Tarvitset rahankeräysluvan, jos aiot pyytää yleisöltä vastikkeettomia rahalahjoituksia. Jos sen sijaan haluat itse lahjoittaa rahaa johonkin hyvään tarkoitukseen, et tarvitse tähän lupaa. Myöskään esimerkiksi hyväntekeväisyystapahtuman pääsymaksutuottojen tai yrityksen omien myyntituottojen eteenpäin lahjoittamiseen ei tarvita rahankeräyslupaa.
Pienimuotoisen rahankeräyksen voi tietyin edellytyksin järjestää myös poliisilaitokselle tehtävän ilmoituksen nojalla.
Rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville yhdistyksille ja säätiöille sekä tietyille rahankeräyslaissa mainituille tahoille. Sen sijaan esimerkiksi yksityishenkilö tai liiketoimintaa harjoittava yritys ei voi saada rahankeräyslupaa, eikä siten myöskään toimeenpanna rahankeräystä.
Rahankeräyslupaa haetaan Poliisihallitukselta. Tee hakemus kirjallisesti ja lähetä se Poliisihallitukselle käsiteltäväksi joko postilla, sähköpostilla tai poliisin sähköisen asiointipalvelun kautta. Huomaathan, että sähköisen asiointipalvelun käyttämiseen tarvitset Suomi.fi-valtuudenAvautuu uudessa välilehdessä.
Jos olet hakemassa muutoslupaa, tee muutoshakemus sille viranomaiselle, joka on myöntänyt alkuperäisen luvan (joko Poliisihallitus tai poliisilaitos). Lähetä muutoshakemus sähköpostilla tai kirjeitse. Toistaiseksi voimassaolevan rahankeräysluvan muutoshakemuksen voit lähettää myös sähköisen asioinnin kautta.
Vanhan, määräaikaisen rahankeräysluvan muutoshakemusta ei voi tehdä sähköisen asiointipalvelun kautta. Vanhojen rahankeräyslupien muutoshakemukset toimitetaan siis kaikissa tapauksissa paperilomakkeella (sähköpostitse tai kirjeitse).
Täytä hakemus aina huolellisesti ja noudata näillä sivuilla annettuja ohjeita. Näin toimimalla voit vain nopeuttaa asiasi käsittelyä!
Kaikki uuden rahankeräyslain mukaiset luvat ovat voimassa toistaiseksi. Uusilla rahankeräysluvilla ei siis ole ennalta määrättyä päättymispäivää.
Kun olet täyttämässä rahankeräyslupahakemusta, mieti sopiva ajankohta keräystoiminnan aloitukselle ja merkitse tämä päivämäärä hakemukseen. Muista, että lupaa ei voida myöntää takautuvasti. Rahankeräämistä ei siis saa aloittaa ennen kuin lupa on myönnetty. Et voi hakea lupaa enää jälkeenpäin jo aiemmin aloitetulle keräykselle.
Vanhan lain mukaiset rahankeräysluvat pysyvät voimassa lupaehdoissa määrättyyn päivään asti. Mikäli voimassaoloaikaa on vielä jäljellä, mitään kiirettä luvan päivittämisen kanssa ei ole.
Jos kuitenkin haluat hakea uuden luvan jo aikaisemmin, tee uusi rahankeräyslupahakemus normaaliin tapaan näillä sivuilla annettujen ohjeiden mukaisesti. Pyydä samassa yhteydessä Poliisihallitusta perumaan vanha rahankeräyslupa.
Jos järjestölläsi on poliisilaitoksen myöntämä vanha lupa, lähetä uusi lupahakemus Poliisihallitukselle ja vanhan luvan peruutuspyyntö poliisilaitokselle. Peruutuspyyntö kannattaa lähettää viimeistään silloin, kun uusi lupa on myönnetty. Peruutetulla luvalla ei saa kerätä rahaa.
Rahankeräyksissä yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.
Yleishyödyllisyys liittyy rahankeräyksiin kahdella tavalla. Ensinnäkin rahankeräyslupa voidaan yleensä myöntää vain sellaiselle yhdistykselle tai säätiölle, jonka toiminnan tarkoitus on yleishyödyllinen. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestön säännöissä määrätyn tarkoituksen on oltava yleishyödyllinen. Lisäksi toiminnan tulee tosiasiassakin olla yleishyödyllistä. Jotta lupa voitaisiin myöntää, rahankeräyksen järjestäjän toiminnasta vain osa saa olla muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa.
