Milloin voin järjestää rahankeräyksen?

Rahankeräyksessä pyydetään yleisöltä rahalahjoituksia. Rahankeräyksen järjestäminen edellyttää yleensä rahankeräyslupaa tai poliisilaitokselle tehtävää pienkeräysilmoitusta. Jos siis haluat pyytää esimerkiksi järjestösi toimintaa varten lahjoituksia, tutustu ensin näihin sivuihin ja selvitä, miten voit järjestää keräyksen asianmukaisesti ja lakia noudattaen!

Milloin rahankeräykseen tarvitaan rahankeräyslupa tai pienkeräysilmoitus?

Rahankeräys voidaan toteuttaa monella tavalla. Perinteisimpiä rahankeräysmuotoja ovat esimerkiksi lipaskeräykset julkisilla paikoilla tai ovelta ovelle -listakeräykset, joissa lahjoittaja kirjoittaa listaan nimensä ja lahjoittamansa rahasumman. Rahankeräys voidaan järjestää myös sähköpostilla, kirjeitä lähettämällä, soittamalla ja pyytämällä puhelun yhteydessä lahjoitusta tai mainostamalla keräystä vaikkapa lehdissä, esitteissä tai katuvarsimainoksissa.

Rahankeräyksen toteuttamistavoissa vain mielikuvitus on rajana, ja lähes mitä tahansa kanavaa tai välinettä saa käyttää. Rahankeräyksen järjestäminen vaatii kuitenkin lähes aina joko rahankeräysluvan tai pienkeräysilmoituksen. Tästä on vain joitakin poikkeuksia.

Jatkuva rahankeräystoiminta edellyttää Poliisihallitukselta haettavaa rahankeräyslupaa. Pienen ja kertaluontoisen keräyksen saa järjestää poliisilaitokselle tehtävän pienkeräysilmoituksen nojalla. Yhdellä pienkeräyksellä saa kerätä rahaa korkeintaan 3 kuukauden ajan ja yhteensä enintään 10 000 euroa.

Rahankeräyksiä toteutetaan paljon myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Internetin maailma ei ole poikkeus: rahankeräyksen toteuttaminen internetissäkin edellyttää yleensä rahankeräyslupaa. Myös esimerkiksi erilaisilla joukkorahoitussivustoilla tapahtuvat rahankeräykset edellyttävät rahankeräysluvan hakemista tai pienkeräysilmoituksen tekemistä, jos rahankeräys kohdistuu Suomeen. Sama koskee sosiaalista mediaa, jossa rahalahjoitusten pyytämistä koskevat samat säännökset kuin muitakin tilanteita.

Rahankeräys kohdistuu Suomeen, jos lahjoituspyyntö tai -kehotus kohdistuu Suomessa oleskelevaan yleisöön. Eli toisin sanoen kyseessä on Suomessa toteutettava keräys, jos lahjoituksia on tarkoitus saada Suomessa olevilta henkilöiltä (joko ihmisiltä tai yrityksiltä ja yhdistyksiltä). Ihmisten kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Mitkä tahot voivat järjestää rahankeräyksiä ja mihin tarkoituksiin?

Jatkuvaluontoinen rahankeräys rahankeräysluvalla on tarkoitettu yleishyödyllisten yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden varainhankintaan. Pienkeräyksiä voivat järjestää myös rekisteröimättömät, vähintään kolmen yksityishenkilön muodostamat ryhmät. 

Yleishyödyllisten yhdistysten, järjestöjen ja säätiöiden lisäksi rahankeräyksiä ja pienkeräyksiä saavat järjestää vain laissa erikseen mainitut tahot.

Yksittäiset yksityishenkilöt tai yritykset eivät saa järjestää rahankeräyksiä. Yksityiset henkilöt ja yritykset voivat kuitenkin tehdä hyvää esimerkiksi lahjoittamalla rahaa luvalliseen rahankeräykseen tai vaikkapa lähtemällä mukaan yhdistyksen tai järjestön toimintaan muulla tavalla. Vapaaehtoistoimintaa on monenlaista ja auttaa voi monella tapaa!

Rahankeräyksellä kerätyt varat tulee käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen. Rahaa saa kerätä vain poikkeuksellisesti esimerkiksi yksittäiselle henkilölle, ja tällöinkin keräys edellyttää rahankeräyslupaa tai poliisilaitokselle tehtävää pienkeräysilmoitusta. Pienkeräyksellä rahaa voidaan kerätä yleishyödyllisen toiminnan lisäksi myös muuhun kansalaistoimintaan.

Ilman rahankeräyslupaa tai poliisilaitokselle tehtyä pienkeräysilmoitusta järjestettävässä rahankeräyksessä saattaa olla kyse rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön täyttävästä toiminnasta.

Ota siis ennen lahjoitusten pyytämistä tai antamista asioista selvää, muuten saatat osallistua laittomaan rahankeräykseen.