Valppaana verkossa - tietoverkkoavusteisten rikosten määrät kasvussa

3.4.2025 13.07
Blogi
Nainen istuu tietokoneen ääressä. Ruudulla näkyy kuva matkailuautosta.

Mistä tietoverkkoavusteisissa rikoksissa on kyse?

Mikko Kiiski: Poliisin näkökulmasta eräs tyypillisimmistä verkkoympäristöön liittyvistä rikosilmiöistä on tietoverkkoavusteiset rikokset (TVA). Nämä ovat usein erilaisia petoksia, joissa asianomistajia erehdytetään luovuttamaan luottamuksellisia tietojaan esiintyen viranomaisena tai esimerkiksi pankin toimihenkilönä. Erehdyttämistä tapahtuu tyypillisesti myös yksityishenkilöiden välillä, hyödyntäen esimerkiksi erilaisia pikaviestipalveluja. Myös sijoitus-, toimitusjohtaja- ja rakkauspetokset ovat valitettavan yleisiä TVA-rikosten tekotapoja. Muista rikosnimikkeistä voidaan mainita rahanpesurikokset, jotka usein linkittyvät edellä mainittuihin petosrikoksiin ja niillä saadun oikeudettoman hyödyn häivyttämiseen tai siirtämiseen viranomaisten ulottumattomiin.

Tietoverkkoavusteisten rikosten tilannekatsauksen mukaan suomalaiset menettivät keskeisissä TVA-petoksissa v. 2024 yli 80 milj. euroa. Rikosilmoituksista on tunnistettu yli 84 milj. euron edestä ilmoituksia. 

Poliisi on reagoinut TVA-rikosten kehitykseen

Edellä mainittujen kehityskulkujen vuoksi poliisi on lähtenyt kehittämään TVA-rikosten torjuntaa niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. 

Näkyvin toimi on ollut Sisä-Suomen poliisilaitokseen keväällä 2024 perustettu valtakunnallinen Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikkö. TVA-yksikkö keskittyy TVA-rikosten estämiseen ja selvittämiseen sekä niihin liittyvien rikoskokonaisuuksien esikäsittelyyn. Lisäksi tutkintayksikkö ottaa tutkintavastuun sille erikseen määrätyissä rikoskokonaisuuksissa. Toiminnassa on keskitytty muun muassa laajoihin ja tekotavoiltaan ennakkoluonteisiin rikosasioihin, joissa tyypillisesti on saavutettu merkittävää rikoshyötyä.

Koska TVA-rikosilmiö on luonteeltaan monimutkainen ja jatkuvasti muuttuva, on ollut tärkeää muodostaa sekä kehittää kansallista ja kansainvälistä tilannekuvaa. Tässä yhteistyössä korostuu Keskusrikospoliisin rooli yhdessä poliisiyksiköiden kanssa. Tilannekuvan muodostamisessa tehdään yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa. 
Poliisiyksiköihin on perustettu asianmukaisesti tutkintatoimia toteuttavat tahot ja ne osallistuvat valtakunnallisesti toimivaan TVA-verkostoon. Näin pyritään varmistamaan se, että ilmi tuleviin rikosasioihin voidaan puuttua viipymättä ja minimoida rikoksella aiheutettuja vahinkoja. Tiedonhankintaan ja rikosten estämiseen poliisilla on käytettävissään pakkokeinolaissa ja poliisilaissa säädetyt toimivaltuudet. 

Verkostomainen, poliisilaitosrajat ylittävä yhteistyö nousee esiin TVA-rikostorjunnassa. TVA-rikollisuus on myös usein kansainvälistä ja tästä syystä Suomen poliisi on toteuttanut aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä uusien tekotapojen tunnistamiseksi ja niiden ennalta estämiseksi. Yhteistyössä korostuu erityisesti Pohjoismaat, unohtamatta esimerkiksi Europolilta ja Interpolilta saatavia asiantuntijapalveluita ja niiden hyödyntämistä.