Toiseksi rahankeräysluvalla kerätyt varat tulee käyttää yleishyödylliseen tarkoitukseen. Varat tulee käyttää yleishyödylliseen, luvassa määrättyyn tarkoitukseen kokonaisuudessaan. Varojen käyttö muuhun tarkoitukseen ei ole sallittua.
Mahdollisimman tarkasti ja käytännön tasolle vietynä. Hakemuksesta tulee ilmetä, mihin varat todella käytetään. Jos käyttötarkoitusta ei kuvata selkeästi ja konkreettisesti, on toiminnan yleishyödyllisyyttä mahdotonta arvioida.
Esimerkiksi ilmaisut ”Oman toiminnan tukeminen”, ”Sääntöjen mukainen toiminta” tai ”Yhdistyksen yleishyödyllisen toiminnan kustannusten maksaminen” eivät kerro mitään siitä, mihin rahat tosiasiassa käytetään. Myös esimerkiksi "Lastensuojelutyöhön" on liian yleisesti kuvattu. Sen sijaan paljon paremman käsityksen käyttötarkoituksesta saa vaikkapa seuraavan kuvauksen perusteella: ”Varat käytetään lastensuojelutyöhön. Varoilla maksetaan vähävaraisten ja päihdeongelmista kärsivien perheiden lasten kesäleiritoiminnan ja harrastustoiminnan kustannuksia.” Tarkan kuvaamisen lisäksi pyri kirjoittamaan käyttötarkoitus sillä tavalla sillä tavoin laajasti, ettei lupaan kirjattavaa käyttötarkoitusta tarvitsisi jatkuvasti muuttaa.
Ei saa. Rahankeräyksessä saa käyttää vain rahankeräysluvassa määrättyä pankkitiliä. Ilmoita rahankeräyslupahakemuksessa kaikki pankkitilit, joita keräyksessä on tarkoitus käyttää eli kaikki ne tilit, joille yleisöä pyydetään lahjoittamaan.
Kyllä. Sekä rahankeräysten että pienkeräysten järjestämisessä on aina käytettävä keräystiliä. Tämä tarkoittaa sitä, että keräysvarat tulee tavalla tai toisella tulouttaa keräystilille ennen kuin keräyksestä laaditaan esimerkiksi tilitys.
Tämä vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö keräysten järjestämisessä voitaisi hyödyntää myös erilaisia maksunvälityspalveluja taikka esimerkiksi internetissä toimivia joukkorahoitusalustoja. Tässäkin tapauksessa lahjoitusvarat on silti tuloutettava maksujärjestelmien kautta keräystilille ennen lopullista käyttöä.
Rahankeräystilin tulee olla suomalaisessa talletuspankissa taikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiolla toimiluvan saaneen talletuspankin Suomessa toimivassa sivukonttorissa. Toisin sanoen rahankeräystiliksi voidaan hyväksyä ainoastaan talletuspankissa avattu pankkitili.
Rahankeräystiliksi ei siis voida määrätä esimerkiksi pelkkää maksuvälityspalvelua, sillä muuten laissa määrätty edellytys siitä, että tilin tulee olla nimenomaisesti talletuspankkitili, ei täyty.
Rahankeräystilien määrää ei ole rajoitettu. Rahankeräystilejä voi olla useitakin. Rahankeräysvarat täytyy kuitenkin aina pitää erillään luvansaajan muista varoista. Luvan saajan tulee raportoida varojen käytöstä lupaviranomaiselle myös jälkikäteen. Tämän vuoksi on yleensä selkeintä hakea keräystiliksi sellainen tili, jota käytetään vain rahankeräykseen.
Rahankeräystili tai tilien kokonaisuus kannattaa suunnitella niin, että helpotat omaa työtäsi. Mieti tilit siten, että varojen käyttö on helppo raportoida. Jos tiliä käytetään rahankeräyksen lisäksi muuhunkin tarkoitukseen, on tärkeää, että rahankeräyksen rahaliikenne on selvästi eriteltävissä muusta rahaliikenteestä esimerkiksi viitenumeroilla. Muista myös, että rahankeräyksessä ei saa käyttää muita kuin luvassa määrättyjä pankkitilejä.
