Tukea ikäihmisille

Ikääntyvillä ihmisillä on usein vertaansa vailla oleva elämänkokemus. Silti ikääntyminen tuo usein mukanaan haasteita, jos terveys ja muisti heikkenevät. Vanhukset saattavat tarvita tukea kotona pärjäämiseen tai tietotekniikan kanssa. 

Ikävä kyllä rikolliset tulevat joskus vanhuksen kotioville asti petollisissa aikeissa. Hyväksikäyttäjä voi olla myös se, jonka pitäisi huolehtia.

 

Ikäihmisten kaltoinkohtelu / taloudellinen kaltoinkohtelu

Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden.

Yleensä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä tai muuta oikeuksien rajoittamista, loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.

Kaltoinkohtelu voi olla parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin se tapahtuu läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa huonona ja epäeettisenä kohteluna. Kaltoinkohtelu voi olla myös rakenteellista, jolloin ikääntynyt kohtaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän taholta esimerkiksi ikäsyrjintää tai palveluiden epäämistä.

Vanhukselta voidaan hakea taloudellista hyötyä

Taloudellinen hyväksikäyttö on ikääntyneen ihmisen väärin kohtelua, jolla tarkoitetaan rahojen tai muun omaisuuden (kuten tavaroiden, osakkeiden, asunnon, lääkkeiden) käyttöä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa.

Taloudellista hyväksikäyttöä on ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden eriasteinen kiristäminen, kuten esimerkiksi väkivallanteolla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä uhkailemalla. Taloudellisesta hyväksikäytöstä on kyse, mikäli ikääntyneen henkilön hyväntahtoisuutta, avun tarvetta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviointikykyä käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi.

Mitä teet, kun epäilet ikäihmisen kaltoinkohtelua?

• Jos vanhuksen hoito tai huolenpito mietityttää, ota yhteyttä palveluntarjoajaan.
• Terveydenhuollon toimintaa valvotaan aluehallintovirastoissa ja Valvirassa, joista saat lisätietoa esimerkiksi kantelun tekemisestä.
• Jos epäilet rikosta, tee rikosilmoitus poliisille.
• Akuutissa tilanteessa soita 112.

Ikäihmiset petosrikollisuuden kohteena

Huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa, mutta varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä siihen on erityinen riski. Rikolliset pyrkivät käyttämään hyväkseen toimintakykyä alentavaa sairautta ja he etsivät haavoittuvassa asemassa olevia, iäkkäitä henkilöitä. 

Huijaus voi alkaa esimerkiksi niin, että ikäihminen vastaa huijarin yhteydenottoon. Sen jälkeen hän saattaa saada jatkuvasti enemmän huijausposteja ja -puheluita, joilla kerjätään rahaa.

Miten vanhuksia huijataan?

• Huijaukset voivat tapahtua internetissä, puhelimitse tai postitse, ja niihin voi liittyä erilaisia arpajais- ja lottovoittoja sekä rahankeräyksiä. 
• Esiintymällä poliiseina huijarit voivat yrittää saada käsiinsä verkkopankin tai maksukortin tunnuksia.
• Ikäihmiset saattavat muita helpommin joutua epäasianmukaisen markkinoinnin kohteeksi. Heille saatetaan myydä puhelimitse kalliita tuotepaketteja, joihin heillä ei ole tarvetta. Toisaalta ikääntyneille voidaan rikollisessa mielessä tarjota muita helpommin palveluita myös kotimyynnissä, esimerkiksi erilaisia remontteja. Huijaamiseen voi liittyä työn vaativuuden ja kustannusten liioittelua.

Vaikka internetissä on paljon hyvää, niin tulee muistaa, että siellä on myös huijareita. Huijareiden on helppo käyttää hyväkseen vanhusten puutteellista osaamista esimerkiksi sähköpostin käytössä. Sähköpostitse on helppo houkutella uhri antamaan luottokorttinumero tai muita henkilötietoja. 

Estä ikäihmisen huijaus

Sukulaisena, ystävänä tai naapurina voit estää läheisesi huijauksen tai joutumisen muun rikoksen kohteeksi. Kannattaa pitää yhteyttä vanhempiin sukulaisiin tai toimia muutoin tukena tutuille vanhuksille.

• Anna vinkkejä huijausten tunnusmerkeistä.
• Muistuta, että pankkitunnuksia tai tietoja ei pidä luovuttaa kenellekään.
• Kerro, mistä oikean poliisin tunnistaa.
• Muistuta, että kotiovea ei tarvitse avata kenellekään, jota ei tunne. 
• Kerro, että poliisi, muu viranomainen tai pankin henkilökunta ei koskaan kysy kenenkään pankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostitse tai kotiovella.
• Kerro, mistä apua tarvittaessa löytyy -pidä numero 112 vanhuksen mielessä.
• Ole kiinnostunut läheisen asioista ja kysy kuulumisia
• Jos epäilet rikosta, tee rikosilmoitus poliisille.

Ikäihminen kateissa?

Läheiselle on suuri huolenaihe, jos vanhus katoaa. Esimerkiksi muistisairaudet ovat hyvin yleisiä ja kadonneista vanhuksista tulee paljon ilmoituksia poliisille. Etenkin syksyisin marjametsälle lähtenyt ikäihminen onkin voinut arvioida jaksamisensa väärin tai eksyä. Kadonneiden etsintä kuuluu poliisin tehtäviin. 

Kun tuttu vanhus ei palaakaan kotiin etkä tavoita häntä, soita 112. Poliisi aloittaa henkilön etsinnän heti, kun kadonnut tiedetään kyvyttömäksi huolehtimaan itsestään tai käsillä on hengen ja terveyden vaara. Tarvittaessa poliisi tekee etsinnässä yhteistyötä muiden viranomaisten ja esimerkiksi vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. 

Helpota läheisesi löytymistä:

• Opasta ikäihmistä matkapuhelimen käyttöön ja sen mukana pitämiseen.
• Jos käytössä on älypuhelin, lataa siihen 112 Suomi -sovellus ja opasta sen käyttöön.
• Laita älypuhelimeen päälle paikannussovellus, ja huolehdi, että itse pääset näkemään sijaintitiedon.
• Kiinnitä muistamattoman vanhuksen vaatteeseen, lompakkoon tai muualle tieto, josta poliisi pystyy selvittämään henkilöllisyyttä. 
• Mahdollisuuksien mukaan pysy kartalla siitä, missä vanhus liikkuu. Marjametsälle lähtiessä pyydä ilmoittamaan lähdöstä ja reitistä.