Miksi tämä tuntematon henkilö otti yhteyttä juuri minuun?

Siinä kysymys, jota vanhempi rikoskonstaapeli Niina Eränen suosittelee kysymään itseltään, kun puhelu, tekstiviesti, sähköposti tai yhteydenotto sosiaalisessa mediassa tuntemattomalta taholta osuu omalle kohdalle.

Verkkohuijausten määrä on viime vuosina jatkanut kasvuaan. Poliisi ja monet muut tahot tiedottavat säännöllisesti niin samaa kuin uutta kaavaa noudattavista huijausmuodoista. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella trendi on sama kuin muualla. Siksi on jälleen aika tuoda esiin huijauksen muotoja ja muistuttaa, mitä asioita pohtia, kun yhteydenotto tuntemattomalta taholta saapuu. 

Kun julkkis tekee hyvää ja puhelin joutuu pesukoneeseen

Loppuvuodesta 2021 Länsi-Uudenmaan poliisin tietoon tuli tapauksia, joissa Suomessa asuville venäjänkielisille henkilöille soitettiin pankin työntekijänä esiintyen. Soittaja pyysi pankkitunnuksia, vaikka todellisuudessa pankki ei pyydä näitä tietoja asiakkaalta. Ilmiö on havaittu myös muualla Suomessa. 

Pankkien nimissä lähetetään myös sähköposteja ja tekstiviestejä, joissa oleva linkki johtaa valesivustolle. Näissäkin tapauksissa huijarin tavoitteena on päästä käsiksi henkilön pankkitunnuksiin ja hänen varoihinsa. Näiden viestien kohdalla tärkeää on lukea aina myös se, mihin ehtoihin viesti sinua pyytää sitoutumaan.

Hieman toisenlainen huijausmuoto on esiintyminen julkisuuden henkilönä sosiaalisessa mediassa. 

− Huijari ottaa yhteyttä esimerkiksi Instagramin kautta ja pyrkii rakentamaan luottamusta. Kun luottamus on saavutettu, huijari pyytää rahaa keksittyyn hyväntekeväisyysprojektiin tai asianomistajalle muka tulossa olevaan rahalähetykseen, jonka tiimoilta pitäisi ensin maksaa tullimaksu. Tuoreessa tapauksessa asianomistajalta huijattiin tällä tavalla 66 000 euroa, vanhempi rikoskonstaapeli Eränen kuvailee.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuu myös niin kutsuttuja rakkaushuijauksia. Rikoskomisario Janne Saaren mukaan tyypillisessä tarinassa ulkomailla oleva rauhaturvaaja lähestyy asianomistajaa ja luottamussuhteen muodostuttua pyytää tältä rahaa. Huijari väittää rahan tulevan perheenjäsenelle tai itselleen loukkaantumisen vuoksi. Osa väittää käyttävänsä rahan päästäkseen tapaamaan asianomistajaa. 

− Eräs asianomistaja menetti viime vuonna omaa rahaa 22 000 euroa. Lisäksi hän otti lainoja yli 70 000 euroa ja lähetti rahat huijarille, Saari kertoo.

Osa huijareista on liikkeellä harmittoman arkiselta kuulostavalla tavalla. Loppuvuodesta 2021 äiti sai Whatsapp-viestin, jossa hänen tyttärenään esiintynyt henkilö väitti puhelimen joutuneen pesukoneeseen, eikä hän sen vuoksi voinut maksaa laskujaan. ”Tytär” pyysi äitiä siirtämään ilmoittamalleen tilille noin 4000 euroa, ja näin hyvää tarkoittanut äiti myös teki.

Erilaisten puhelimitse tehtyjen vedätysten määrä on lähivuosina lisääntynyt, ja tätä myötä tuntemattomista numeroista soitettujen puhelujen uskottavuus lienee rapautunut. Tuntemattomaan puhelinnumeroon ei välttämättä ole edes hyvä vastata. Sen, kenelle numero kuuluu tai ovatko muut jakaneet siihen liittyviä käyttökokemuksia, voi tarkistaa esimerkiksi erilaisista numerotiedustelupalveluista.

