Katujengien rikollisuus

Miten poliisi määrittelee katujengin?

Poliisi määrittelee katujengit niin, että kyseessä on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen.

Määrittelevien tekijöiden lisäksi on tunnistettu katujengeihin liittyviä yleisiä piirteitä. Näitä ovat verkostomaisuus, nuori ikärakenne, huumausaine- ja väkivaltarikollisuus. Lisäksi jengeillä yhteys kaupunginosaan ja sosiaalisella medialla ja populaarikulttuurilla on merkitystä jengien maineen rakentamisessa.

Katujengejä ei kuitenkaan ole rikoslaissa erikseen määritelty. Eräissä tuomioistuinten ratkaisuissa on kuitenkin käytetty tuomioiden koventamisperusteena henkilön jäsenyyttä katujengissä. 

Katujengeihin kuuluvat ovat tyypillisesti joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Kyse on eri ilmiöstä, kuin alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa. Katujengit ovat myös eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus. Poliisi on kuitenkin huolissaan, että kukin näistä ilmiöistä voi päätyä ruokkimaan toisiaan. Rikoksia tekevät alaikäiset saattavat päätyä katujengeihin, joista aikaa myöten voi kehkeytyä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikäli ilmiöön ei onnistuta puuttumaan.

Kuinka laajasta ilmiöstä on kyse?

Katujengitilanteessa ei viimeisten kuukausien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (tilanne lokakuussa 2023).

Katujengit vaikuttavat pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa, sekä Turun seudulla. Poliisi on tunnistanut 10 ryhmää, jotka on luokiteltu katujengiksi tai vastaavaksi paikalliseksi rikollisverkostoksi.  Ryhmiin on yhdistetty yhteensä n. 260 henkilöä, jotka poliisi on analyysin perusteella jakanut kahteen ryhmään:

• Katujengiin kuuluvat henkilöt: Henkilöt, joiden voidaan rikollisen toiminnan toistuvuuden ja vakavuuden tai muiden luotettavaksi arvioitujen tietojen perusteella arvioida kuuluvan katujengiin. 
• Muut katujengiin liittyvät henkilöt: Henkilöt, joilla on yhteys katujengiin tai katujengiin kuuluvaan henkilöön, ja yhteyden voidaan olettaa liittyvän rikolliseen toimintaan. 

Katujengeihin liittyvistä henkilöistä merkittävän suurella osalla on joko itsellään maahanmuuttajatausta, tai he ovat esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia. Katujengiläisiksi tunnistetuista valtaosa on täysi-ikäisiä, pääosin 18-30 -vuotiaita miehiä, mutta joukossa on joitain alaikäisiä, kuitenkin täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevia henkilöitä. 

Katujengi-ilmiöstä puhuttaessa on erikseen syytä irrottaa muiden, kuin jengiläisiksi identifioitujen nuorten tekemä väkivaltarikollisuus omaksi kokonaisuudekseen. On kuitenkin viitteitä siitä, että katujengeissä toimivat käyttävät katujengin ulkopuolisia nuoria apuna rikoksenteossa, mikä voi hämärtää rajanvetoa katujengirikollisuuden ja nuorisorikollisuuden välillä.

Mitä poliisi on tehnyt?

Poliisi on syksystä 2022 lähtien tiivistänyt valtakunnallista yhteistyötä katujengien torjunnassa ja yhtenäistänyt katujengien määrittelyä, tunnistamismenettelyä, tutkintajärjestelyjä ja tiedonjakoa poliisiyksiköiden välillä.

Helsingin poliisilaitokselle on perustettu heinäkuussa 2023 katujengirikollisuuteen erikoistunut tutkintaryhmä, jonka toimialueena on pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun alue poliisiyksiköiden toimialueiden rajoittamatta.

Poliisi on identifioinut katujengeihin kuuluvat ja jengien ja jengiläisten väliset yhteydet. Tämän perusteella toimintaa on kohdistettu tunnistettuihin henkilöihin ja kohteisiin. Katujengiläisiksi määriteltyjen rikoksia on saatettu syyteharkintaan ja rikoksia on onnistuttu estämään ennalta. Poliisi arvioi, että sen aktiivisilla toimilla on ollut merkittävää vaikutusta siihen, että katujengitilanne on pysynyt melko muuttumattomana viime aikoina.

Mitä poliisin mielestä nyt tulee tehdä?

Poliisin näkemyksen mukaan katujengeihin ajautumiseen johtaa ennen muuta syrjäytyminen ja näköalattomuus. Myös esimerkiksi päihde- ja muut terveysongelmat voivat edesauttaa jengiytymistä, mistä syystä jengi-ilmiön tukahduttamiseen tähtäävät toimet tehdäänkin ensisijaisesti muualla kuin poliisissa. Tärkeintä onkin saada estettyä uusien nuorten liukuminen kohti katujengejä vähentämällä rikollisen elämäntavan houkuttelevuutta ja tarjoamalla vaihtoehtoja yhteiskuntaan kiinnittymiseksi.

Poliisi suhtautuu ilmiön torjuntaan vakavasti, mutta poliisin toimet eivät kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä. Poliisin näkökulmasta tavoitteena on estää ilmiön pahentuminen, vakiintuminen ja katkaista väkivallan ja muun rikollisuuden kierre.

Poliisin ennalta estävän työn näkökulmasta on tehokkainta keskittyä niihin nuoriin, jotka liikkuvat jengien ympärillä ja joita rikollinen elämäntapa houkuttaa. Tätä yhteistyötä poliisi tekee moniammatillisesti esimerkiksi ennalta estävässä ankkuritoiminnassa. 

Poliisin tavoitteena on estää katujengi-ilmiön pahentuminen, katujengien vakiintuminen sekä pysäyttää kehittymässä oleva väkivallan ja muun rikollisuuden kierre käyttämällä poliisin toimivaltuuksia ja osaamista. Poliisin tavoitteena on tunnistaa alkamassa olevat väkivallan kierteet ja katkaista ne nopeasti, tutkia ilmi tulleet rikokset  ja saattaa tekijät rikosvastuuseen.

Muuta aiheeseen liittyvää

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimon blogi: Katujengikysymyksen ratkaisu ei ole yksin poliisin käsissä

Tutustu moniammatilliseen Ankkuritoimintaan