Onko poliisi ainoa taho, jonka velvollisuutena on ennalta estää lähisuhdeväkivaltaa?
Toimin rikostorjunnan vastuualueen esihenkilönä Poliisihallituksessa. Olen seurannut lähisuhdeväkivaltaa koskevaa uutisointia ja hämmästellyt lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskevien tarkastelunäkökulmien suppeutta.
Helsingin Sanomien uutisessa 9.2.2026 apulaisoikeuskansleri Puumalainen totesi, että Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä suojele riittävästi lähisuhdeväkivallan uhreja ja ratkaisuksi esitettiin esitutkintalainsäädännön muuttamista.
Onko todella niin, että lähisuhdeväkivallan torjunnan tehostamiseksi tarjotaan jo tapahtuneiden rikosten selvittämistä sääntelevän lain eli esitutkintalain uudistamista. Ovatko lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyvät avaimet poliisin, esitutkinnan ja rikosprosessin käsissä?
Poliisin yhteiskunnallinen tehtävä
Poliisin rooli lähisuhdeväkivallan torjumisessa on tärkeä ja poliisin toiminnassa on selkeästi parannettavaa. Poliisihallitus on hiljattain antanut uuden lähisuhdeväkivallan torjuntaa koskevan ohjeen. Ohjeessa on käsitelty niin kenttäpartioiden kuin rikostutkinnan vastuita. On selvää, ettei ohje itsessään vielä tuo muutosta toimintaan, vaan se edellyttää asioiden jalkauttamista ja seurantaa, minkä lisäksi työ tarvitsee myös tekijänsä.
Poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, saattaa rikoksentekijät rikosvastuuseen sekä katkaista rikoskierteitä. Rikosten tutkinnassa poliisin rooli yhteiskunnassa suhteessa muihin toimijoihin on yksiselitteinen; vastuu rikosten tutkinnasta on säädetty esitutkintaviranomaisille. Poliisin tulee myös ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin lähisuhdeväkivallan ennalta estämiseksi ennen kaikkea henkilönsuojaustoimenpiteillä ja rikosten estämisellä sekä paljastamisella, mutta nämä toimenpiteet edellyttävä jo jonkinasteista konkretiaa mahdollisesta rikoksesta.
Rikosten selvittämisessä ja estämisessä voidaan käyttää myös laissa säädettyjä pakkokeinoja ja tiedonhankintavaltuuksia mutta näiden käytön tulee olla tarpeen nimenomaan rikoksen selvittämiseksi tai estämiseksi. Esimerkiksi vangitsemista ei voida käyttää pelkästään suojelutarkoituksiin. Koska pakkokeinoilla puututaan perus- ja ihmisoikeuksina suojattuihin oikeushyviin, on niiden käyttö viimesijaista ja se on rajattava kestoltaan minimiin eli kunnes rikoksen selvittämisen tavoite on saavutettu tai rikos on estetty.
Onko rikostutkinta, pakkokeinojen käyttö ja rikosprosessi ainoa yhteiskunnan tarjoama ratkaisu lähisuhdeväkivallan torjuntaan? Alkaako uhrin avun tarve vasta kun rikos on jo tapahtunut vai kenties jo sitä ennen?
Yhteiskunnan kyky puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin?
Lähisuhdeväkivalta tulee poliisin tietoon yleensä hälytystehtävällä tai kun rikoksen uhri tekee asiasta rikosilmoituksen. Varsin usein väkivaltaa on ollut jo pitkiäkin aikoja, ennen kuin tapahtumat tulevat poliisin tietoon. Lähisuhdeväkivallan taustalla juurisyinä voi olla päihdeongelmia, mielenterveysongelmia tai muita elämänhallinnan haasteita.
Esitutkinta ja rikosprosessi ei ole korjaava prosessi, vaan näiden tehtävänä on rikosvastuun toteutuminen. On selvää, että rikoksen uhri tulee esitutkinnan yhteydessä ohjata palveluiden äärelle saamaan myös korjaavaa apua. Oleellista on, että apua on saatavilla ja että henkilöä tuetaan siinä, että hän ymmärtää avun merkityksen ja sitoutuu ko. prosessiin.
Juurisyihin puuttuminen on kuitenkin mahdollisimman pian erotettava rikostutkinnasta. Rikosprosessin ei tule näytellä pääroolia tilanteessa missä uhri tarvitsee ensisijaisesti apua elämänhallintaan, eropäätöksen tekemiseen tai päihteiden käytön lopettamiseen. Juurisyitä ei poista lähestymiskielto, tutkintavankeus tai vankeusrangaistus. Väkivaltarikoksen uhrin tarvitseman tuen ja palvelujen saamisen ei myöskään tule olla riippuvaista siitä, tuleeko asia poliisin tietoon, onko asiassa edellytykset esitutkinnalle tai muille poliisin toimivaltuuksille ja eteneekö asia rikosprosessissa.
Yhteiskunnan tulee tarjota prosessit myös lähisuhdeväkivallan juurisyihin puuttumiselle. Yhtä lailla puuttuminen on tärkeää muihin heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa. Tehokkaiden toimintamallien, kuten riskinarviotyökalujen, lisäksi myös eri toimijoiden roolit, vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä selkeästi. Toiminnan tulee olla johdettua ja sitä tulee valvoa. Ennalta ehkäisevän toiminnan tulee sen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi olla mahdollisimman pitkälti viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla. Tällöin myös eri viranomaisten mahdollisesti tarvitsemien toimivaltuuksien ja yhteistyömuotojen kehittäminen on mahdollista. Lähisuhdeväkivallan syihin puuttumisessa poliisin rooli on ja tulee olla vähäinen.
Lopuksi
Hallitusohjelmassa on todettu, että lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn velvoittavan, paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia väkivallan torjunnan rakenteita vahvistavan lainsäädännön tarvetta arvioidaan. Tämä uudistus luo toivottavasti rakenteet väkivallan ehkäisylle. Toisaalta on huomattava, että jo nyt voidaan tehdä paljon. Esimerkiksi sosiaalipalvelulaissa todetaan, että hyvinvointialueen ja kunnan viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvointia sekä poistettava epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, millainen esimerkiksi eri kunnissa työskentelevien lähisuhdeväkivaltakoordinaattoreiden rooli ja vastuu lähisuhdeväkivallan torjunnassa on.
Perusteltua olisi, että Suomessa, vastaavasti kuin Ruotsissa, olisi ennalta estävää toimintaa säätelevä lainsäädäntö, missä määritetään eri toimijoiden, esimerkiksi kuntien, hyvinvointialueiden ja rikostorjuntaviranomaisten ja rikosprosessitoimijoiden vastuut. Tämä mahdollistaisi myös toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuloksellisuuden seurannan.
Yksittäisen ihmisen turvallisuuden takaaminen on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, eikä sitä tule jättää pelkästään rikosprosessin varaan.
Auttavia tahoja
Jos olet joutunut tai pelkäät joutuvasi lähisuhdeväkivallan uhriksi, tai jos pelkäät syyllistyväsi väkivaltaan lähisuhteessa tai olet jo syyllistynyt siihen, lue poliisin toimintaohjeet Poliisi.fi sivuilta.