Katujengien rikollisuus

Miten poliisi määrittelee katujengin?

Katujengille ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä tai vakiintunutta määritelmää. Poliisi on oman toimintansa suuntaamiseksi laatinut katujengin hallinnollisen määritelmän, jonka mukaan katujengi on pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Poliisin käyttämän määritelmää mukaan kyseessä on henkilöjoukko, joka tekee rikoksia yhdessä tai ainakin yhteisymmärryksessä ja toiminta on luonteeltaan jatkuvaa. Katujengien rikollisuus on omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta tai aiheuttamaan turvattomuuden tunnetta jollakin tietyllä alueella. Tällaisia rikoksia ovat erityisesti vakavat väkivaltarikokset, ampuma- tai teräaseilla varautuminen sekä huumausainerikokset, joihin liittyy väkivaltaa tai väkivallan uhka. Kuitenkin myös erilaiset tietoverkoissa tapahtuvat rikokset ja muu merkittävää taloudellista hyötyä tavoitteleva rikollisuus voivat olla osa katujengien toimintakokonaisuutta.

Määritelmän lisäksi on tunnistettu katujengeihin liittyviä yleisiä piirteitä. Katujengeillä on usein verkostomainen rakenne, toimintaan osallistuvat henkilöt ovat nuoria tai nuoria aikuisia miehiä ja useilla ryhmillä on yhteys johonkin tiettyyn kaupunginosaan. Poliisin tunnistamissa katujengeissä enemmistö on maahanmuuttajia tai Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. 

Katujengejä ei aiemmin ole määritelty rikoslaissa, mutta tammikuussa 2025 annetussa hallituksen esityksessä (HE 219/2024 vp) ehdotetaan, että rikoslakiin sisällytettäisiin rikollisjoukkoa koskeva määritelmäsäännös Esityksessä käytetty termi rikollisjoukko tarkoittaa katujengejä. Joissakin tuomioistuimien ratkaisuissa on myös arvioitu sitä, onko jokin tietty katujengi ollut rikoslaissa tarkoitettu järjestäytynyt rikollisryhmä. Hovioikeus on kahdessa tapauksessa katsonut, että määritelmäsäännöksen tunnusmerkistötekijät eivät kyseisissä tapauksissa ole kaikilta osin täyttyneet, mutta ryhmänä toimiminen on silti huomioitu rangaistuksen mittaamisessa.

Poliisin näkemyksen mukaan nuorisorikollisuus, katujengit sekä järjestäytynyt rikollisuus ovat osin erillisiä ilmiöitä, mutta sijoittuvat samalle jatkumolle. Poliisi on kuitenkin huolissaan, että kukin näistä ilmiöistä voi päätyä ruokkimaan toisiaan. Rikoksia tekevät alaikäiset saattavat päätyä katujengeihin tai toteuttaa rikoksia katujengien tai muiden rikollisryhmien lukuun. Katujengien toiminta voi myös ammattimaistua ja niistä voi kehittyä aiempaa järjestäytyneempiä. Poliisilla on havaintoja myös siitä, että katujengit toimivat yhteistyössä erilaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien kanssa.

Kuinka laajasta ilmiöstä on kyse?

Poliisin arvion mukaan katujengitilanne on vuoden 2024 aikana pysynyt kokonaisuutena arvioiden ennallaan. Merkittävimmät jengitoimijat ovat suurelta osin samoja kuin aiemmin ja poliisin paljastaman ja tietoon tulleen rikollisuuden määrä on pysynyt viime vuosien aikana vakaana. Vuonna 2024 katujengeihin kuuluvien henkilöiden rikosilmoitusten määrä laski noin viidenneksellä edellisvuoteen nähden. Poliisin arvion mukaan taustalla ovat poliisin aktiiviset toimenpiteet, sillä keskeisiä katujengeihin liittyviä henkilöitä on ollut esitutkinnan kohteena ja saanut tuomiota erilaisista rikoksista.

Vakaasta yleistilanteesta huolimatta poliisin tietoon tuli vuoden 2024 aikana useita vakavia väkivaltarikoksia, joissa on ollut osallisena katujengirikollisuuteen yhdistettyjä henkilöitä. Lisäksi on viitteitä siitä, että joidenkin katujengien rikollisesta toiminnasta on tullut aiempaa ammattimaisempaa, mikä näkyy esimerkiksi aiempaa järjestäytyneempänä huumausainerikollisuutena. Samalla on havaittu, että joidenkin jengien toiminta esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla on aiempaa vähäisempää. Nämä kehityskulut ovat osoitus toiminnan ammattimaistumisesta sekä katujengirikollisuuteen liittyvistä uhkista.