Rahankeräyslupahakemukseen tulee aina liittää:
- Selvitys siitä, miten rahankeräysten ja kerättävien varojen käytön valvonta on tarkoitus järjestää
- Korkeintaan 3 kk vanha yhdistys- tai säätiörekisteriote taikka ote uskonnollisten yhdyskuntien rekisteristä tai julkisoikeudellisen yhdistyksen ylläpitämästä rekisteristä.
- Jäljennös yhteisön tai säätiön säännöistä
- Jäljennös viimeksi hyväksytystä tilinpäätöksestä tai muu vastaava selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta
- Toimintakertomus, toimintasuunnitelma tai muu selvitys hakijan toiminnasta.
Poliisihallitus ei saa tietoja suoraan rekistereistä, joten luvan hakijoiden tulee jatkossakin toimittaa vaaditut liitteet itse.
Henkilötietoja kysytään hakemuksessa, jotta lupaviranomainen pystyisi tekemään tarvittavat taustatarkastukset oikeille henkilöille ja arvioimaan näin henkilöiden luotettavuutta. Tästä syystä tiedot ovat välttämättömiä.
Voit toimittaa henkilötiedot Poliisihallitukselle helposti ja turvallisesti joko sähköisen asiointipalvelun kautta tai lähettämällä tiedot salatun sähköpostiyhteyden kautta osoitteesta https://securemail.poliisi.fi/Avautuu uudessa välilehdessä Avautuu uudessa välilehdessä.
Yleensä ainakin yhdistyksen tai säätiön hallituksen jäsenet, joten toimita ainakin heidän tietonsa. Lisäksi ilmoita aina kaikki henkilöt, joilla on rahankeräystilin käyttöoikeus.
Myös muut henkilöt voivat päättää rahankeräyksen järjestämiseen liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi:
• hallintoneuvoston tai lakisääteisen toimielimen jäsenet
• toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja tai johtava toimihenkilö
• asiamies
• nimenkirjoittajat
• varainhankintavastaava, talouspäällikkö
• rahastonhoitaja, sihteeri.
Luettelo ei ole tyhjentävä. Arvioi siis ennen hakemuksen jättämistä, ketkä kaikki tekevät järjestössä päätöksiä rahankeräyksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Ilmoita hakemuksessa nimet ja henkilötunnus jokaisen tällaisen henkilön osalta.
Rahankeräyslupa voidaan antaa myös uudelle yhdistykselle tai säätiölle. Vasta perustettu toimija voi liittää hakemukseen toimintakertomuksen sijasta toimintasuunnitelman ja tilinpäätöksen sijasta esimerkiksi rahoitussuunnitelman. Suunnitelmissa olisi kuitenkin hyvä kuvata mahdollisimman realistisesti ja kattavasti järjestön toimintaa ja taloudellista tilannetta.
Liitä hakemukseen myös säännöt, rekisteriote sekä selvitys siitä, miten rahankeräysten ja kerättävien varojen käytön valvonta on tarkoitus järjestää.
Selvityksessä tulee olla suunnitelma siitä, miten aiotte itse varmistaa, että rahankeräystä ja rahankeräysvarojen käyttöä valvotaan järjestönne omassa toiminnassa. Voitte kuvailla suunnitelmassa esimerkiksi sitä, miten ja milloin kerätyt varat käytetään, miten kerättyjen varojen käytöstä päätetään ja miten varojen käyttöä valvotaan.
Jos kerätyistä varoista annetaan esimerkiksi rahallista tukea yhteistyökumppanien toimintaan, olisi selvityksessä hyvä kuvailla sitä, millä tavoin tukea vastaanottavat tahot raportoivat varojen käytöstä, mitä tietoja järjestöllänne on mahdollisuus saada varojen käytöstä tai miten pystytte muuten varojen käyttöä valvomaan.
