Murupolku

Blogit

Blogit

"Automaattivalvonta on rahastusta!"

Hannu Kautto Julkaisupäivä 26.11.2020 19.10 Blogit

Väite "Automaattivalvonta on rahastusta!"  nousee esiin säännöllisesti, kun ajonopeuksien valvonnasta keskustellaan. Automaattinen liikennevalvonta ja sen toteutus puhuttavat.  

Aihe herättää tunteita eivätkä kaikki tunnu hyväksyvän tätä valvonnan muotoa liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Puhutaan jopa kansalaisten rahastamisesta nopeusvalvonnan varjolla. Kyse on kuitenkin merkittävästä liikenneturvallisuutta parantavasta toiminnasta. Automaattinen nopeusvalvonta on otettu Suomessa käyttöön liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Rahastus vai turvallisuus - perustuslakivaliokunta pohti

Rahastusajatus on jossain mielessä ymmärrettäväkin: taannoin on tehty hallituksen esitys (HE 1/2016), että korottamalla rikesakkoja kasvatettaisiin automaattisen nopeusvalvonnan kertymää osana sopeutusohjelmaa julkisen talouden vahvistamiseksi. 

Perustuslakivaliokunta esitti tuolloin lausunnossaan (PeVL 9/2016), että kun mitään liikenneturvallisuuteen liittyvää perustetta korotukselle ei esitetty, ei korotusta voitu pitää perusteltuna vain tulokertymän lisäämiseksi.

Automaattivalvonnan peruste on siis aina ollut, ja on edelleenkin liikenneturvallisuuden parantaminen.

Kolmekymmentä jää henkiin, sata ei loukkaannu

Suomessa lähes 4 000 kilometriä kattavan ja 1 094 kiinteää valvontapistettä sisältävää automaattista nopeusvalvontajärjestelmää ja sen vaikutuksia on tutkittu. Tutkimuksissa on arvioitu nopeusvalvonnan estävän arviolta jopa 100 henkilövahinkoihin johtavaa onnettomuutta ja noin 30 liikennekuolemaa vuosittain. Valvontapisteissä käytettäviä kameroita poliisilla on tällä hetkellä käytössään jonkin verran yli 200.

Poliisin muun valvonnan tavoin automaattinen liikennevalvonta toteutetaan tietojohtoisesti, liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Tietoisuuden ja sen myötä hyväksyttävyyden lisäämiseksi haluan esittää tässä kirjoituksessa tutkimuksiin perustuvaa tietoa automaattivalvonnan vaikutuksista liikenneturvallisuuteen.

Tutkimustieto tukee

Lainaan liikennetutkija Petra Reimin diplomityöstä Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen tutkimustuloksia alla. Petra on tehnyt tämän työn Aalto-yliopistolle 2018 Trafin eli nykyisen Traficomin sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten tilauksesta. 

Automaattisen nopeusvalvonnan on todettu sekä suomalaisissa että ulkomaisissa tutkimuksissa laskevan ajonopeuksia, ja vähentävän selvästi ylinopeuksia: Se taas vähentää liikenneonnettomuuksien ja henkilövahinkojen, varsinkin kuolemien määrää.

"Suomalaisten tutkimusten mukaan pistemäinen automaattivalvonta vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia keskimäärin noin 15–20 % ja vakavimpia onnettomuuksia jopa 30–40 %. Vastaavat luvut muissa maissa ovat noin 25 % ja 30–40 %. Keskinopeudet ovat laskeneet Suomessa automaattivalvonnan avulla n. 2–3 km/h ja muissa maissa 4–8 km/h. Suuret ylinopeudet taas ovat laskeneet automaattivalvonnan myötä noin puolella sekä Suomessa että ulkomailla."

Nopeuksia alentava vaikutus on suurimmillaan valvontapisteen kohdalla, mutta vaikutus ulottuu selvästi laajemmalle - jopa tieosuuksille, joilla valvontapisteitä ei ole. Tolppien kohdalla hidastetaan, mutta niiden välilläkään vauhteja ei nosteta hidastusta vastaavaa määrää.

"Kantatiellä 51 vuonna 2007 tehdyssä kokeilussa matkanopeusmittauksen perusteella ajettiin kuitenkin kaksi kertaa niin paljon ylinopeuksia kuin mitä automaattiset nopeusvalvontalaitteet rekisteröivät, mikä viittaa siihen, että ajonopeuksia lasketaan eniten kamerapylväiden kohdalla. Tutkimuksen perusteella nopeudet siis laskivat enemmän kameratolppien kohdalla kuin niiden välillä.

