suomesta – Käännyttäminen -sivulta.
Turvallisuustilanne on arvioitu silloin, kun palautuksen taustalla oleva kielteinen päätös oleskelulupaan tai turvapaikkahakemukseen on tehty. Turvallisuustilanne arvioidaan jokaisissa päätöksentekovaiheissa aina hallinto-oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta myöten.
Maastapoistamispäätöksen tekevän vastuuviranomaisen ja asiaa käsittelevän tuomioistuimen vastuulla on varmistaa se, että päätös on pantavissa täytäntöön ottaen huomioon nk. ulkomaalaislain palautuskieltopykälän. Jokainen tapaus tarkastellaan aina yksilöllisesti. Taustalla tässä on niin kutsuttu palautuskielto. Palautuskielto määrää, että ketään ei saa lähettää maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat täytäntöönpanoviranomaisina viime kädessä velvollisia katsomaan, ettei palautuskieltopykälää rikota. Suomalaisella viranomaisella ei kuitenkaan ole säädettyä velvollisuutta, saati oikeutta, seurata toisen valtion kansalaisia ulkomailla. Tällainen oikeus rikkoisi yksilön oikeusturvaa.
Maasta poistamiseen liittyy kahdenlaisia päätöksiä: käännyttämispäätös ja karkottamispäätös.
Kielteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä Maahanmuuttovirasto tekee myös käännyttämispäätöksen. Poliisi tai Rajavartiolaitos panee täytäntöön käännyttämisen, eli maasta poistamisen.
Jos henkilöllä on jo ollut oleskelulupa Suomeen mutta hänelle ei myönnetä jatkolupaa, Maahanmuuttovirasto tekee karkottamispäätöksen. Henkilö voidaan karkottaa myös, jos hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin. Poliisi tai Rajavartiolaitos panee täytäntöön karkottamisen eli maasta poistamisen. Katso lisää tietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta.
EU- ja ETA-maiden kansalaiset eivät tarvitse Suomeen oleskelulupaa. Muiden kuin näiden maiden kansalaisten oleskelu Suomessa edellyttää yleensä voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa. Jos henkilöllä ei ole oleskeluoikeutta, hänen tulee poistua Suomesta.
Poliisin tai rajatarkastusviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ulkomaalaisen maasta karkottamiseksi tai esitettävä ulkomaalaissa tarkoitettu vaatimus siirtyä toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, jos hän ei täytä maahantulon tai maassa oleskelun edellytyksiä (Ulkomaalaislaki 149§ ja 151§ 1 mom.). Jos henkilöllä ei ole oikeutta oleskella maassa, hän syyllistyy rikokseen, mikä taas vaikuttaa kielteisesti hänen mahdolliseen tulevaan oleskelulupahakemukseensa.
Lisää tietoa ja vastauksia löytyy Maahanmuuttoviraston sivuilta.
Viranomaisten oman laillisuusvalvonnan lisäksi ulkomaalaisten maasta poistamista Suomesta valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää yhdenvertaisuutta, raportoi mahdollisista ihmiskauppaepäilyistä ja puuttuu syrjintään. Syrjinnän muotoja ovat alkuperä, kieli, kansalaisuus, uskonto, vakaumus, mielipide poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, vamma tai muu henkilöön liittyvä syy.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa ulkomaalaislain mukaan maasta poistamisen täytäntöönpanoa sen kaikissa vaiheissa.
Kyllä, UlkL 40§: Ulkomaalainen saa laillisesti oleskella maassa hakemuksen käsittelyn ajan, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai on tehty täytäntöönpanokelpoinen päätös ulkomaalaisen maasta poistamiseksi, jolloin hänet voidaan poistaa.
Prioriteettina maasta poistamisissa ovat henkilöt, jotka ovat vaaraksi yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle ja terveydelle ja valtakunnan turvallisuudelle.
Viime hetken keskeytykset johtuvat pääsääntöisesti kolmesta syystä. Ensinnäkin, hallinto-oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta voi tulla täytäntöönpanokielto juuri ennen suunniteltua lähtöä. Näissä tapauksissa poliisi luonnollisesti keskeyttää maastapoistamistoimenpiteet.
Toinen syy on henkilön aggressiivinen käytös. Joissain tapauksissa lentokapteeni on päättänyt, ettei palautettavaa oteta kyytiin. Joissain tapauksissa myös poliisipartion johtaja voi tehdä päätöksen palautuksen keskeyttämisestä, mikäli tilanne niin vaatii. Tässä otetaan huomioon muiden matkustajien turvallisuus.
Kolmas syy ovat niin sanotut viime hetken uudet hakemukset, nykyään yleensä turvapaikkahakemus tai täytäntöönpanokieltohakemus. Suomessa hakemuksia on jätetty vielä silloinkin, kun täytäntöönpano on jo meneillään mutta henkilö on vielä Suomessa – tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö myös mahdollistaa tämän. Joissakin EU-maissa on takaraja, johon mennessä hakemus täytäntöönpanokiellosta tai uusi turvapaikkahakemus on tehtävä ennen maasta poistamista.
Lain mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle (Ulkomaalaislaki 147§). Tällöin kyseessä on niin sanottu palautuskielto. On syytä muistaa, että millään suomalaisella viranomaisella ei ole säädettyä velvollisuutta, saati oikeutta, seurata toisen valtion kansalaisia ulkomailla. Tällainen oikeus rikkoisi yksilön oikeusturvaa.