Voitte laatia selvityksen vapaamuotoisesti, erityisiä muotovaatimuksia ei ole. Myös erillinen osio vaikkapa toimintasuunnitelmassa riittää, kunhan suunnitelmassa kuvataan nimenomaan rahankeräyksen järjestämistä. Olennaista siis on, että järjestöllänne on suunnitelma siitä, miten keräystoiminnassa varmistetaan rahankeräyslain säännösten noudattaminen ja lupaan liittyvien velvoitteiden hoitaminen.
Vuonna 2026 uuden rahankeräyslupahakemusten käsittelystä Poliisihallituksessa peritään 530 € suuruinen maksu ja muutoslupahakemuksen käsittelystä 173 euron maksu. Vuosi-ilmoituksen käsittelystä peritään 205 euron maksu.
Maksujen suuruus määritellään vuosittain poliisin maksuasetuksella. Maksu peritään sekä uuden rahankeräyslupahakemuksen että muutoslupahakemusten käsittelystä aina riippumatta siitä, onko päätös myönteinen vai kielteinen.
Luvasta laskutetaan päätöksenteon jälkeen. Lasku lähetetään siihen laskutusosoitteeseen, jonka olet ilmoittanut hakemuksessa. Jos jätät hakemuksen sähköisen asiointipalvelun kautta, veloitetaan hakemuksen käsittelymaksu hakemusta jätettäessä. Tässä tapauksessa laskua ei siis lähetetä jälkikäteen.
Voit maksaa myös vuosi-ilmoitusmaksun sähköisen asioinnin kautta samalla kun olet jättämässä ilmoitusta. Jos lähetät vuosi-ilmoituksen postitse tai sähköpostitse, lähetetään lasku ilmoituksessa annettuun laskutusosoitteeseen.
Lait ovat pakottavia ja yhdistyksen sisäiseen sopimukseen perustuvia sääntöjä korkeamman tason säännöksiä. Yhdistyksen sääntöjen perusteella ei voida jättää noudattamatta lakia. Pelkän sääntömaininnan perusteella ei ole mahdollista järjestää rahankeräystä ilman rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoitusta.
Riippuu siitä, rinnastuuko kannatusjäsenhankinta normaaliin jäsenhankintaan. Kannattaa tarkistaa, onko yhdistyksenne säännöissä määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperuste. Jos maininnat näistä löytyvät säännöistä ja kannatusjäsenistä pidetään lisäksi asianmukaista jäsenluetteloa, ei toiminnassa ole kyse rahankeräyksestä, vaan sääntöihin perustuvasta jäsenhankinnasta.
Rahankeräystä kannatusjäsenten hankinta on silloin, jos kannatusjäsenyyden ehdoista, eduista ja velvoitteista ei ole sääntömääräyksiä eikä kannatusjäsenyys tuo tällaiselle "jäsenelle" mitään jäsenetuja. Tällöin jäsenmaksua vastaan ei saa normaaleja jäsenelle kuuluvia etuja, jotka ovat vastiketta maksettavalle jäsenmaksulle. Kyse on siis tässä tapauksessa vastikkeettomasta rahankeräyksestä. Tällaisessa tapauksessa toiminta tulee suunnitella niin, ettei se sekoitu varsinaiseen jäsenhankintaan ja että lahjoittajat ymmärtävät, etteivät he tule jäseniksi, vaan ovat ainoastaan rahan lahjoittajia. Esimerkiksi kannatusjäsenhankinnasta ei tällaisen rahankeräyksen yhteydessä tule ilmoittaa olevan kyse.
Saat, jos rahankeräys on kohdistettu aidosti vain jäseniin. Voit pyytää yhdistyksen jäseniltä lahjoituksia esimerkiksi eristetyssä lähiverkossa (intranet), jota käyttävät ainoastaan yhdistyksen jäsenet. Lisäksi voit pyytää jäseniltä lahjoituksia vaikkapa kirjeissä tai jäsenlehdissä, joita lähetetään vain yhdistyksen jäsenrekisteriin merkityille henkilöille.
Jos pyydät lahjoituksia jäsenten lisäksi myös muilta henkilöiltä, tulee toimintaa varten hakea rahankeräyslupa tai tehdä pienkeräysilmoitus.
Ei saa. Rahankeräys edellyttää muutamia laissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta aina joko rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoitusta.
