Perustietoa katujengi-ilmiöstä

Miten poliisi määrittelee katujengin?

Poliisi määrittelee katujengeiksi tiettyihin kaupunginosiin leimautuvat ryhmät, joissa toimii useita tunnistettuja henkilöitä ja joiden keskuudesta on kyetty tunnistamaan hierarkiaa ja johtohahmoja. Ryhmät tuovat edustamiaan kaupunginosia esiin poliisin kanssa asioidessaan ja sosiaalisessa mediassa. Ryhmillä on myös usein käytössään kaupunginosan nimeen tai postinumeroon perustuvia tunnuksia. 

Näillä ryhmillä on keskinäisiä, väkivaltaisia yhteenottoja ja ne ovat valmiita käyttämään vakaavaakin väkivaltaa näissä yhteenotoissa. Tyypillistä näille ryhmille on rikollisen toiminnan, kuten huumausainekaupan harjoittaminen ja ryhmät suhtautuvat välinpitämättömästi tai kielteisesti järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. He ovat välinpitämättömiä myös sen suhteen, että heidän toimintansa voi aiheuttaa vaaraa muulle yhteiskunnalle.

Katujengeihin kuuluvat ovat tyypillisesti joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Kyse on eri ilmiöstä, kuin alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa. Katujengit ovat myös eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus. Poliisi on kuitenkin huolissaan, että kukin näistä ilmiöistä voi päätyä ruokkimaan toisiaan. Rikoksia tekevät alaikäiset saattavat päätyä katujengeihin, joista aikaa myöten voi kehkeytyä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikäli ilmiöön ei onnistuta puuttumaan.

Katujengiläisistä suurella osalla on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa. Jengien toiminnassa keskiössä on usein rap-kulttuuri, jossa ihannoidaan väkivaltaa ja rikollista elämää. Vaikutteita haetaan kansainvälisiltä esikuvilta maailmalta. Poliisi tekeekin kansainvälistä yhteistyötä ilmiön tiimoilta; keskeisiä yhteistyömaita ovat Ruotsi ja Iso-Britannia.

Kuinka laajasta ilmiöstä on kyse?

Poliisin määritelmän mukaisia katujengejä on tunnistettu arviolta kymmenen (tilanne marraskuussa 2022) ja niiden toiminta on painottunut pääkaupunkiseudulle, joskin ilmiön leviämisestä on viitteitä. Jengiin kuuluvat tekevät rikoksia sekä yhdessä että yksin, ja näitä jengiläisten tekemiä rikoksia on tunnistettu joitain satoja. Kyse on siis vielä varsin pienestä kokonaisuudesta suhteessa siihen, että poliisin tietoon tulee vuosittain noin 800 000 rikosta.

Mitä poliisin mielestä nyt tulee tehdä?

Poliisin näkemyksen mukaan katujengeihin ajautumiseen johtaa ennen muuta syrjäytyminen ja näköalattomuus. Myös esimerkiksi päihde- ja muut terveysongelmat voivat edesauttaa jengiytymistä, mistä syystä jengi-ilmiön tukahduttamiseen tähtäävät toimet tehdäänkin ensisijaisesti muualla kuin poliisissa. Tärkeintä onkin saada estettyä uusien nuorten liukuminen kohti katujengejä vähentämällä rikollisen elämäntavan houkuttelevuutta ja tarjoamalla vaihtoehtoja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi.

Poliisi suhtautuu ilmiön torjuntaan vakavasti, mutta poliisin toimet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Poliisin näkökulmasta tavoitteena on estää ilmiön pahentuminen, vakiintuminen ja katkaista väkivallan ja muun rikollisuuden kierre.

Poliisin ennalta estävän työn näkökulmasta on tehokkainta keskittyä niihin nuoriin, jotka liikkuvat jengien ympärillä ja joita rikollinen elämäntapa houkuttaa. Tätä yhteistyötä poliisi tekee moniammatillisesti esimerkiksi ennalta estävässä ankkuritoiminnassa. 

Poliisin tavoitteena on estää katujengi-ilmiön pahentuminen, katujengien vakiintuminen sekä pysäyttää kehittymässä oleva väkivallan ja muun rikollisuuden kierre käyttämällä poliisin toimivaltuuksia ja osaamista. Poliisin tavoitteena on tunnistaa alkamassa olevat väkivallan kierteet ja katkaista ne nopeasti, tutkia ilmi tulleet rikokset  ja saattaa tekijät rikosvastuuseen.

Muuta aiheeseen liittyvää

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon blogi: Katujengikysymyksen ratkaisu ei ole yksin poliisin käsissä

Tutustu moniammatilliseen Ankkuritoimintaan