Poliisi muistuttaa myös, että kaikki turvapaikanhakijoiden ja maasta poistettavien avustajat eivät ole vilpittömiä. Poliisilla on tiedossa useita tapauksia, joissa maasta poistettavia on tarjoutunut avustamaan avustaja, joka on suoranaisesti vedättänyt maasta poistettavia.
Paperittomat henkilöt ovat lain mukaan luvattomasti maassa oleskelevia.
Paperittomilla henkilöillä ei ole samanlaista yhteiskunnan tukiverkostoa kuin luvallisesti maassa oleskelevilla, joten he joutuvat muita helpommin rikosten kohteeksi ja ajautuvat tilastojen mukaan todennäköisemmin myös itse tekemään rikoksia. Ihmiskauppa on yksi rikosmuoto, jonka uhriksi paperittomat saattavat joutua. Niin kutsutut paperittomat henkilöt oleskelevat Suomessa laittomasti ja joutuvat elämään yhteiskunnan palvelujen ja tukien ulkopuolella. Se ei ole ihmisarvoista elämää kenellekään. Henkilöllä on aina mahdollisuus hakea Suomen suurlähetystöstä oleskelu- ja työlupaa ja sitten saapua Suomeen laillisesti.
Kyllä. Viranomaiset ja yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittävät kuitenkin erityistä huomiota maasta poistamisen valvonnassa ilman huoltajaa oleviin lapsiin, lapsiperheisiin, palautettavien terveydentilaan ja ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen. Heidät voidaan kuitenkin lain mukaan palauttaa kotimaahansa tai poistaa maasta. Lentoyhtiöiden välillä on eroja siinä, missä vaiheessa raskautta henkilö saa lentää. Poliisi noudattaa näitä rajoja. Tarvittaessa lentämistä varten hankitaan lääkärintodistus.
Jos käännyttämisen perusteena on rikostuomio, ulkomaalaiselle määrätään lähtökohtaisesti yli kaksi vuotta voimassa oleva maahantulokielto (ks. UlkL 151 § 2 mom.). Näissä tapauksissa toimivaltainen päätöksentekijä on Maahanmuuttovirasto. Käännyttämisesitykseen liitetään selvitys kaikista epäillyistä rikoksista (rikosilmoitukset) ja tuomioista sekä syyteharkintaan viedyistä asioista maahantulokiellon pituuden määräämistä ja UlkL 146 §:n mukaista kokonaisharkintaa varten.
Mikäli käännytettävä henkilö on päätöksentekohetkellä suorittamassa vankeusrangaistustaan, päätöksessä mainitaan, että ao. henkilö käännytetään vankilasta vapautumisen jälkeen.
Maahanmuuttovirasto tekee käännyttämis- tai karkottamispäätöksen törkeisiin rikoksiin syyllistyneille aina, kun laki sallii. Jos turvapaikanhakijalla on perusteet turvapaikkaan eli pakolaisstatukseen, sitä ei voida jättää myöntämättä edes törkeän Suomessa tehdyn rikoksen takia. Tämä perustuu Geneven pakolaissopimukseen ja Suomen ulkomaalaislakiin (87 § 2 momentti).
Sen sijaan oleskelulupa toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella voidaan jättää myöntämättä rikokseen syyllistyneelle. Vakavaankaan rikokseen syyllistynyttä ei kuitenkaan voida poistaa maasta, jos häntä uhkaisi kotimaassaan kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin (9 §), ulkomaalaislakiin (147 §) ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen (3 artikla).
Jos rikoksiin syyllistyneellä turvapaikanhakijalla ei ole perusteita nimenomaan turvapaikkaan eli pakolaisasemaan ja hän voi palata turvallisesti kotimaahansa, hänelle tehdään kielteinen päätös, johon sisältyy käännyttäminen. Jos turvapaikan perusteet täyttyvät tai turvallinen paluu ei ole mahdollista, hänelle myönnetään tilapäinen oleskelulupa vuodeksi kerrallaan.
Lue lisää rikoksen vaikutuksesta turvapaikkaprosessiin Maahanmuuttoviraston sivuilta.
Suomi on kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut siihen, että kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICC, ICTY, SLETI) tuomittuja sotarikollisia sijoitetaan Suomeen suorittamaan vankeusrangaistusta. Vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tällainen henkilö voidaan käännyttää kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa ulkomaalaislain (148 § 2 mom.) perusteella, ellei hänellä ole oleskelulupaperustetta. Lähtökohtaisesti ulkomaalaiselle ei tällöin määrätä maahantulokieltoa, ellei hänen katsota vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta nimenomaisesti Suomessa.
Niin kutsutuille kolmannen maan kansalaiselle, eli sellaiselle, joka ei ole Suomen eikä minkään muun EU-maan kansalainen, poliisi tai rajatarkastusviranomainen voi pääsyn epäämistä tai käännyttämistä koskevan päätöksen yhteydessä määrätä maahantulokiellon enintään kahdeksi vuodeksi. Jos EU-kansalaiselle on syytä määrätä maahantulokielto, poliisi tai Rajavartiolaitos tekee asiasta päättävälle Maahanmuuttovirastolle esityksen henkilön käännyttämiseksi ja tämän määräämiseksi Suomea koskevaan maahantulokieltoon.
Rikoksesta tuomituille voidaan langettaa maahantulokielto. Esimerkiksi huumeiden käyttörikoksesta voi saada 1–2 vuoden maahantulokiellon.