Estä huijaus näin ja kerro vinkit myös vaarille sekä naapurin tädille 

Niina Eränen listaa vinkkejä, joilla huijausyrityksen estämisessä pääsee pitkälle. Hänellä on myös toive.
− Jos sinulla on iäkkäämpi läheinen, jota viranomaisten varoittelu perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa ei tavoita, pidä hänestä huolta ja varoita sekä opasta häntä itse esimerkiksi alla kuvatulla tavalla.  

• Älä luovuta pankkitunnuksia puhelimitse riippumatta siitä, kuka kysyy. 
• Suhtaudu varauksella tuntemattomien henkilöiden yhteydenottoihin puhelimitse tai somessa. Kun arvioit riskiä, mieti miksi juuri tämä henkilö otti yhteyttä juuri minuun?
• Älä klikkaa linkkejä sähköposteissa tai tekstiviesteissä. Jos sinun tulee tehdä toimenpiteitä, kuten tarkistaa käyttäjäehtoja tai paketin seurantaa, tee se yrityksen omalta sivulta.
• Kun käytät pankkikirjautumisen vaativaa sivustoa (esimerkiksi pankki, Posti, Kela, Omakanta), kirjoita osoitteen täydellinen URL-osoite tai käytä aiemmin luotua kirjanmerkkiä.
• Mikäli sinua pyydetään lähettämään rahaa, passikopio tai ajokorttikuva, mieti mihin tarkoitukseen sitä pyydetään. Keskustele asiasta puolison, ystävän tai lapsenlapsen kanssa. Onko pyyntö aiheellinen? Kuka on pyytäjä?

Eräsen listaamien vinkkien lisäksi on hyvä huomioida, että huijareiden kanssakäymiseen liittyy yleisesti halukkuus hyvätapaiseen keskusteluun toisen osapuolen kanssa. 

− Erityisesti iäkkäämmille kansalaisille on eräällä tapaa kunnia-asia keskustella ja palvella toista ihmistä mahdollisimman hyvin. Rikoksentekijä iskeekin jallittamalla juuri tähän kohtaan, rikoskomisario Saari sanoo. 

Jos huijaus on jo tapahtunut, toimi näin − äläkä epäröi pyytää apua

• Menetitkö rahaa? Ilmoita asiasta välittömästi pankkiisi ja kerro joutuneesi rikoksen uhriksi. Pyydä rahojen palauttamista. Viivytteleminen vaikeuttaa anastettujen varojen takaisinsaantia. 
• Säilytä materiaali, kuten kuitit rahasiirroista, puhelutiedot, keskustelut huijarin kanssa ja sähköpostit. 
• Mikäli henkilö on Facebook- tai Instagram-kaverisi, älä poista häntä. Tarvittaessa voit rajata profiilisi näkyvyyttä huijarille. Pyydä tähän tarvittaessa apua läheiseltä.
• Tee rikosilmoitus poliisille. Mikäli teko on hyvin tuore (alle kaksi viikkoa), tee ilmoitus henkilökohtaisesti lähimmässä poliisin palvelupisteessä. Tämä mahdollistaa poliisin nopeamman puuttumisen asiaan. Jos tapahtumasta on aikaa tai summat ovat pieniä, tee sähköinen rikosilmoitus.
• Laita rikosilmoitukseen kaikki tiedot epäillystä huijarista ja hänen käyttämistä yhteystiedoista sekä tarkat tiedot rahasiirroista (miten siirretty, tilinumerot, päivämäärät, summat, vastaanottaja, viitenumero). Liitä mukaan kuitit, mikäli mahdollista. Mikäli et saa liitettyä kaikkea rikosilmoitukseen, säilytä materiaali poliisin yhteydenottoa varten ja ilmoita, mitä materiaalia sinulta löytyy.

Lopuksi vielä yksi ohje, joka on Eräsen mielestä ehkä jopa tärkein.

− Vaikka olisit jo joutunut huijauksen kohteeksi, älä epäröi pyytää apua. Huijarit ovat taitavia, eikä kohteeksi joutuminen ole uhrin oma syy.