Nuorten liikenneturvallisuuskulttuurin edistäminen edellyttää toimia koko yhteiskunnalta

Liikenne- ja viestintäministeriö on ministeri Ranteen johdolla aloittanut laatimaan uudistuksia voimassa olevaan ajokorttilakiin. Keskiössä tullee olemaan poikkeuslupamenettely, joka tarkoittaa ajokortin poikkeusluvan hakemista jo 17-vuotiaana. Hyvä niin! Poliisi on johdonmukaisesti halunnut kiinnittää lainsäätäjien huomion siihen, että poikkeusluvan tulisi olla todellinen poikkeuslupa.

Tilastot vahvistavat poliisin huolen 17-vuotiaiden liikennekäyttäytymisestä

Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan vuosina 2019-2024 yhteensä 13 nuorta 17-vuotiasta henkilö- ja pakettiauton kuljettajaa kuoli tieliikenteessä, kun vastaavasti 2013–2018 kuolleita oli yksi (ks. kuva 1). Henkilö- ja pakettiautojen matkustajina 17-vuotiaita on kuollut vuosina 2019–2024 kaksi nuorta enemmän (yht. 10), kuin aikaisemmalla tarkastelujaksolla. 

Liikennekuolemat 17-vuotiailla eivät ole nousseet vastaavalla tavalla muiden liikkumismuotojen osalta kuin henkilö- ja pakettiautoon liittyen mainituilla tarkastelujaksoilla. Vuosina 2013–2018 tieliikenteessä kuoli 17-vuotiaita yhteensä 20, kun 2019–2024 heitä kuoli yhteensä 34.

Sillä voidaan spekuloida, että mikäli ikäpoikkeuslupajärjestelmää ei olisi vuonna 2018 otettu käyttöön, 17-vuotiaiden kuolemien määrä tieliikenteessä olisi sittemmin saattanut lisääntyä korkeintaan muutamalla, prosenteissa ehkä 10–15 prosentilla, mutta ei 12 kuolemalla eli 70 prosentilla kuten nyt on käynyt. 

Tieliikenteessä tapahtuvien kolareiden ja kuolemien taustalla tyypillisesti on liikennerikollisuutta, eli traagisia tapahtumia usein edeltää yksi tai useampi epäilty liikennerikos. Ikäryhmän koko huomioiden 17-vuotiailla liikennerikosten määrä kääntyi jyrkkään nousuun vuodesta 2018 alkaen ja 17-vuotiailla liikennerikollisuuden taso on lähes tavoittanut astetta vanhempien ikäluokkien rikollisuustason (kuva 2). Liikennerikoksissa korostuvat liikenneturvallisuuden vaarantamiset sekä törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset, jotka johtuvat pitkälle ylinopeudesta. Onnettomuustietoinstituutti OTIn tieto-jen perusteella lähes puolessa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ylinopeutta on ollut vähintään yli 10 km/h.

Kaikista 15-24-vuotiaiden nuorten tieliikennekuolemista 17-vuotiaiden osuus on kaksinkertaistunut, kun verrataan vuosien 2022–2024 ja 2015–2017 suhteellisten osuuksien keskiarvoja. Aiemmin osuus oli noin 6 %, kun se viime vuosina on ollut 11 prosenttia. Vuonna 2020 oli piikki, jolloin 17-vuotiaiden osuus oli peräti 27 %.

Huomio liikenneturvallisuuden kehittämisessä tulee kiinnittää koko nuorten ikäluokkaan

Vaikka vuosijaksoja 2015–2017 sekä 2022–2024 vertailtaessa nuorten (15-24-vuotiaat) liikennekuolemat ovat vähentyneet noin neljänneksen, niiden osuus kaikista tieliikennekuolemista on pysynyt vakaana, noin 20 prosentissa (kuva 3). Muiden ikäluokkien osuus on pysytellyt hieman yli 10 prosentissa, josta siis poikkeuksena ovat nuoret, mutta myös yli 75-vuotiaat, joiden osuus on hieman noussut noin 15 prosentista 18 prosenttiin.

Kaikki nuoret eivät ole täysin valmiita tienkäyttäjiä ajo-oikeuden saatuaan.  Nuoriin kuljettajiin liittyvät riskit kumpuavat muun muassa kokemattomuudesta ja kypsymättömyydestä. Nuorten kuljettajien onnettomuudet liittyvät usein esimerkiksi ylinopeuksiin, päihtyneenä ajamiseen, turvalaitteiden käyttämättömyyteen tai tieltä suistumisiin, mutta nämä seikat ovat enemmänkin ilmentymiä nuorten toiminnalle, jota ohjaavat muut juurisyyt.

