Suomen vilkkaimmalla tiellä, Kehä I:llä, aloitettiin automaattinen nopeusvalvonta liikenneturvallisuuden parantamiseksi vuonna 2016. Kehä I:n automaattivalvonnan turvallisuusvaikutusten voidaan arvioida olevan hyviä. Tämä käy ilmi selvityksestä Kehä I:n automaattinen liikennevalvonta ja liikenneturvallisuus – Raportti ajonopeuksien ja liikenneonnettomuuksien kehityksestä. Riviautoilija ei todennäköisesti ole enää vähään aikaan huomannut eroa Kehä I:llä ajamisessa, sillä liikenneturvallisuuden tilanne on pysynyt samalla tasolla vuoden 2016 jälkeen.
Peräänajot ongelma, vaikka liikenneonnettomuuksia tapahtuu yhä harvemmin
Peräänajo-onnettomuudet näyttäisivät vähentyneen automaattisen liikennevalvonnan myötä. Ne ovat kuitenkin edelleen suuri ongelma Kehä I:llä. Julkisuudessa on esiintynyt huolta siitä, että automaattisen liikennevalvonnan takia jarruttavat autot aiheuttavat peräänajoja. Tulosten mukaan ei kuitenkaan voida osoittaa, että tämä huoli olisi erityisen aiheellinen.
Liikenneonnettomuuksien määrä kokonaisuutena on laskenut merkittävästi Kehä I:llä viime vuosina. Vuonna 2018 tapahtui vajaa kolmannes vähemmän onnettomuuksia vuosien 2012–2014 keskimääräiseen tasoon verrattuna. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui kuitenkin yhtä paljon kuin ennen automaattisen liikennevalvonnan käyttöönottoa. Vertailuteihin nähden positiivista on kuitenkin se, että henkilövahinko-onnettomuuksien osuus ei ole ainakaan kasvanut Kehä I:llä.
Automaattisen nopeusvalvonnan määrä moninkertaistunut
Kehä I:llä automaattivalvonnan määrä on lähes nelinkertaistunut muutamassa vuodessa. Vuonna 2016 valvontaa suoritettiin noin 10 600 tuntia ja vuonna 2018 noin 40 300 tuntia.
Riviautoilija näkee salamavalojen välähtelevän Kehä I:llä entistä harvemmin, sillä entistä pienempi osa kameratolpan ohi ajavista ajoneuvoista tulee kuvatuksi. Vuonna 2016 noin 0,75 prosenttia Kehä I:llä kulkeneista ajoneuvoista joutui kuvan kohteeksi, kun vuonna 2018 vastaava lukema oli 0,31 prosenttia. Toisin sanoen, noin kolme autoa tuhannesta joutui kuvatuksi Kehä I:llä viime vuonna.
Nopeusrajoituksen mukaista ajamista
Euroopan komissio on linjannut uusia avainindikaattoreita liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tarkoitus on, että jatkossa Euroopan laajuisesti seurattaisiin esimerkiksi ajonopeuden osalta sitä, kuinka suuri osuus ajoneuvoista kulkee liikennevirrassa sallittua nopeutta nopeusrajoituksen rajoissa.
Suurin osa autoilijoista ajaa Kehä I:llä sallittua nopeutta. Kehä I:llä automaattisen liikennevalvonnan käyttöönoton jälkeen noin 70 prosenttia on ajanut nopeusrajoituksen mukaisesti, kun aiemmin vain noin joka kolmas ajoneuvo kulki sallittua nopeutta.
Suuret ylinopeudet ovat vähentyneet huomattavasti ja sitä kautta liikennevirta on tasaantunut ja keskinopeus on alentunut Kehä I:llä automaattisen liikennevalvonnan myötä. Ajaminen Kehä I:llä on näin ollen entistä miellyttävämpää keskivertoautoilijalle.
Selvityksen luonne tilastollinen
Trafin vuoden 2017 tutkimukselle (https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1484560717/4ff0370cd96a15b00e783cf4bc3e6ef7/23805-Trafi_01_2017_Keha_I_ennen-jalkeen-tutkimus_raportti_.pdf) jatkoselvityksenä toimivassa, luonteeltaan tilastollisen analyysin tavoitteena oli tarkastella poliisin automaattisen liikennevalvonnan yhteyttä paitsi ajonopeuteen (keskinopeus, nopeuden hajonta ja suurten ylinopeuksien osuus) eri ajankohtina myös Kehä I:llä tapahtuneisiin liikenneonnettomuuksiin. Tulokset ovat hyvin pitkälti samansuuntaisia kuin vuonna 2017 toteutetussa tutkimuksessa.
Tiedot perustuvat Väylän LAM-tietoihin (LAM = liikenteen automaattinen mittausasema) ja onnettomuustietoihin sekä poliisin tilastotietoihin automaattisesta liikennevalvonnasta sekä Kehä I:llä tapahtuneista liikennerikoksista.
Twitter: @SutelaMika
Mika Sutela,
Tietoanalyytikko, OTT
Poliisin liikenneturvallisuuskeskus
Helsingin poliisilaitos
