Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella kirjattiin viime vuonna ennätyksellinen määrä rikoslakirikoksia. Vuoden aikana alueella tuli ilmi 60 000 rikoslakirikosta, mikä on viidenneksen enemmän kuin edeltävänä vuonna. Luku on suurin viimeiseen kymmeneen vuoteen.
– Rikoslakirikokset ovat niitä, jotka tuntuvat kansalaisissa turvattomuutena ja vaativat poliisilta paljon työtä, esimerkiksi kuulusteluiden muodossa. Koska resurssit pysyvät samoina, tulee näin merkittävä kasvu väkisinkin vaikuttamaan esimerkiksi rikostutkintojen selvittämisen nopeuteen, sanoo rikosylikomisario Petri Eronen.
Koronan kokonaisvaikutus vielä epäselvä
Mennyt vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen. Koronan vaikutus näkyi poliisin toiminnassa selvästi esimerkiksi kotihälytystehtävien määrän lisääntymisenä sekä passihakemusten määrän voimakkaana notkahduksena. Kansalaiset näyttävät myös seuranneen poliisi kehotusta hoitaa rikosasiat sähköisesti. Viime vuonna tehtiin 30 prosenttia enemmän sähköisiä rikosilmoituksia, joita kirjattiin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella yhteensä 26 657.
Viime vuoden tilastot näyttävät myös monin paikoin poikkeukselliselta. Koronan vaikutukset yhteiskuntaan, yksilöiden ja poliisin toimintaan on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus. Vuosi on liian lyhyt ajanjakso tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitkä tilastolliset muutokset johtuvat koronasta ja mitkä jostakin muusta.
– Poliisityön kautta voidaan toki nähdä viitteitä siitä, että korona on muun muassa syventänyt joidenkin ihmisten ahdinkoa. Esimerkiksi nuorien kohdalla on havaittavissa toimettomuutta ja pahoinvointia. Itä-Uudenmaan alueella on kuitenkin paljon muitakin tekijöitä, kuten väestön kasvu ja kaupunki-infra, jotka voivat osaltaan selittää kasvua eri rikostyypeissä. Tarkkaa emme osaa vielä sanoa, mikä koronan vaikutus on loppuen lopuksi ollut, sanoo Eronen.
Tilastopiikkejä monissa rikoksissa
Liikennerikkomuksissa koronan aiheuttama poikkeustilanne näkyi. Vaikka korona hiljensi liikenteen määrää teillä, liikennerikosten määrä kasvoi lähes 28 prosentilla.
– Koronan takia pystyttiin ohjaamaan normaalia enemmän resurssia liikennevalvontaan, mikä osaltaan selittää kasvua, kertoo ylikomisario Timo Leppälä. – Valvonnassa huomattiin, että tyhjät tiet innostivat erityisesti nuoria kokeilemaan omia ja autonsa rajoja.
Omaisuusrikosten määrä nousi lähes 24 prosentilla. Nousua selittää osaltaan Vastaamon kiristystapauksen johdosta tehty rikosilmoitusten määrä. Itä-Uudenmaanlaitoksella kirjattiin vuoden aikana 3500 rikosilmoitusta tapaukseen liittyen.
Merkittävä piikki näkyi ryöstöjen määrässä, jotka kasvoivat puolella ja joita oli yhteensä 302. Myös huumausainerikoksia kirjattiin reippaasti, yhteensä yli 2950 kappaletta eli 39 prosenttia aiempaa vuotta enemmän.
– Ryöstörikosten kasvussa saattaa näkyä nuorten pahoinvointi. On myös havaittu, että osassa ryöstöissä on ollut yhteyksiä huumausainerikollisuuteen, esimerkiksi velan perintään, kertoo Eronen.
Väkivaltarikokset siirtyivät julkisilta paikoilta asuntoihin
Väkivaltarikoksina tutkittavia tapauksia oli yhteensä 3689 kappaletta eli noin 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Pahoinpitelyiden ja henkirikosten määrät kasvoivat. Törkeitä pahoinpitelyitä kirjattiin 177 eli 46 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Laitoksen tietoon tuli 11 henkirikosta, mikä on 8 tapausta enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Törkeiden pahoinpitelyiden määrä kasvoi lähes puolella, mihin on osaltaan voinut vaikuttaa se, että pahoinpitelyjä on tapahtunut ympäristöissä, joissa ei ole ulkopuolisia puuttumassa tilanteisiin.
– Koronan voidaan sanoa näkyneen väkivaltarikosten osalta erityisesti siinä, että pahoinpitelyt siirtyivät julkisilta paikoilta yksityisiin asuntoihin, kertoo Eronen.
Hälytystehtävien määrä pysyi ennallaan
Poliisin hälytystoiminnan määrä pysyi kutakuinkin ennallaan poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta.
– Hälytystehtävien määrät eivät käytännössä nousseet. A-kiireelliyysluokan tehtävissä näkyy laskua, mutta vastaavasti A+B-kiireellisyysluokan tehtävissä samaa kokoluokkaa olevaa nousua, kertoo ylikomisario Jussi Huhtela.
Muutosta tapahtui kuitenkin hälytystehtävien syissä. Esimerkiksi kotihälytystehtävien määrä kasvoi 37 prosentilla.
– Koronan vaikutus näkyy hälytyspuolella siinä, että yksilönsuojaan keskittyvien hälytystehtävien osuus hälytystehtävistä kasvoi, kun elämä julkisilla paikoilla hiljeni, Huhtela sanoo.
Matkustamisen väheneminen näkyi lupahakemuksissa
Korona vaikutti laskevasti kaikkien lupahakemusten määrään. Erityisesti laski passien kysyntä: niitä haettiin 42 prosentia eli 40 400 kappaletta vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
– Matkustus väheni tuntuvasti koronarajoitusten ja -suositusten takia. On odotettavissa, että lupahakemusten määrä kasvaa, kun tilanne hellittää. Suosittelen tarkistamaan oman passin ja henkilökortin voimassaolopäivän ja ennakoimaan tulevat hakemusruuhkat jo nyt, sanoo ylikomisario Markku Koskimäki.
Passi- ja henkilökorttiasiat ja muut lupa-asiat pystyy hoitamaan useimmissa tapauksissa sähköisesti poliisin nettisivuilla poliisi.fi. Käynti poliisiasemalla ei ole myöskään sidottu pelkästään oman paikkakunnan poliisiasemaan, eli lupa-asiat voi hoitaa millä tahansa poliisiasemalla. Suosittelemme vallitsevan koronatilanteen takia varaamaan ajan asiointiin aina kun mahdollista.
Tutustu vuoden 2020 tilastoihin
Itä-Uudenmaanlaitoksen laitos- ja kuntakohtaiset tilastot vuodelta 2020 löytyvät saavutettavassa muodossa poliisin verkkosivuilta .