Riskikäyttäytymistä selittää tutkimusten mukaan asenne, kuten myös nuorten – erityisesti nuorten miesten – aivojen kehittymättömyys. Tämä kehittymättömyys vaikuttaa siihen, että nuoret ovat valmiita ottamaan liikenteessä riskejä, jotka johtavat vakaviin onnettomuuksiin.

Pieni riskiryhmä aiheuttaa suhteettoman määrän vakavia onnettomuuksia. Riskiryhmän käyttäytymiseen liikenteessä liittyy tutkimusten mukaan yleisesti antisosiaalisen käyttäytymisen värittämä elämäntyyli, kuten päihteet, tupakointi ja muu riskikäyttäytyminen.

Sosiaalinen paine ja kavereiden yllyttäminen liittyvät myös monien nuorten riskikäyttäytymiseen liikenteessä. Kanssamatkustajilla tiedetään olevan yhteys nuorten kuljettajien riskikäyttäytymiseen liikenteessä ja kasvaneisiin onnettomuusmääriin.

Miten voisimme estää nuorten kuolemia liikenteessä?

Poliisin on helppo yhtyä julkisuudessa esitettyihin mahdollisiin muutoksiin lainsäädännön osalta liittyen 17-vuotiaiden poikkeuslupaa B-ajo-oikeuden osalta. Nykyisen poikkeuslupamenettelyn muuttaminen siten, että 17-vuotiaalle voitaisiin myöntää ajo-oikeus vain erityisestä syystä selkeästi poikkeuksellisissa tilanteissa, vaikuttaisikin voimakkaammin nuorten liikenneturvallisuuteen. 

Velvoite merkitä henkilöauto, jota poikkeuslupalainen kuljettaa on varmastikin hyvä asia, kuten myös yöllinen ajokielto. Myös kyydissä olevien määrää olisi perusteltua rajoittaa ja siihen liittyen harkita mallia, jossa 17–18-vuotiailla tulisi ensimmäisen ajokorttivuoden ajan olla apukuljettaja, joka olisi iältään vähintään 25-vuotias.

Ajokielto- ja liikennerikoshistoria voisi estää B-ajo-oikeuden saamisen poikkeusluvalla tai 18-vuotiaana. Tällä hetkellä liikennerikoshistorialla ei ole merkitystä, mutta poliisi on todennut käytännössä sen ennakoivan liikennekäyttäytymistä henkilöautolla ajettaessa. Sillä voisi olla myös vaikutusta liikennekäyttäytymiseen nuoremmalla iällä, kun on tiedossa, että aikaisemmilla liikennerikoksilla on merkitystä B-ajo-oikeutta hakiessa. 

Ajoterveysvaatimusten osalta olisi hyvä ottaa käyttöön lääkärintarkastus ensimmäisen ajokortin myöntämisen ja ajokortin uudistamisen yhteydessä.

Hyviä keinoja on paljon muitakin, joilla voimme estää nuorten kuolemia liikenteessä. 

Kohti välittämisen kulttuuria

Jokaisen elämä on tärkeä ja elämää on pyrittävä suojelemaan. Yhteiskunnassa joudutaan lakia säätäessäkin pohtimaan oikeushyvien tärkeysjärjestystä sekä myös niiden painoarvoa. Emme kaiketi voi sivuuttaa tutkittua tietoa tai sellaisia keinoja, joilla tiedetään olevan merkitystä nuorten liikenneturvallisuudelle ja vaikuttavan juurisyiden taustalla oleviin tekijöihin.

Liikenneturvallisuus, niin nuorten kuin yleisemminkin, ei ole myöskään vain sääntöjen noudattamista – se on välittämistä: itsestä, matkustajista ja muista tielläliikkujista. Se on liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti koko yhteiskunnan yhteinen asia. Meidän on koko yhteiskuntana rakennettava kulttuuri, jossa turvallisuus voittaa kiireen tai näyttämisen tarpeen.

Vain silloin voimme estää turhia kuolemia ja antaa nuorille mahdollisuuden kasvaa turvallisesti aikuisiksi.