Poliisin tunnistamiin katujengeihin kuuluu alkuvuodesta 2025 laaditun arvion mukaan noin 180 keskeistä henkilöä, jotka ovat aktiivisesti mukana rikollisessa toiminnassa. Aiemmin on todettu, että tunnistettuja jengejä on noin kymmenen, mutta nykyisen arvion mukaan jengien tarkka lukumäärä ei kuvaa tämänhetkistä toimintaympäristöä. Katujengeillä ei ole muodollista organisaatiota ja rikollista toimintaa ja yhteistyötä harjoitetaan vaihtelevissa kokoonpanoissa niin yksittäisen verkoston sisällä kuin verkostojen välillä. Myös vankeusrangaistukset ja viranomaisten toimenpiteet vaikuttavat jengien toimintaan monilla tavoin.

Keskeisimmät poliisin tunnistamat katujengit toimivat pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja vähäisemmässä määrin Turun alueella. Jengeillä on usein yhteys johonkin tiettyyn kaupunginosaan, mutta rikollista toimintaa harjoitetaan laajalla maantieteellisellä alueella, jopa muualla Suomessa, eikä toiminta ole sidottu mihinkään tiettyyn asuinalueeseen. Tietoverkkojen kautta rikollinen toiminta myös heijastuu koko Suomeen esimerkiksi huumausaineiden ja petosrikollisuuden välityksellä.

Keskeisenä viimeaikaisena havaintona ovat verkostojen yhteydet ulkomaille ja muihin rikollisverkostoihin. Katujengeihin liittyvien henkilöiden yhteyksien esimerkiksi ruotsalaiseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen arvioidaan lisääntyneen. Poliisi tekee tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä rikollisverkostojen torjumiseksi erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa.

Mitä poliisi on tehnyt?

Poliisi on vuodesta 2022 lähtien tiivistänyt valtakunnallista yhteistyötä katujengien torjunnassa ja yhtenäistänyt katujengien määrittelyä, tunnistamismenettelyä, tutkintajärjestelyjä ja tiedonjakoa poliisiyksiköiden välillä. 

Helsingin poliisilaitokselle on perustettu heinäkuussa 2023 katujengirikollisuuteen erikoistunut tutkintaryhmä, jonka toimialueena on pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun alue poliisiyksiköiden toimialueiden rajoittamatta. Lokakuusta 2024 alkaen Keskusrikospoliisissa on toiminut katujengi-Exit, jonka erityisenä tavoitteena on edistää katujengeistä irtautumista.

Poliisi on identifioinut katujengeihin kuuluvat henkilöt ja jengien ja jengiläisten väliset yhteydet. Tämän perusteella toimintaa on kohdistettu tietojohtoisesti tunnistettuihin henkilöihin ja kohteisiin. Katujengeihin kuuluvien henkilöiden rikoksia on saatettu syyteharkintaan ja rikoksia on onnistuttu estämään ennalta. 

Mitä poliisin mielestä nyt tulee tehdä?

Poliisin näkemyksen mukaan katujengeihin ajautumiseen johtaa ennen muuta syrjäytyminen ja näköalattomuus. Myös esimerkiksi päihde- ja muut terveysongelmat voivat edesauttaa jengiytymistä, mistä syystä jengi-ilmiön tukahduttamiseen tähtäävät toimet tehdäänkin ensisijaisesti muualla kuin poliisissa. Tärkeintä onkin saada estettyä uusien nuorten liukuminen kohti katujengejä vähentämällä rikollisen elämäntavan houkuttelevuutta ja tarjoamalla vaihtoehtoja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi.

Poliisi suhtautuu ilmiön torjuntaan vakavasti, mutta poliisin toimet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Poliisin näkökulmasta tavoitteena on estää ilmiön pahentuminen, vakiintuminen ja katkaista väkivallan ja muun rikollisuuden kierre.

Poliisin ennalta estävän työn näkökulmasta on tehokkainta keskittyä niihin nuoriin, jotka liikkuvat jengien ympärillä ja joita rikollinen elämäntapa houkuttaa. Tätä yhteistyötä poliisi tekee moniammatillisesti esimerkiksi ennalta estävässä ankkuritoiminnassa. 

Poliisi torjuu katujengirikollisuutta käyttämällä poliisin toimivaltuuksia ja osaamista. Poliisin tavoitteena on tunnistaa alkamassa olevat väkivallan kierteet ja katkaista ne nopeasti, tutkia ilmi tulleet rikokset  ja saattaa tekijät rikosvastuuseen.

Muuta aiheeseen liittyvää

Tutustu moniammatilliseen Ankkuritoimintaan