Breadcrumb

Blogs

Blogs

Poliisin enimmäistoimintavalmiusaika on poliisin palvelulupaus

Seppo Kolehmainen Published Date 9.7.2020 17.00 Blog

Poliisihallituksen asettama poliisin enimmäistoimintavalmiusaikoja pohtinut työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja kiitän omasta puolestani kaikkia työhön osallistuneita.

Tilastojen valossa Suomi on edelleen yksi maailman turvallisimmista maista. Suomi pärjää erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan rikollisuutta, onnettomuuksia ja häiriöitä sekä luottamusta viranomaisiin ja oikeusjärjestelmään. Suomessa poliisin hälytyspalveluiden saatavuus on nykyiselläänkin hyvällä tasolla, mutta poliisi kehittää toimintaansa jatkuvasti. Työryhmän esityksellä on merkittävää arvoa tulevaisuuden kehitystyölle entistä turvallisemman Suomen puolesta.

Poliisilla on vuosittain noin miljoona hälytystehtävää. Kiireellisten hälytystehtävien hoitaminen on aina ja kaikkina aikoina poliisin prioriteettilistan kärjessä. Samalla on tasapainoiltava sen kanssa, että Suomi on osin erittäin harvaan asuttu maa. Tosiasia on, että hälytystehtävät ja suurin valvonnan tarve keskittyvät kaupunkeihin, missä on paljon ihmisiä ja erilaisia tapahtumia. Kasvukeskuksissa ja kaupungeissa poliisin palveluiden kysyntä kasvaa jatkuvasti.

Tiedostamme tarpeen tuottaa palveluja myös harvaan asutuille alueille, joissa poliisin läsnäolo ja valvonta, edes satunnaisesti, tuo yleensä asukkaille myönteistä tunnetta turvallisuudesta kyseisellä alueella. Poliisi on pyrkinyt parantamaan palveluitaan harva-alueilla muun muassa tietojohtoisella poliisitoi-minnalla sekä vaihtoehtoisia toimintamalleja kehittämällä. On välttämätöntä, että hälytyspalvelut ovat tarvittaessa jokaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Pidän hyvänä, että pystymme jatkossa antamaan ihmisille oman palvelulupauksemme poliisin enimmäistoimintavalmiusajan muodossa.

On tosiasia, että poliisin nykyisillä resursseilla joudumme etsimään tarkoituksenmukaisinta kompromissia palvelujen tuottamisessa voidaksemme olla kaikkien turvaaja kaikkina aikoina. Työryhmä on päätynyt esittämään uudeksi toimintavalmiusajan tarkastelumalliksi viisiportaiseen riskiluokitteluun perustuvaa mallia, jossa tarkastellaan ainoastaan kaikista kiireellisimpien eli A-kiireellisyysluokan tehtäviä ja enimmäistoimintavalmiusajat määritellään riskialueittain. Kyseisessä mallissa toteutuu sisäministeriön kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tavoitteet. Toimenpidesitoumuksen mukaan väestön turvallisuus alueellisesti koostuu toisaalta siitä, miten paljon ihmiset kokevat rikoksia ja häiriöitä ja toisaalta siitä, miten nopeasti apua on saatavilla näiden sattuessa. Koko väestön yhdenvertainen asema hälytyspalveluissa tarkoittaa sitä, että nämä ovat hyväksyttävässä tasapainossa eri puolilla maata.

On selvää, että kaikki turvallisuusviranomaiset kamppailevat omista resursseistaan ja toisaalta teemme joka päivä työtä yhteisten päämäärien, sisäisen turvallisuuden ja kansalaisten arjen turvallisuuden eteen. Siksi on järkevää ja jopa välttämätöntä hyödyntää yhteistyötä ja yhteistoimintaa kaikessa missä se on mahdollista. Suomen poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyö on jo kansainvälisestikin tunnettua ja arvostettua. Työryhmän toimenpidesuosituksissa on tuotu esiin myös uusia yhteistoimintamalleja, muun muassa viranomaisten yhteisen kuljetustoiminnon perustaminen vankien ja muiden kiinniotettujen kuljetuksiin sekä käräjävartiointiin sekä selvittäminen yhteistyöstä ambulanssihelikopterioperaattoreiden kanssa tietyissä kiireellisiin hälytystehtäviin liittyvissä poliisipartion kuljetuksissa harva-alueilla.

Viranomaisyhteistyön lisäksi harva-alueiden esitettyjen enimmäistoimintavalmiusaikojen parantaminen edellyttää lisäresursointia. Poliisien määrä on tällä vuosikymmenellä laskenut useilla sadoilla ja myös valvonta- ja hälytystoiminnan henkilöstömäärä on vähentynyt voimakkaasti vuoden 2010 jälkeisinä vuosina. Poliittiset päättäjät ovat nyt pysäyttäneet poliisien määrän vähenemisen, poliisien määrää ollaan lisäämässä ja toivon, että toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.

Yhteiskuntamme muutosvauhti on menneenä vuosikymmenenä ollut suuri eikä se näytä hidastumisen merkkejä, päinvastoin. Tulevaisuudessa jatkuva kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat tosiasioita. Myös erilaiset sähköiset palvelut lisääntyvät ja monimuotoistuvat koko ajan. On siis selvää, että palvelujen kehittäminen kokonaisuutena myös poliisin osalta jatkuu.

Yksi asia lähitulevaisuuden kannalta on kuitenkin kohtalaisen varma: rikoksia tekevät ja selvittävät ihmiset, eikä tiukassa tilanteessa poliisipartion apua voi korvata millään.

Twitter @SJKolehmainen

Seppo Kolehmainen,
Poliisiylijohtaja
Poliisihallitus