Suomi on kansainvälisessä TVA-rikostorjunnassa edelläkävijämaa. Esimerkiksi niin sanottuja petospuheluja on pystytty estämään joka kuukausi hyvin merkittävä määrä teknisillä ratkaisuilla, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo vuosia. 

Lisäksi poliisi on viestinyt säännöllisesti haitallisista ja yleisesti esiintyvistä TVA-rikoksista ja pyrkinyt näin vaikuttamaan kansalaisten tietoisuuteen sekä varautumiseen. Esimerkkinä toimivat erilaiset viestintäkampanjat, joita on toteutettu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

TVA-rikosten estäminen, paljastaminen ja selvittäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja

Edelleen on syytä korostaa yhteistyön merkitystä TVA-rikosten torjunnassa. On ilmeistä, että poliisi ei voi itsenäisesti tätä haitallista rikosilmiötä estää ja tämän vuoksi yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti eri viranomaisten sekä yksityisen sektorin kanssa. Muutamia avainasemassa olevia tahoja, joita voidaan erikseen mainita ovat teleoperaattorit ja finanssiala. Eräs osa-alue, jota on tarkasteltava tulevaisuudessa, liittyy TVA-rikostorjuntaa toteuttavien toimijoiden lainsäädäntöön, jolla voidaan varmistaa tarkoituksenmukainen ja tehokas tiedonvaihto rikosten estämiseksi. 

Poliisin näkökulmasta on tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta pyrkiä jatkossakin estämään rikoksia ja niillä aiheutettuja vahinkoja, jotka ovat luonteeltaan tyypillisesti taloudellisia. Yhtä lailla tärkeää on toteuttaa rikoksen tapahtuessa rikosvastuu tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tätä kehittämistyötä jatketaan systemaattisesti.

Lapissa erinomaisia tuloksia verkkopetosten estämisessä

Pälvi Suokas: Pohjoiseen ilmiöt tulevat viiveellä. Huomasimme Lapissa kolmisen vuotta sitten, että eteläisessä Suomessa yleistyneet nettipetokset saapuivat myös meille. Pohjoisessa resursseja on vähän ja pitkät etäisyydet vielä jakavat olemassa olevat voimavarat etäälle toisistaan. Etelässä oli perustettu erillisiä tutkintaryhmiä tutkimaan juuri nettirikoksia. Lapissa tähän ei ollut mahdollisuutta, mutta keväällä 2024 päätimme pilotoida toimintatapaa, jossa muutamat tutkijat sellaisesta tutkintaryhmästä, jolle nämä tapaukset tulivat tutkittaviksi, pystyivät keskittymään näiden lievien petosten ja petosten tutkintaan. 

Heti pilotin käynnistyttyä näimme myönteiset vaikutukset rikosilmoitusten määrän laskuna. Vuoden 2024 lopussa Lapin poliisilaitokselle kirjattujen omaisuusrikosten määrä oli laskenut edellisestä vuodesta yli 400:lla.  

Keskityimme tarkastelemaan tapauksia tekijäkeskeisesti erilaisista verkon kauppapaikoista. Huomasimme, että rikosten takana oli usein vain muutama henkilö, joista kukin oli tehnyt useita kymmeniä petoksia, pahimmat yli 60 petosta! Tekijöiden taustoista selvisi esimerkiksi päihteistä tai pelaamisesta johtuvia ongelmia. Näitä henkilöitä ohjasimme esitutkinnan aikana erilaisiin tukipalveluihin. 

Keskusteluissa rikoksentekijöiden kanssa selvisi, että rikollisilla oli vaikutelma, ettei poliisia kiinnosta tällaisten "vähäisten" rikosten tutkiminen, ja he olettivat, että nettirikollisuudella voi helposti ansaita rahaa ilman konkreettisia seuraamuksia. Nyt käytämme voimavarojamme siihen, että erityisesti ensikertalaisiin rikoksen poluille eksyneeseen olemme nopeasti yhteydessä. 

