Ongelmapelaaminen ja pelihaitat

Vakavista rahapeliongelmista kärsii Suomessa suuri joukko ihmisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vuonna 2019 noin 52 000 henkilöllä oli todennäköinen rahapeliriippuvuus ja 112 000 henkilöllä rahapeliongelma. Lisäksi lähes 400 000 suomalaiselle aiheutui pelaamisesta haittoja. Suorien pelaajille aiheutuvien haittojen lisäksi rahapeliongelmat heijastuvat laajemmin yhteiskuntaan. Noin joka viides suomalainen kokee yhdellä tai useammalla läheisellä olevan ongelmallista rahapelaamista.

Arpajaislain yhtenä keskeisenä tarkoituksena on rahapeleihin osallistumisesta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Lain mukaan rahapelit on toimeenpantava siten, että rahapelitoimintaan osallistuvien oikeusturva taataan, väärinkäytökset ja rikokset pyritään estämään sekä pelaamisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ehkäistään ja vähennetään.

Rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja vähentämisen tavoite on huomioitu useissa arpajaislain säännöksissä. Myös sisäministeriön asetuksella annettavat pelisäännöt sisältävät pelien tahtia ja muita ominaisuuksia koskevia määräyksiä. Nettipeleihin rahapeliyhtiön on tarvittaessa asetettava määrällisiä ja ajallisia rajoituksia pelihaittojen vähentämiseksi. Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen vähentämisen tavoite on otettu huomioon myös rahapelien markkinoinnin sääntelyssä, jonka toteutumista Poliisihallitus valvoo.

Rahapeleihin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seurannasta ja tutkimuksesta sekä niiden ehkäisyn ja hoidon kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tehtävän toteuttamiseen osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka muun muassa toteuttaa neljän vuoden välein kyselytutkimuksen suomalaisten rahapelaamisesta. Tuorein tutkimus on julkaistu vuonna 2020. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi asettanut arviointiryhmän rahapelien toimeenpanoa koskevien haittariskien ennakkoarviointia sekä haittojen seurantaa varten.