Lämpimät ilmat ovat yhteydessä automaattisessa nopeusvalvonnassa todettujen ylinopeuksien määrään. Tuoreen tutkimuksemme mukaan yli 20 asteen lämpötilassa ylinopeuksia ilmenee tavallista enemmän ja sadepäivinä puolestaan vähemmän.
Tutkimusten mukaan ylinopeudella ajamista ei pidetä kovinkaan vakavana laittomuutena ja se on myös jäänyt melko vähälle huomiolle kriminologisessa kirjallisuudessa. Tutkimuksemme tavoitteena oli täyttää tätä tutkimuksellista aukkoa tarkastelemalla ajallisia vaihteluita ja säätilaa kuvaavien indikaattoreiden yhteyksiä automaattisessa nopeusvalvonnassa todetuista ylinopeuksista määrättyjen seuraamusten määrään. Toisaalta kysyimme myös, vaikuttaako seuraamusmääriin muun muassa se seikka, kuinka pitkään yhdessä kameratolpassa valvonta on käynnissä yhtäjaksoisesti.
Säällä vaikuttaa olevan väliä myös automaattisessa nopeusvalvonnassa, sillä tutkimuksemme osoitti, että ulkolämpötilan kasvaessa riittävän korkeaksi, ylinopeuksia todetaan normaalia enemmän. Jos taas yksittäinen päivä on hyvin sateinen, ylinopeuksista määrätään seuraamuksia normaalia vähemmän.
Tutkimustulokset osoittivat lisäksi, että yksittäisestä kameratolpasta kertyvien kuvien perusteella ajoneuvojen kuljettajille määrättyjen seuraamusten määrä pysyy lähes vakiotasolla riippumatta siitä, kuinka pitkään kyseisessä tolpassa valvonta on ollut päällä. Näin ollen pelkällä kameratolpan havaitsemisella vaikuttaa olevan vaikutusta kuljettajien ajokäyttäytymiseen. Kyseinen havainto antaa tukea rangaistuksen pelotevaikutukselle. Ihmiset vähentävät ajonopeuttaan nähdessään tolpan riippumatta siitä, onko sen sisällä kamera vai ei ja onko se päällä vai ei.
Ihmisten lainkuuliaisuuteen liikenteessä vaikuttaa myös se, kuinka aktiivisesti nopeuksia valvontaan. Tutkimusaineistosta tehtyjen havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että mitä intensiivisempää automaattinen nopeusvalvonta on, sitä paremmin ihmiset noudattavat nopeusrajoituksia.
Tutkimus rajattiin Kehä I:n ja Kehä III:n automaattisiin nopeusvalvontajaksoihin ja vuosiin 2017–2018 (N = 3 727). Seuraamusten määrä suhteutettiin liikennemäärään (per 1000 ajoneuvoa). Valvonnan keston, sademäärän ja lämpötilan epäsuoria yhteyksiä seuraamusten määrään analysoitiin tilastollisesti yleistetyn additiivisen mallin avulla. Tutkimusaineisto sisälsi lisäksi tietoja muun muassa kuukaudesta, viikonpäivästä ja ajosuunnasta. Aineisto koostui poliisin, Väyläviraston ja Ilmatieteen laitoksen tilastotiedoista.
Vertaisarvioitu tutkimus ”Effects of temporal characteristics and weather conditions on speeding sanction rates in automatic traffic enforcement” on julkaistu kansainvälisessä The Police Journal -lehdessä sähköisenä versiona joulukuussa 2020.
Mika Sutela
Tietoanalyytikko, OTT, dosentti
Helsingin poliisilaitos, liikenneturvallisuuskeskus