Hyvät kokemukset johtivat toiminnan laajentamiseen

Puolen vuoden jälkeen, viime vuoden lopulla, päätimme laajentaa toimintaa Rovaniemen lisäksi koko Lapin poliisilaitoksen alueelle. Samalla tutkijat ulottivat tutkittavat tapaukset verkon kauppapaikoilla tehdyistä petoksista kaikkiin TVA-rikoksiin. Esimerkkinä mm. Jaana Muonion poliisista -jutut, joissa rikolliset erehdyttävät asianomistajia luovuttamaan erilaisia tietoja viranomaisena esiintyen. 

Olemme myös viestineet aktiivisesti huijausyrityksistä ja uusista huijausmuodoista. Muun muassa vihjepuhelimesta saamme nopeasti kansalaisilta tietoa erilaisista liikkeellä olevista huijauksia, ja voimme kertoa niistä heti sosiaalisessa mediassa. Viestinnällä on selvästi ollut ennalta estävää vaikutusta. Hyvänä esimerkkinä Sisko-nimisiin henkilöihin kohdistuneet huijaukset. 

Tietoverkkorikosten tutkinta vaatii uudenlaista osaamista ja nopeaa reagointikykyä

Huijaukset muuttavat koko ajan muotoaan, tai toistuvaa huijausta on jollakin tavalla kehitetty eteenpäin. Tietyt teemat kun toistuvat sen mukaisesti, mikä ihmisillä on ajankohtaista. Nyt keväällä alkaa taas erilaisten matkailuautojen, -vaunujen ja koneiden myyntikausi, eli sen myötä todennäköisesti tulee jonkinlaisia niihin liittyviä huijauksia. Hyväuskoisille myydään sellaista, mitä myyjällä ei todellisuudessa ole olemassa. 

Näissä rikoksissa nopea toiminta on tärkeää. Siksi tämän vuoden alussa lisäsimme rikosten esikäsittelyryhmään henkilöitä, jotka poimivat sähköisistä rikosilmoituksista tämän tyyppisiä rikoksia. Petoksen uhrit kokevat monesti häpeää, kun huomaavat tulleensa huijatuiksi. Näissä tapauksissa asianomistajankin toimien tulisi kuitenkin olla nopeita ja rikosilmoitus kannattaa aina tehdä. Esikäsittelyyn panostaminen on tehostanut toimintaa, kun tarpeelliset alkutoimet saadaan tehtyä ja parhaimmissa tapauksissa jopa asianomistajien rahoja palautettua. Maaliskuun 2025 lopussa tutkintaryhmä oli saanut palautettua rikoshyötyä yli 135 000 eurolla.

Verkossa tapahtuvien rikosten tutkinta vaatii poliisilta uudenlaista osaamista. Tämän vuoksi on ollut toimiva ratkaisu, että koulutusta annetaan kaikille tutkijoille, ei vain niihin nimetyille tutkijoille. Osaaminen hankitaan osittain tekemisellä. Olemme kokeneet tärkeäksi sen, että rikoksia tutkii pääsääntöisesti tutkijapari, jolloin mikään erityinen osaaminen ei jää yksittäisen tutkijan varaan.

Lapissa näitä petoksia hoitavat tutkinnanjohtajat, oman toimensa ohessa. He ovat motivoituneita ja ymmärtävät näihin rikoksiin liittyvän aikapaineen. Tutkinnanjohtajien pakkokeinojen käyttö on ollut keskeistä tutkinnassa. Lisäksi olemme aloittaneet yhteistyön kehittämisen myös Pohjois-Suomen syyttäjäviraston kanssa. On merkityksellistä, että koko alueella poliisin tutkinta on yhdenmukaista ja sama yhtenäinen linja jatkuu myös syyteharkinnassa.

Lisää aiheesta