Tiedottaminen ja avoin keskustelu ovat keskeisiä verkkohuijauksien torjunnassa
Ring ring – puhelin soi tai viesti saapuu sähköpostiin tai tekstiviestillä. Yhteydenotto näyttää tulevan poliisilta, pankilta tai muulta lailliselta toimijalta. Yhteydenotossa painostetaan toimimaan nopeasti – esimerkiksi klikkaamaan linkkiä ja kirjautumaan palveluun, antamaan henkilö- tai pankkitietoja, hyväksymään maksu tai siirtämään rahaa niin sanotulle turvatilille. Nyt on kiire! Hetkinen, nyt jarrua sittenkin.
Kyseessä on tyypillinen tietoverkkoavusteinen petos, tuttavallisemmin verkkohuijaus, jossa tavallisesti kalastellaan ihmisten arkaluonteisia tietoja. Huijarit pyrkivät luomaan kiireen tuntua ja hyödyntämään ihmisten hätää ja luottamusta. Tällaiset tilanteet ovat monelle suomalaiselle valitettavan tuttuja.
Verkkohuijausten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Ilmiö on kansainvälinen ja aiheuttaa miljardiluokan rikosvahinkoja. Verkkohuijarit ovat yhä useammin kansainvälisesti järjestäytyneitä ja verkostomaisesti toimivia rikollisia. Verkkohuijauksiin liittyy usein myös muuta rikollisuutta.
Vuonna 2025 Suomen poliisin tietoon tuli 10 272 verkkohuijausta, joiden aiheuttamat taloudelliset menetykset olivat arviolta noin 88 miljoonaa euroa. Suurin osa verkkohuijauksista oli niin sanottuja tietojenkalasteluja, joita kirjattiin 6 526 kappaletta. Myös rikoshyöty oli tässä tekotavassa suurin, yli 38 miljoonaa euroa.
Muita merkittäviä huijausmuotoja olivat:
- rakkaus- tai dokumenttipetokset (1 406 kpl / 13,6 M€)
- sijoituspetokset (1 045 kpl / 24,4 M€)
- toimitusjohtajapetokset (344 kpl / 6,4 M€)
Verkkohuijaus voi osua kenen tahansa kohdalle
Verkkohuijaukset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen. Rikoksen uhrit voivat menettää merkittäviä summia rahaa, ja heidän nimissään voidaan esimerkiksi ottaa lainaa. Tämä aiheuttaa usein inhimillistä kärsimystä rikoksen uhreille ja heidän läheisilleen.
Yksi keskeinen keino verkkohuijausten ennaltaehkäisyssä on viestintä. Verkkohuijauksen tunnistaminen helpottuu, kun ihmiset saavat tietoa huijauksista etukäteen. Tietoisuus antaa ihmisille mahdollisuuden pysähtyä ja arvioida, onko tekstiviesti, sähköposti vai puhelu aito vai huijaus.
Moni suomalainen on välttynyt taloudelliselta vahingolta, koska on tunnistanut huijauksen aiemmin kuulemansa varoituksen perusteella. Huijauksista voi ja kannattaa keskustella siis avoimesti. Huijatuksi tulemisessa ei ole mitään hävettävää, ja se voi tapahtua kenelle tahansa.
Rikollisuus luo nahkaansa koko ajan
Vaikka huijauksista on kerrottu jo vuosia, ja aihe toistuu uutisotsikoissa, viestintää tarvitaan edelleen. Poliisi julkaisee säännöllisesti tietoa ajankohtaisista huijauksista ja niiden aiheuttamista vahingoista esimerkiksi tiedotteilla, sosiaalisen median sisällöillä, mediaesiintymisillä ja puheenvuoroilla eri tilaisuuksissa. Tietoa huijauksista välittävät myös monet muut toimijat, kuten Traficom, teleoperaattorit, finanssiala, media ja erilaiset järjestöt. Viestintää varten on myös perustettu monialainen Nyt valppaana! -verkosto, jonka toiminnassa poliisi on aktiivisesti mukana.