Myös muissa maissa tehdyt tutkimukset vahvistavat, että automaattivalvonnan vaikutukset ovat voimakkaammat kamerapylväiden läheisyydessä, mutta nopeudet laskevat myös jonkin verran niiden välillä. Norjassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin kahden jakson osalta, että keskinopeudet laskivat kamerapylväiden kohdalla 4,3–6,4 km/h, kun laskua pylväiden välillä oli 1,8–2,3 km/h. 

Tutkimuksen perusteella automaattivalvonnan vaikutukset ulottuvat parhaimmillaan jopa 5 kilometrin etäisyydelle valvontakohdasta."

Pistevalvonnan ohella Suomessakin on kokeiltu keskinopeuksien mittaamiseen perustuvaa automaattivalvontaa. Tutkimusten mukaan keskinopeusvalvonnan vaikutus on hieman parempi, mutta kustannukset ja teknisen toteutuksen haasteet eivät välttämättä tue pistevalvonnasta keskinopeusvalvontaan siirtymistä.

"Pistemäinen valvonta laskee keskinopeuksia tutkimusten mukaan arviolta 2–8 km/h, kun keskinopeusvalvonta laskee niitä keskimäärin 2–10 km/h. Ajonopeuksien laskun vaikutukset onnettomuusmääriin ovat kuitenkin molempien osalta merkittäviä, ja samaa suuruusluokkaa (henkilövahinko-onnettomuudet n. -20–25 %, vakavat onnettomuudet n. -30–40 %).

Vaikka keskinopeus näyttää tutkimustulosten valossa pistemäistä valvontaa tehokkaammalta, ei pistemäiseen valvontaan perustuvien jaksojen muuttaminen keskinopeusvalvontajaksoiksi ole välttämättä kannattavaa. Esimerkiksi Ruotsissa keskinopeusvalvonnan käyttöönottoa ei selvitysten jälkeen suositeltu kustannusten, hyväksyttävyyteen liittyvien riskien sekä pistemäisen valvonnan hyvien tulosten ja kehittämispotentiaalin vuoksi. (---) Erot vaikuttavuudessa eivät ole suuria (---) automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän kustannustehokkuus sekä valvonnan hyväksyttävyys ovat tärkeitä tekijöitä, jolloin keskinopeusvalvonnan tuomat edut eivät välttämättä ole kokonaistaloudellisesti riittävän suuria kaikilla tiejaksoilla."

Järki ja tunteet

Automaattinen nopeusvalvonta parantaa tutkimusten mukaan kiistattomasti liikenneturvallisuutta. Tästä huolimatta automaattivalvonta ei tunnu olevan yksimielisesti hyväksyttyä. Paitsi hyväksyttävyyttä, niin myös valvonnan tehoa lisää onnistunut viestintä. Taitaa olla, että tässä voisimme onnistua paremmin.
Erilaisia keinoja on pohdittu aiemminkin, ja työtä pitää jatkaa. Näkyypä selvityksen mukaan esitetyn hyväksyttävyyden lisäämiseksi jopa automaattivalvonnan brändäämistä liikenneturvallisuuskameraksi. Tärkeintä lienee kuitenkin faktapohjainen, avoin keskustelu ja toiminnan ohjaaminen jatkossakin tietojohtoisesti.

Automaattivalvonta ei korvaa liikennevalvontaa

Poliisin strategian mukaisesti kehitämme tietojohtoisuuden lisäksi myös teknologian hyödyntämistä. Automaattivalvonnan hyödyntämiseksi tarkkaavaisuutta häiritsevien laitteiden käyttöön ja turvavyön käyttämättömyyteen ajon aikana tarvitsemme vielä teknologian kehitystä.

Automaattivalvonta ei korvaa poliisin tekemään perinteistä liikennevalvontaa, se täydentää sitä merkittävällä tavalla. Automaattivalvontaa ei voi rajallisesta henkilömäärästä johtuen korvata poliisin tekemällä valvonnalla, vaikka tätä kuulee usein toivottavan. Vaihtoehto on käytännössä vain valvomatta jättäminen.
Poliisin henkilöstön voimin valvomme jo nyt liikennettä monipuolisesti.

Hyödynnämme teknologiaa, mikä säästää verovaroja sekä henkilöresurssejamme ydintehtäviin. Kamerat, niin kiinteät kuin liikuteltavat, lisäävät valvonnan kattavuutta ja vaikuttavuutta merkittävästi. Tämä lisää liikenneturvallisuutta.


Lainaukset ovat  Petra Reimin diplomityöstä Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen Vuosina 2007–2014 käyttöön otettujen jaksojen arviointi ja uusien valvontakohteiden sijoittaminen. Aalto-yliopisto 2018.