Rahankeräyksestä ei ole kyse silloin, jos pyydät esimerkiksi henkilökohtaisilta tutuiltasi kertaluonteisia lahjoituksia merkkipäiväsi kunniaksi. Sen sijaan, jos haluat pyytää lahjoituksia laajemmalta henkilöjoukolta, ei lahjoituspyynnön kohteeksi otettavan henkilöjoukon listaaminen tai rekisteröiminen muuta sitä seikkaa, että kyse on rahankeräyksestä.
Et saa. Rahankeräyslaissa tarkoitettu yleisö voi muodostua myös oikeushenkilöistä. Näin ollen rahankeräyksestä on kyse myös silloin, kun vetoamisen kohteena on esimerkiksi yritykset tai yhdistykset. Hae siis keräystä varten rahankeräyslupa tai tee pienkeräysilmoitus.
Et voi. Jos esimerkiksi jokin tuote saatavilla myös ilman maksua, ei toiminnassa tarjota aidosti vastiketta, vaan käytännössä tällöin pyydetään lahjoitusta. Kyse on siis rahankeräyksestä.
Aidosti vastikkeellisessa toiminnassa tuotteella on yleensä kiinteä hinta, jonka määrittää myyjä. Hinta ei siis ole esimerkiksi vapaaehtoinen tai vapaavalintainen.
Jos kyseessä on kiinteä ja kaikilta perittävä maksu, on toiminta silloin aidosti vastikkeellista. Tuotetta ei siis ole mahdollista saada ilmaiseksi. Kyse on tällöin normaalista kaupankäynnistä eikä rahankeräyslakia silloin sovelleta.
Jos ei ole selvää, onko kyse kaupankäynnistä vai rahankeräyksestä, saattaa kyseessä kielletty järjestämistapa. Rahankeräys on kiellettyä järjestää siten, että kaupankäynti ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään.
Kummitoiminta on yksi rahankeräyksen muoto. Kummitoiminnassa kummiksi ryhtyvät henkilöt sitoutuvat maksamaan esimerkiksi tietyn lapsen koulunkäynnistä aiheutuvat kulut. Kummimaksu maksetaan yleensä kummitoimintaa pyörittävälle hyväntekeväisyysjärjestölle, joka huolehtii siitä, että rahat käytetään kummilapsen koulunkäynnin tukemiseen. Kummitoiminnassa kummiksi ryhtyvä ei saa antamalleen rahalle muuta vastiketta kuin hyvän mielen. Kyse on siis rahankeräyksestä.
Aineettomien lahjojen myynti on rahankeräystä. Aineettoman lahjan ostaja ei saa vastiketta antamalleen rahalle, vaan rahan vastikkeena oleva tavara annetaan esimerkiksi kehitysmaissa apua tarvitsevalle. Aineettoman lahjan ostaja voi antaa tiedon tästä lahjasta esimerkiksi ystävälleen hänelle ostetun konkreettisen lahjan sijaan. Ystävä saa siis käytännössä lahjaksi hyvän mielen, joka ei sekään ole varsinainen vastike annetulle rahalle.
Aineettomien lahjojen myynti tulee toteuttaa siten, että kaikille on selvää, että kyse ei ole normaalista kaupankäynnistä. Verkkokaupassa tulee olla selvä viesti siitä, että kyse on lahjoittamisesta: aineettoman lahjan ostaja lahjoittaa rahaa järjestölle ja aineettoman lahjan saaja saa ystävältään lahjaksi tiedon, että hänen lahjaansa varatut rahat on lahjoitettu järjestölle esimerkiksi kolmen moskiittoverkon hankkimiseksi malarian ehkäisemiseksi.
Tavallaan on, sillä kolehti on rahalahjoitus, jota pyydetään yleisöltä. Kolehdista on kuitenkin rahankeräyslaissa oma säännöksensä, joka mahdollistaa kolehdin keräämisen ilman rahankeräyslupaa, mutta ei kenelle tahansa eikä miten tahansa.
