Breadcrumb

Blogs

Blogs

Luottamus poliisiin syntyy kohtaamisissa

Seppo Kolehmainen Published Date 15.7.2020 16.56 Blog

Koko maailma ja Suomi sen osana elää nyt haastavia aikoja. Ihmiset tarvitsevat tässä ajassa perusturvaa – tunnetta siitä, että on joku, johon voi luottaa. Poliisi haluaa olla nyt ja tulevaisuudessa yksi yhteiskunnan luottamuksen pilareista. Luottamus saavutetaan arjen perustehtävissä ja siinä, että poliisi voi jatkossakin olla visionsa mukaisesti kaikkien turvana, kaikkina aikoina.

Luottamus poliisiin syntyy ja ansaitaan erilaisissa poliisin ja kansalaisten kohtaamisissa ihmisten välillä joka päivä – ja jokaisessa kohtaamisessa yhä uudestaan. Siksi jokainen kohtaaminen on tärkeä. Poliisi pyrkii kaikissa tilanteissa toimimaan mahdollisimman palveluhenkisesti, oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja poliisin arvolle sopivalla tavalla. Tähän liittyy korostetusti lain ja korkean virkamiesetiikan noudattaminen.

Kohtaamiset eivät aina ole helppoja, sillä poliisi joutuu virkatehtävissään puuttumaan ihmisten oikeuksiin ja käyttämään toimivaltuuksiaan tilanteissa, jotka ovat monella tapaa haastavia ja osin ihmisille elämässään ainutkertaisia, kuten kuoleman kohtaaminen tai vaikkapa kotiin murtautuminen. Poliisin tehtäviä sävyttävät valitettavan usein myös päihteet, väkivalta ja mielenterveysongelmat.

Poliisin tehtävillä korostuvat vuorovaikutustaidot, jotka ovat työkalupakissamme päällimmäisenä. Vaikka tilanteet ovat välillä hyvinkin ristiriitaisia, poliisin tulee pyrkiä jättämään kaikille mahdollisimman oikeudenmukainen kokemus. Luottamuksen ylläpitäminen onkin poliisitoiminnan tärkein pääoma ja voimavara, sekä strateginen kärkitavoite. Luottamus on ansaittava, eikä sitä ole varaa menettää. Luottamuksen edellytyksenä on myös se, että noudatamme poliiseina tinkimättömästi lakia.

***
Poliisibarometri on tärkeimpiä välineitä, joilla mittaamme toimintaamme. Tällä kertaa luottamus poliisiin on hieman vähentynyt edellisestä mittauksesta. Edelleen kuitenkin noin 91 prosenttia haastatelluista ilmoitti luottavansa poliisin toimintaan melko tai erittäin paljon. Tulos on kansainvälisestikin katsottuna huippuluokkaa. Olen ilahtunut siitä, että luottamus poliisin oikeudenmukaisuuteen on vahvistunut, eli vastaajat ovat entistä enemmän kokeneet poliisin tekevän oikeudenmukaisia, puolueettomia ja perusteltuja päätöksiä sekä kohtelevan ihmisiä kunnioittavasti.

Luottamusta heikentäneiden syiden pohtiminen on meillä organisaationa peiliin katsomisen paikka. On tiedossa, että poliisin julkisuuskuva ei ole ollut viime vuosina paras mahdollinen. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että suomalaisessa oikeusvaltiossa poliisiinkin liittyvät toiminnan epäselvyydet tai jopa rikokset tuodaan julki, tutkitaan syyttäjävetoisesti ja tarvittaessa käsitellään riippumattomassa tuomioistuimessa. Poliisissa on tehty kaikki mahdollinen sen estämiseksi, etteivät epäkohdat toistuisi uudestaan. Yksittäiset ikävät tapaukset eivät myöskään saa leimata kaikkia poliiseja, jotka tekevät joka päivä arvokasta työtä ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi.

***
Maailma on vuosikymmenessä muuttunut voimakkaasti, eikä poliisi ole sivustaseuraaja asioissa, jotka koskettavat koko yhteiskuntaa ja samalla sisäistä turvallisuuttamme. Näitä asioita ovat esimerkiksi syrjäytyminen, maahanmuutto, eriarvoistuminen, radikalismi ja vihapuheeksikin kutsuttu muiden ihmisten mustamaalaaminen.