Rikolliset kehittävät jatkuvasti uusia huijauskeinoja, joissa he hyödyntävät teknologiaa sekä ihmisten luottamusta. Tällä hetkellä kehittynyttä automaatiota hyödynnetään yhä useammin huijauksissa. Esimerkiksi hyvin yleiset robottihuijauspuhelut alkavat tällä hetkellä tyypillisesti nauhoitetulla turvallisuustiedotteella, jossa ilmoitetaan luvattomasta kirjautumisesta, epäilyttävästä tilisiirrosta tai muusta uhria koskevasta asiasta.
Tallenteella ohjeistetaan uhria painamaan tiettyä numeroa puhelimessa, mikä yhdistää ihmishuijarin linjoille. Robottihuijauspuheluita soitetaan automaation avulla tyypillisesti lukemattomiin, sattumanvaraisiin numeroihin, joista aina pieni määrä osuu todellisiin puhelinnumeroihin. Ilman automaatiota tällainen soittelu ei välttämättä olisi huijareille vaivan arvoista.
Poliisi seuraa myös kasvavia ilmiöitä kuten tekoälyn kehittymistä, joka haastaa viranomaiset uudella tavalla. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi:
- väärentää asiakirjoja,
- manipuloida ääni- ja videomateriaalia,
- luoda erittäin uskottavia ja yksilöllisesti kohdennettuja huijausviestejä,
- soittaa huijauspuheluita esiintyen uhrin läheisenä tai muuten tärkeänä henkilönä.
Teknologiaa voidaan käyttää myös verkkohuijausten estämisessä. Siksi rikolliset ovat jalostaneet myös manipulointitaitojaan. Verkkohuijauksissa onkin tapahtunut se merkittävä muutos, että yhä useammin rikoksen uhrit itse siirtävät rikoshyödyn rikollisille, kun aiemmin rikolliset urkkivat uhrilta pankkitunnuksia ja tekivät siirrot itse. Kun uhri tekee esimerkiksi tilisiirron itse omilla tunnuksillaan ja omalla laitteellaan, pankin ja poliisin voi olla vaikea puuttua tilanteeseen.
Kasvava ilmiö on myös nuorten, jopa alaikäisten, rekrytointi rahanpesuun. Rahanpesuun rekrytoidulta halutaan pankkitili, jonka avulla rikoksella hankitun rahan alkuperää pyritään peittämään ja varat saamaan näyttämään laillisesti hankituilta. Rekrytoidulle saatetaan luvata suuri prosenttiosuus ”tuotoista” eli rikoksella saaduista varoista. Joissakin tapauksissa rekrytoitu joutuu itse uhriksi, kun hänen antamiaan pankkitunnuksia käytetään esimerkiksi lainojen ja luottojen ottamiseen. Rahanpesuun rekrytointia tehdään avoimesti sosiaalisessa mediassa.
Tavallisia ovat myös Crime-as-a-Service (CaaS) -palvelut eli suomeksi ”rikollisuus palveluna” tai ”kyberrikollisuus palveluna”. Tällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa järjestäytyneet rikollisryhmät myyvät tai vuokraavat verkossa rikollisia työkaluja, palveluita ja osaamista rikosten tekemiseen.
Pysähdy, perehdy, harkitse
Huijarit vetoavat usein kiireeseen, joten on tärkeää aina pysähtyä, perehtyä ja harkita ennen päätösten tekemistä. Tilisiirtoja ei tule tehdä tai hyväksyä epävarmoissa tilanteissa, eikä omia verkkopankkitunnuksia, maksukortin tietoja tai muuta arkaluonteista tietoa pidä koskaan luovuttaa kenellekään ulkopuoliselle. Poliisi, pankit tai muut lailliset toimijat eivät pyydä tällaisia tietoja tai painosta tekemään tilisiirtoja puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, viestisovelluksissa tai millään muullakaan tavalla.
Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, ole heti yhteydessä omaan pankkiisi ja kerro tapahtuneesta. Tee sitten rikosilmoitus poliisille. Mitä nopeammin pankki ja poliisi saavat tapauksesta tiedon, sitä parempi mahdollisuus on saada huijattuja rahoja takaisin.