Kolehdin kerääminen ilman rahankeräyslupaa edellyttää, että kolehdin kerääjä on uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkitty uskonnollinen yhdyskunta. Lisäksi kolehdin kerääminen ilman lupaa edellyttää sitä, että kolehti kerätään julkisen uskonnonharjoituksen yhteydessä ja vain siihen osallistuvien keskuudessa. Kolehdin kerääminen esimerkiksi internetissä ei siten ole mahdollista ilman rahankeräyslupaa. Kolehtia ei myöskään ole sallittua kerätä ilman rahankeräyslupaa etäyhteyden avulla tilaisuutta seuraavilta.
Rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt sekä Suomen Punainen Risti voivat kerätä rahaa ilman lupaa itse järjestämissään tilaisuuksissa seuraavilla edellytyksillä:
- Tilaisuuden on oltava maksuton ja avoin kaikille halukkaille.
- Tilaisuus tulee järjestää sisätiloissa tai ulkona tilaisuutta varten rajatulla alueella
- Tilaisuudella on oltava ohjelmallinen sisältö
- Tilaisuuden ja keräyksen järjestäjänä tulee aina olla joko rekisteröity yhdistys, säätiö, Suomen Punainen Risti tai Suomen Punaisen Ristin toimintayksikkö.
Tilaisuudessa kerätyt varat on käytettävä keräyksen järjestäjän sääntöjen mukaisen toiminnan tukemiseen. Varoja ei saa käyttää elinkeinotoiminnan tukemiseen.
Tilaisuudessa voidaan kerätä myös esimerkiksi kolehdin kaltainen rahalahjoitus uskonnollisen rekisteröidyn yhdistyksen oman toiminnan tukemiseen.
Kyllä vaatii, jos tarkoituksena on toteuttaa rahankeräys eli pyytää vastikkeettomia rahalahjoituksia. Jos joukkorahoituksella sen sijaan halutaan harjoittaa vaikkapa tuotemyyntiä tai sijoitustoimintaa, ei kyse ole rahankeräyksestä eikä lupaakaan tarvita.
Jos toiminnassa on tosiasiassa kyse rahankeräyksestä, mutta se pyritään tavalla tai toisella naamioimaan vaikkapa tuotemyynniksi, ei toiminta kuitenkaan ole sallittua. Joukkorahoitusta ei siis saa käyttää tällaiseen peiteltyyn rahankeräykseen.
Kyllä voidaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että autettava ihminen tai perhe on taloudellisissa vaikeuksissa, jotka ovat seurausta esimerkiksi onnettomuudesta, sairaudesta tai muusta tapahtumasta, ilmiöstä tai olosuhteesta. Esimerkiksi pelkkä onnettomuuden aiheutuminen ei vielä riitä, vaan onnettomuudesta on tullut seurata taloudellisia vaikeuksia.
Rahankeräys yksittäisen ihmisen tai perheen hyväksi voidaan toteuttaa rahankeräysluvan nojalla, jos myönnetyn rahankeräysluvan keräystarkoitus kattaa tällaisen toiminnan. Rahankeräys yksittäisen ihmisen tai perheen hyväksi on mahdollista toteuttaa myös pienkeräyksenä, joka edellyttää ilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle.
Lisäksi evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntayhtymät ja seurakuntayhtymään kuulumattomat seurakunnat sekä ortodoksisen kirkon seurakunnat voivat kerätä rahaa diakoniseen avustustoimintaan joko rahankeräysluvan tai pienkeräysilmoituksen nojalla. Tämän diakoniatyön puitteissa voidaan avustaa myös yksittäistä ihmistä tai perhettä.
Yksityishenkilö ei voi järjestää rahankeräystä yksittäisen henkilön tai perheen auttamiseksi.
Keräystunnus on lahjoittajille annettava vähäarvoinen ja keräystä symboloiva muistoesine, kuten esim. pinssi tai tarra. Jos keräyksessä käytetään keräystunnusta, tulisi se antaa lahjoittajalle joko lahjoittamisen yhteydessä tai lyhyen ajan sisällä lahjoituksen tekemisestä. Keräystunnuksen käyttäminen ei kuitenkaan ole pakollista.
Keräystunnusta ei enää tarvitse toimittaa lupaviranomaiselle rahankeräyslupahakemuksen tai pienkeräysilmoituksen liitteenä.