Poliisin tehtävänä on turvata kaikkien perus- ja ihmisoikeuksia. Poliisi on kaikkia ja jokaista varten. Poliisin tehtävä on seistä puolueettomasti keskellä. Me haluamme kuitenkin myös puhua sovinnollisuuden, ihmisarvon kunnioittamisen ja rakentavan keskustelukulttuurin puolesta. Viha ja vastakkainasettelu eivät edistä turvallisuutta, päinvastoin. Tämä olisi jokaisen hyvä muistaa.

***
Barometrin tulosten perusteella poliisitoiminnan vaikuttavuudessa ja näkyvyydessä on kansalaisten silmissä parannettavaa. Poliisien määrä on viime vuosikymmenellä vähentynyt sadoilla, mutta poliittiset päättäjät ovat nyt nostaneet poliisien määrän kasvuun. Toivon, että toimintaedellytykset turvataan myös jatkossa. Poliisien määrän lisääminen on satsaus yhteiskunnan yhteiseen hyvään, ei poliisin omiin tarpeisiin.

Hyvänä asiana voi pitää sitä, että barometriin vastaajista noin 80 prosenttia katsoi, ettei rikollisuustilanne ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä myönteiseen suuntaan. Lisäksi huoli eri rikosilmiöistä on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

Pitkällä aikavälillä rikollisuuden tiedetään vähentyneen Suomessa. Poliisibarometrissa on 2010-luvun loppupuolella havaittu lievää kasvua esimerkiksi omaisuusrikoksissa, pahoinpitelyissä ja seksuaalirikoksissa. Barometrin aineisto on rikollisuuden tutkimusta varten hyvin pieni, mutta tiedämme jo entuudestaan, että esimerkiksi viranomaisten tietoon tulleen seksuaalirikollisuuden määrä on viime vuosikymmenen kuluessa kasvanut. Tällaiset signaalit otetaan vakavasti poliisin toimintaa ja painopisteitä suunniteltaessa.

***
Barometrin tuloksissa huolestuttavana pidän sitä, että rikosprosessissa asianomistajina ja todistajina toimineiden painostaminen ja uhkailu on viime vuosien aikana lisääntynyt. Tällainen kehitys pitää pystyä katkaisemaan. Painostaminen ja uhkailu kokonaisuudessaan ovat vakava uhka oikeusvaltion perusteille – kohdistuu se sitten viranomaisiin tai yksityisiin toimijoihin – minkä vuoksi ilmoittaminen, tiedon kerääminen ja epäasialliseen toimintaan puuttuminen ovat ensiarvoisen tärkeitä.

***
Poliisibarometrin tiedot on kerätty juuri ennen koronakriisin käynnistymistä. Poliisilla oli keskeinen rooli poikkeusolojen lainsäädännön toimeenpanijana ja tilanne asetti uudenlaisia haasteita lainsäädännön tulkitsemisessa käytännön poliisitoiminnassa. Huhtikuun lopulla julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimus selvitti, kuinka koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan kokemaan luottamukseen. Kyseisessä tutkimuksessa suomalaiset ilmoittivat luottavansa eniten poliisiin. Tämä tulos luonnollisesti ilahduttaa meitä ja osoittaa, että olemme kriisin keskellä onnistuneet arjessa.

Koronakriisin yhteiskunnalliset jälkiseuraukset ovat vasta hahmottumassa, mutta selvää on, että poliisi on osaltaan mukana rakentamassa kriisin jälkeistä yhteiskuntaa. Koronakevät osoitti, että meissä on yhdessä toivoa, onnistumista ja voimaa. Toivon, että pidämme kiinni siitä tulevaisuudessakin.

***
Tänä poikkeuksellisena vuotena pohdimme, miten jo perinteeksi muodostunut Poliisin päivä järjestetään, vai jätetäänkö se kokonaan väliin. Siihen emme halunneet päätyä, koska päivä on ollut erinomainen mahdollisuus kohtaamisiin ja keskusteluihin joka puolella maata. Väentungosten välttämiseksi tänä vuonna Poliisin päivä järjestetään virtuaalisesti. Toivon, että mahdollisimman moni osallistuu monipuolisiin tapahtumiin elokuun viimeisenä lauantaina ja että ensi vuonna voimme taas tavata turvallisesti kasvokkain.

Seppo Kolehmainen,
Poliisiylijohtaja
Poliisihallitus