Kielletyt järjestämistavat

Totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien tietojen antaminen

Yleisölle ei saa antaa merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja rahankeräysten järjestämisen yhteydessä. Totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja ei saa antaa keräystarkoituksesta eikä keräyksen järjestäjästä ja sen toiminnan tarkoituksesta.

Lahjoittajille on annettava oikeat ja riittävät tiedot käynnissä olevasta rahankeräyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että olennaisia tietoja ei saa salata eikä epäolennaisia seikkoja korostaa. Vaikka tiedot sinänsä olisivat oikeita ja tosia, kyse saattaa silti olla harhaanjohtavan tiedon antamisesta esimerkiksi silloin, jos epäolennaisia seikkoja korostetaan siten, että toiminnasta saatava kokonaiskuva ei enää vastaa todellisuutta.

Kiellettyä on esimerkiksi lähettää lahjoittajalle erilaisia tuotteita tai lahjoja siten, että lahjoittajalle syntyy vaikkapa mukana olevan laskun johdosta kuva, että hänellä on velvollisuus maksaa tuote.

Lahjoittajien häirintä ja painostaminen

Lahjoittajia ei saa koskaan häiritä, pakottaa tai painostaa lahjoituksen tekemiseen. Lahjoittamisen tulee olla aina vapaaehtoista eikä lahjoittamisesta kieltäytyvää henkilöä saa syyllistää tai painostaa millään tavoin.

Kiellettyä on esimerkiksi kohdistaa markkinointimateriaalia tai lahjoituspyyntöjä henkilöön, joka ei halua lahjoitusta tehdä ja on pyytänyt lopettamaan vetoamisen.

Arpajaisten järjestäminen rahankeräyksen yhteydessä

Rahankeräyksen yhteydessä ei saa järjestää arpajaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että rahankeräykseen osallistuvien kesken ei saa arpoa mitään. Kielto käsittää kaikki toiminnot, joissa rahankeräykseen osallistuville luvataan sattumaperusteinen mahdollisuus voittaa jotakin. Yleisöä ei siis saa houkutella osallistumaan rahankeräyksiin arpajaisten avulla.

Rahankeräyksen ja jäsenhankinnan sekoittaminen

Rahankeräystä ei saa toteuttaa niin, että se on ilmeisessä vaarassa sekoittua yhdistyksen jäsenhankintaan. Rahankeräys tulee aina järjestää sillä tavalla, että osallistujat ymmärtävät, että he ovat osallistumassa rahankeräykseen.

Esimerkiksi saman puhelun aikana ei yleensä ole sallittua vedota lahjoittajaan rahan saamiseksi ja pyytää samalla häntä liittymään jäseneksi. Saman puhelun aikana henkilön on vaikea erottaa useasta vaihtoehdosta, mihin ja millaiseen toimintaan häntä pyydetään osallistumaan.

Tärkeää on myös erottaa yhdistyksen normaali sääntöihin perustuva jäsenhankinta rahankeräyksenä pidettävästä kannatusjäsenhankinnasta: Jos yhdistyksen säännöissä on määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperusteet, on kannatusjäsenten hankinta sääntöihin perustuvaa jäsenhankintaa. Kannatusjäsenistä tulee myös pitää asianmukaista jäsenluetteloa. Myöskään kannatusjäsenhankinnan yhteydessä ei saa pyytää tekemään rahalahjoituksia.

Sen sijaan, jos kannatusjäsenyyden ehdoista, eduista ja velvoitteista ei ole sääntömääräyksiä eikä kannatusjäsenyys tuo "jäsenelle" mitään jäsenetuja, on kyse rahankeräyksestä. Tällöin jäsenmaksua vastaan ei saa normaaleja jäsenelle kuuluvia etuja, jotka ovat vastiketta maksettavalle jäsenmaksulle, vaan käytännössä maksun maksavat lahjoittavat rahaa yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Tällöin toiminta edellyttää rahankeräyslupaa, eikä sitä saa sekoittaa yhdistyksen normaaliin sääntöjen perustuvaan jäsenhankintaan. Ole siis tarkkana viestinnän kanssa, jotta sekoittumisvaaraa ei synny.

Rahankeräyksen ja kaupankäynnin sekoittaminen

Rahankeräystä ei saa toteuttaa niin, että se on ilmeisessä vaarassa sekoittua kaupankäyntiin. Rahankeräys tulee aina järjestää sillä tavalla, että osallistujat ymmärtävät, että he ovat osallistumassa rahankeräykseen.

Rahankeräyksiä järjestävät tahot hankkivat usein varoja myös esimerkiksi myymällä erilaisia tuotteita. Tämä on täysin sallittua toimintaa, joka ei edellytä rahankeräyslupaa. Tuotemyynti on kuitenkin pidettävä rahankeräyksestä erillään. Tuotemyyntiä ei tule harjoittaa samaan aikaan rahankeräyksen kanssa eikä tuotemyyntiin saa sekoittaa rahankeräyksen elementtejä.