Keräystunnus on eri asia kuin lahjoituspyynnön yhteydessä annettava markkinointimateriaali. Näiden on erotuttava toisistaan eikä samoja esineitä saa käyttää molemmissa yhteyksissä.
Rahankeräyksessä ei yleensä saa antaa rahaa antaville mitään vastiketta, koska rahankeräyksessä saadaan lahjoituksia. Saat kuitenkin jakaa lahjoituspyyntöjen yhteydessä esimerkiksi markkinointimateriaalia, kunhan materiaali eroaa keräystunnuksena käytettävistä esineistä. Lisäksi lahjoittajille voidaan tarjota mahdollisuutta saada nimi julkaistavaksi vaikkapa kiinteistön seinään laitettavaan kunniataulussa, internetissä, televisiossa tai muussa vastaavassa.
Voit muistaa lahjoittajia myös esimerkiksi järjestämällä erilaisia lahjoittajatapaamisia. Lahjoittajia voidaan kutsua esimerkiksi järjestettäviin yleisiin julkisiin tilaisuuksiin tai järjestää erillisiä tilaisuuksia tavanomaisen sidosryhmäyhteistyön puitteissa. Tällaisia tilaisuuksia ei pidetä vastikkeena annetusta lahjoituksesta.
Muista kuitenkin, että rahankeräystä ei saa koskaan sekoittaa kaupankäyntiin.
Rahankeräyslupa voidaan antaa:
- yhdistysrekisteriin merkitylle yleishyödylliselle yhdistykselle
- säätiörekisteriin merkitylle yleishyödylliselle säätiölle
- puoluerekisteriin merkitylle yleishyödylliselle puolueelle
- uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkitylle yleishyödylliselle uskonnolliselle yhdyskunnalle
- yleishyödylliselle rekisteröimättömälle yhteisölle, kun rekisteröimättömyys johtuu lakisääteisestä asemasta
- yliopistolle
- ammattikorkeakoululle
- Kansallisgallerialle
- evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahastolle
- evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntayhtymälle tai seurakuntayhtymään kuulumattomalle seurakunnalle
- ortodoksisen kirkon seurakunnalle.
Rahankeräyslupa voidaan myöntää vain suomalaisille toimijoille. Pääasiassa lupa voidaan siis myöntää vain Suomeen rekisteröidyille toimijoille. Lisäksi lupa voidaan myöntää sellaisille rekisteröimättömille yhteisöille, joilla on toimintaa Suomessa ja joiden rekisteröimättömyys perustuu Suomen lainsäädäntöön.
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan suomalaisia yliopistolaissa ja ammattikorkeakoululaissa tarkoitettuja yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Myös Kansallisgalleria on suomalainen toimija. Evankelis-luterilaisen kirkolla ja ortodoksisella kirkolla tarkoitetaan Suomen evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Osaa rahankeräysluvan saamiseen oikeutetuista koskee erityissääntely mm. kerättävien varojen käyttötarkoituksen osalta.
Rahankeräyslupaa ei voida myöntää muille kuin näille rahankeräyslaissa rahankeräyksen järjestäjäksi säädetyille tahoille. Tästä seuraa, että esimerkiksi yksityishenkilölle ei voida myöntää rahankeräyslupaa. Lupaa ei myöskään voida myöntää sellaiselle yhteisölle, joka ei täytä näitä edellytyksiä. Esimerkiksi rekisteröimätön yhdistys ei voi saada rahankeräyslupaa.
Myöskään esimerkiksi rekisteröity yhdistys, jonka toiminnan tarkoitus ei ole yleishyödyllinen, ei voi saada rahankeräyslupaa. Näin ollen esimerkiksi liiketoimintaa harjoittavat yhdistykset eivät voi saada rahankeräyslupaa.
Rahankeräyslupaa eivät voi saada valtio, maakunta, kunta tai kuntayhtymä.
