Breadcrumb

Blogs

Blogs

Selviääkö ajokielloista rahalla tulevaisuudessa?

Mika Sutela Published Date 24.7.2019 17.06 Blog

Tieliikennelain uudistus tulee voimaan vajaan vuoden kuluttua 1.6.2020.Tämänhetkisen arvion mukaan ylinopeusrikkomusten perusteella määrättävien ajokieltojen määrä putoaa noin 65 %. Miten käy liikenneturvallisuuden? 

Ajokieltoihin liittyvä lainsäädäntö on muutosten kourissa. Kesäkuun alusta alkaen toimivalta ajokieltoseuraamusten määräämiseen siirrettiin kaikilta osin poliisille.

Kun toimivalta ajokieltojen määräämiseen aiemmin jaettiin käräjäoikeuksien ja poliisilaitosten välillä, tämä ei ollut ihanteellinen tilanne yhdenmukaisen seuraamuskäytännön kannalta. Ajokieltoseuraamusten määräämisen keskittäminen yhdelle viranomaiselle voi edistää yhdenmukaista seuraamuskäytäntöä.

Tehokas pelote

Liikenteessä joiltakin pettää harkintakyky kerta toisensa jälkeen ja he syyllistyvät liikennerikoksiin ja -rikkomuksiin aina uudelleen ja uudelleen.  Koska ajoneuvon kuljettajalta katsotaan tällöin puuttuvan kyky osallistua liikenteeseen, tämä pyritään estämään ajokieltoon määräämisellä.

Ajokieltoa on luonnehdittu liikennerikosoikeudelliseksi turvaamistoimenpiteeksi, joka eroaa rangaistuksista siinä, että sen käytön ensisijaisena perusteena ei ole tehty rikos, vaan uusien rikosten vaara.

Ajokorttiseuraamukset vaikuttavat kuljettajakäyttäytymiseen sekä erityis- että yleisestävästi. Ajokielto toimii tehokkaana pelotteena paitsi toimenpiteen kohteeksi joutuneille myös muille kuljettajille. Ajokiellon tehokkuus perustuu sekä sen ennalta estävyyteen, koettuun kiinnijäämisriskiin että ajokiellon pituuteen. Ajokiellon tehoa lisää myös sen välitön täytäntöönpano. Seuraamuksen on todettu vaikuttavan sitä paremmin mitä nopeammin se seuraa rikkomusta. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ajokieltoseuraamukset ovat lyhyellä aikavälillä tehokkaampia liikennerikosten uusimisen ehkäisyssä kuin muut rangaistusmuodot ja kuntoutusohjelmat.

Monelle ihmiselle ajokieltoon joutuminen tuntuu varsin ankaralta seuraamukselta. Norjassa (2002) on tutkittu ihmisten halukkuutta maksaa siitä, etteivät menettäisi ajokorttiaan. Maksuhalukkuus kasvoi mm. sitä mukaa kuin ajokiellon pituus kasvoi ja tulot kasvoivat. Vaihtelu oli kuitenkin suurta ihmisten välillä.

Ajokiellon pituuteen vaikuttaa teon moitittavuus. Pituutta saattaa lyhentää se, jos rikoksen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat lähinnä välillisiä tai jos ajokielto vaikuttaa liikennerikokseen tai -rikkomukseen syyllistyneen toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.

Kääriäisen ja kollegoiden (2019) selvityksen mukaan olosuhdetekijöiden huomioiminen pudottaa merkittävästi ajokiellon pituutta, karkeasti noin puoleen, esimerkiksi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Sillä, vedotaanko työhön, työ- tai koulumatkaan tai välttämättömään liikkumiseen, ei ole juuri merkitystä.