Rahankeräysluvan tai pienkeräysilmoituksen tarvetta ei voida kiertää siten, että rahankeräys naamioidaan vaikkapa tuotemyynniksi. Tuotemyynniksi naamioidusta peitellystä rahankeräyksestä saattaa olla kyse esimerkiksi silloin, jos tuotteesta peritään sen arvoon nähden kohtuuttoman suurta maksua sillä perusteella, että saatavat varat käytetään hyvään tarkoitukseen. Peitellystä rahankeräystä voi olla kyse myös silloin, jos rahasuorituksen vastikkeeksi tarjotaan hyödykettä, jolla on lähinnä näennäinen merkitys vastikkeena.

Sekä rahankeräyksessä että myyntitoiminnassa viestinnän tulisi aina olla sillä tavalla selkeää, että osallistujat ymmärtävät mistä toiminnassa on kyse: rahankeräyksessä osallistujat siis ymmärtävät, että kyse on lahjoittamisesta hyvään tarkoitukseen ja vastaavasti normaalissa kaupankäynnissä kaikille osapuolille on selvää, että kyse on tuotteen myymisestä ja ostamisesta, vaikka myynnistä saatava tulo käytettäisiinkin hyvään tarkoitukseen.

Vastikkeen antaminen rahankeräyksiin osallistuville

Vastikkeen antaminen ei kuulu rahankeräystoimintaan, eikä rahankeräyksessä yleensä edes saa antaa lahjoittajille mitään vastiketta. Lahja on aina vapaaehtoinen eikä siihen liity odotusta vastikkeesta. Vastikkeiden antaminen voi hämärtää ihmisten käsitystä toiminnan luonteesta, ja moni saattaa vastikkeen saatuaan ymmärtää esimerkiksi ostaneensa tuotteen. Rahankeräystä ei saa koskaan järjestää niin, että se voi sekoittua kaupankäynnin kanssa.

Rahankeräykseen osallistuneille henkilöille on silti sallittua antaa vähäarvoinen keräystunnus. Keräystunnuksella tarkoitetaan esimerkiksi pinssiä tai tarraa, joka toimii merkkinä keräykseen osallistumisesta. Keräystunnus annetaan lahjoittajille yleensä eräänlaisena symbolisena kiitoksena tehdystä lahjoituksesta. Näin ollen keräystunnuksena ei tule käyttää taloudellista vaihdanta-arvoa omaavia tuotteita. Sekoittumisvaaran vuoksi keräystunnuksina jaettavia esineitä ei saa myydä, vaan myyntitoiminnassa on käytettävä erilaisia esineitä.

Lahjoituspyyntöjen yhteydessä puolestaan on sallittua jakaa markkinointimateriaalia. Markkinointimateriaalin tulee kuitenkin olla selkeää. Lahjoittaminen on aina vapaaehtoista eikä materiaalin vastaanottamisesta saa syntyä kuvaa, että sen vastineeksi edellytettäisiin lahjoittamista tai että se olisi vastiketta lahjoituksesta. Markkinointimateriaalina ei saa jakaa keräystunnuksina annettavia esineitä tai muita samankaltaisia esineitä, vaan keräystunnusten ja markkinointimateriaalin on oltava keskenään erilaista. Rahankeräyksen markkinointi ei myöskään saa olla aggressiivista tai muutoin epäeettistä.

Lahjoittajan nimen julkaisemisessa ei ole kyse vastikkeen antamisesta eikä keräystunnuksesta. Näin ollen lahjoituspyyntöjen yhteydessä on mahdollista tarjota lahjoittajan nimen tai muun vastaavan julkistamista vaikkapa kiinteistön seinään laitettavassa kunniataulussa, internetissä, televisiossa tai muussa vastaavassa. Rahankeräyslaissa ei siis ole estettä tällaiselle toimintamallille.

Lahjoittajia on mahdollista muistaa myös erilaisia lahjoittajatapaamisia järjestämällä. Lahjoittajia voidaan kutsua esimerkiksi järjestettäviin yleisiin julkisiin tilaisuuksiin tai järjestää erillisiä tilaisuuksia tavanomaisen sidosryhmäyhteistyön puitteissa. Tällaisia tilaisuuksia ei pidetä vastikkeena annetusta lahjoituksesta.

Ketjukirjeet ja pyramidipelit

Rahankeräystä ei saa toteuttaa ketjukirjeen muodossa eikä pyramidipelinä. Ketjukirjeiden avulla tai pyramidipelin muodossa ei siis saa kerätä rahaa eikä virtuaalivaluuttaa.

Ketjukirjeellä tarkoitetaan toimintaa, jossa osallistujille luvataan taloudellista etua sitä vastaan, että he lähettävät kirjettä eteenpäin. Ketjukirje voi olla myös sähköisessä muodossa.

Pyramidipelillä tarkoitetaan toimintaa, johon mukaan liittyvien henkilöiden saama vastike muodostuu joko kokonaan tai osittain sellaisista eduista, joiden saaminen on riippuvainen myöhemmin mukaan liittyvien henkilöiden maksusuorituksista.

Sivuillamme lisätietoa pyramidipeleistä ja ketjukirjeistä.