Rahankeräyksen järjestämisessä tulee aina noudattaa tarkasti rahankeräyslain säännöksiä ja lupaehtoja:
- Pidä rahankeräysvarat aina erillään järjestösi muista varoista
- Huolehdi siitä, että keräyksen tuotto käytetään kokonaisuudessaan luvassa määrättyyn tarkoitukseen
- Kerro vetoamisen yhteydessä yleisölle tiedot rahankeräyksen järjestäjästä, kerättävien varojen käyttötarkoituksesta sekä lupanumerosta tai pienkeräysnumerosta
- Ilmoita lupaviranomaiselle järjestösi hallinnossa tapahtuneista henkilömuutoksista (jos rahankeräysasioista päättävät henkilöt muuttuvat) sekä muista rahankeräyksen järjestämiseen liittyvistä olennaisista muutoksista yhden kuukauden kuluessa muutoksesta
- Huomioi, että mahdollisia lahjoittajia ei saa koskaan painostaa lahjoittamiseen eikä häiritä tai syyllistää millään tavoin
- Anna yleisölle aina totuudenmukaiset tiedot rahankeräyksestä.
Muista myös, että rahankeräyksellä kerättyjen varojen käyttö on pystyttävä todentamaan jälkikäteen. Rahankeräyslupaan liittyy aina tilitys- tai vuosi-ilmoitusvelvollisuus.
Tee tilitykset ja vuosi-ilmoitukset oma-aloitteisesti oikeaan määräpäivään mennessä.
Tilityksissä ja vuosi-ilmoituksissa raportoidaan lupaviranomaiselle rahankeräyksellä kerätyistä varoista ja niiden käytöstä. Tilitysten ja vuosi-ilmoitusten lisäksi lupaviranomainen tekee myös satunnaisotannalla laajempia tarkastuksia.
Riippuu siitä, kuinka vakavasta laiminlyönnistä on kyse ja onko vastaavaa tapahtunut ennenkin. Jos kyse on vähäisestä laiminlyönnistä, seuraa unohduksesta yleensä huomautus. Jos asiat sujuvat huomautuksen jälkeen hyvin, ei unohduksesta tule muita seuraamuksia.
Jos laiminlyönnit ovat vakavia tai toistuvat kerta toisensa jälkeen, Poliisihallitus voi kieltää jatkamasta rahankeräystä ja varojen käyttöä. Jos virheellistä menettelyä tai laiminlyöntejä ei korjata tämän jälkeenkään, voidaan lupa peruuttaa kokonaan.
Esimerkiksi vuosi-ilmoituksen tai muutosilmoituksen laiminlyönnissä voi olla kyse myös rahankeräysrikkomuksena rangaistavasta toiminnasta. Lupaehtojen vastaisessa varojen käytössä voi olla kyse rahankeräysrikoksen tunnusmerkistön täyttävästä toiminnasta. Jos rahankeräysasioissa päätösvaltaa käyttävät henkilöt (esimerkiksi yhdistyksen tai säätiön hallitus) ovat vaihtuneet, ilmoita kuitenkin nimet ja henkilötunnukset jokaisen uuden henkilön osalta. Voit toimittaa henkilötiedot Poliisihallitukselle helposti ja turvallisesti joko sähköisen asiointipalvelun kautta tai lähettämällä tiedot salatun sähköpostiyhteyden kautta osoitteesta https://securemail.poliisi.fi/AvautuuAvautuu uudessa välilehdessä uudessa välilehdessä.
Peruuttaminen tarkoittaa, että lupaviranomainen tekee päätöksen, jossa lupa perutaan eikä rahankeräystä saa tämän jälkeen enää jatkaa.
Rahankeräyslupa perutaan useimmiten luvan haltijan omasta pyynnöstä silloin, kun luvanhaltija ei halua enää jatkaa rahankeräystoimintaa ja vastata lupaan liittyvistä velvoitteista.
Lupa voidaan kuitenkin perua myös viranomaisen aloitteesta. Tällöin syynä voi olla esimerkiksi se, että luvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä. Kyse voi olla vaikkapa tilanteesta, jossa luvan haltijan toiminta ei ole enää yleishyödyllistä.
Joskus lupa voidaan perua myös luvan haltijan rikkomusten ja laiminlyöntien vuoksi. Tässä tapauksessa peruuttaminen ei kuitenkaan tule koskaan yllätyksenä, vaan peruuttamista on aina edeltänyt ainakin luvan haltijan kuuleminen. Lisäksi taustalla voi olla myös huomautuksia, varoituksia ja/tai mahdollinen kieltopäätös.