Uudella tieliikennelailla merkittäviä vaikutuksia

Uudessa tieliikennelaissa (729/2018) säädetään liikenteessä käyttäytymisestä.Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on, vielä tällä hetkellä voimassa olevan tieliikennelain tapaan, liikenneonnettomuuksien ja muiden liikenteen haittojen vähentäminen. Tarkoituksena on mm. edistää liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Uusi tieliikennelaki uudistaa liikennerikkomuksia koskevan seuraamusjärjestelmän. Ajokorttiseuraamus on tulevaisuudessa mahdollista määrätä tiettyjen liikennevirhemaksulla käsiteltävien liikennerikkomusten oheisseuraamuksena.

Tällä hetkellä voimassa olevan ajokorttilain (386/2011) 65 §:n mukaan poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos on todettu, että tämä on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan esimerkiksi nopeusrajoituksen rikkomiseen.

Toistuvia liikennerikkomuksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 7 000, mutta määrä tulee uudistuksen myötä putoamaan merkittävällä tavalla.

Tieliikennelain seuraamusjärjestelmän uudistus tuo muutoksia ajokorttilain 65 §:ään toistuvien rikkomusten perusteella ajokieltoon määräämisestä. Vuoden 2020 kesäkuun alusta alkaen toistuviin liikennerikkomuksiin, jotka voivat johtaa ajokieltoon, lasketaan seuraavat moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajetut ylinopeudet:

  • ylinopeus on yli 10 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa tai
  • ylinopeus on yli 15 kilometriä tunnissa, jos suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa.

Selviääkö ajokielloista rahalla tulevaisuudessa? Heikkeneekö liikenneturvallisuus?

Mitä luultavimmin toistuvista liikennerikkomuksista selviää jatkossa useimmiten maksamalla sakot, mutta ajokorttiseuraamuksia ei rikkeistä seuraa samaan tapaan kuin aiemmin. Kokonaisuutena uusi tieliikennelaki epäilemättä parantaa liikenneturvallisuuden tasoa, mutta edellä mainittu ajokorttilain muutos uskoakseni heikentää turvallisuutta Suomen teillä jossain määrin.

Lainsäädännön tultua voimaan jäämme mielenkiinnolla seuraamaan ja analysoimaan, mitä uudet ajokieltosäännökset saavat aikaan. Kiinnostava analyysikohde on esimerkiksi, lisääntyvätkö maksukykyisten kuljettajien sellaiset liikennerikkomukset, joita ei lueta toistuviin liikennerikkomuksiin uuden lainsäädännön mukaan.

Kirjallisuutta

Ellilä, Reino: Ajokiellosta liikennerikosoikeudellisena sanktiona. Lakimies 1–2/1975, s. 33–37.

Hallituksen esitys rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi HE 44/2002 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle ajokorttilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 212/2010 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 180/2017 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain ja ajokorttilain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi HE 103/2017.

Jørgensen, Finn – Wentzel-Larsen, Tore, Car drivers’ willingness to pay for not losing their driving licence. Transportation 29(3) 2002, s. 271–286.

Kääriäinen, Juha – Aaltonen, Olli-Pekka – Kolehmainen, Laura, Rattijuopumuksen rangaistuskäytäntö sekä rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ajokieltokäytäntö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:37. Valtioneuvoston kanslia 2019.

Liikenne- ja viestintäministeriö: Ajokieltotyöryhmän mietintö. Julkaisuja 50/2002.

Siskind, Victor, Does license disqualification reduce reoffence rates? Accident Analysis and Prevention 28(4) 1996, s. 519–524.

Tolvanen, Matti, Tieliikenteen käsikirja 2018. Edita Publishing Oy 2018.

Tuori, Risto, Tieliikenteen ylinopeusrikkomukset summaarisessa menettelyssä. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Rikos- ja prosessioikeuden julkaisusarja A:29, 2002.

 

Twitter: @SutelaMika

Mika Sutela,
Tietoanalyytikko, OTT
Poliisin liikenneturvallisuuskeskus
Helsingin poliisilaitos

Mika Sutela Traffic