Kouluissa tapahtuneet pahoinpitelyt ovat puhuttaneet viime päivinä. Eivätkä ensimmäistä kertaa. Pääviesti on ollut selkeä. Kiusaaminen voi olla rikos ja täysin tuomittavaa. Tasavallan presidenttikin edellytti vastuun kantamista niin nuorilta itseltään kuin kodeiltakin.
Maailma on vuosituhannen alusta muuttunut selvästi ja muutos heijastuu myös koulumaailmaan. Vielä vuonna 2003 ei ollut sosiaalista mediaa, jossa olisi voinut katsoa tai levittää väkivaltavideoita ”koulukiusaamisesta”. Ei ollut vielä kouluampumisia Suomessa, eikä yhteiskunnan yhä voimistuvaa polarisaatiota sivuvaikutuksineen. Perusopetuslakia oli tuolloin päivitetty ja on päivitetty useamman kerran sen jälkeenkin. Ei kuitenkaan kaikilta osin, vaikka mielestäni tarvetta olisi ollut. Tähän on nyt opetusalan ammattilaisten osalta julkisuudessakin esitetty vaatimuksia. Mielestäni ihan aiheellisesti. Jos lakia aletaan avaamaan, niin haluan tehdä yhden noston, joka on ainakin poliisin mielestä osoittautunut haasteelliseksi ja jota tulisi tarkastella.
Perusopetuslain (628/1998) 7 luvussa säädetään kurinpitoasioista ja 36 c pykälässä kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun seuraavaa:
Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti.
Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.
Säännöksen mukaan koululla on täten pääsääntöisesti kaksoisrangaistavuuden kielto. Onko tässä riski myös toiseen suuntaan eli tuomioistuimet eivät voi tuomita oppilasta vakavasta rikoksesta, jos koulu on jo antanut tälle kurinpitorangaistuksen. Poliisin tiedossa on tapauksia, joissa lievemmissä rikoksissa on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä, koska samassa asiassa on jo annettu koulun kurinpitorangaistus. Kaksoisrangaistavuuden kiellolle on vahvat perusteet, mutta käytännön elämässä voidaan olla erikoisten tilanteiden edessä. Kaksoisrangaistavuus koskee myös kirjallista varoitusta. On myös epäselvää, tuleeko koulun perua oppilaan määräaikainen erottaminen, jos asia etenee esitutkinnasta syyteharkintaan, mutta tuomioistuin ei ole vielä antanut ratkaisuaan. Näissä tilanteissa tämä tarkoittaa, että vakavankin teon jälkeen oppilas pitää ottaa takaisin kouluun.
Käytännön esimerkkejä asiasta: oppilaan epäillään syyllistyneen koulu-uhkaukseen, koska on levittänyt tähän liittyvää materiaalia netissä ja poliisi tavoittaa oppilaan aseen kanssa koulusta onnistuen estämään kouluiskun. Oppilas on yli 15-vuotias ja siten rikosoikeudellisessa vastuussa, jolloin asia etenee esitutkintaan ja todennäköisesti syyteharkintaan. Oppilaalle järjestetään myös tarvittavia tukitoimia. Käytännössä oppilas saattaa kaksoisrangaistavuuden kiellon vaikutusten estämiseksi rikosprosessissa päästä palaamaan kouluun välittömästi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos opiskelija erotetaan, niin estääkö kaksoisrangaistavuuden kielto toiseen suuntaan käräjäoikeuden antaman rangaistuksen?
Muutamia vuosia sitten eräässä kunnassa opiskelija uhkaili muita kirveellä. Oppilaitos ei tehnyt erottamispäätöstä, koska tiedettiin, että juttu menee varmuudella oikeuteen aikanaan. Oppilas palasi kolmen päivän opetuksen epäämisen jälkeen oppilaitokseen mittavien turvaamistoimien saattelemana. Miltä tämä on tuntunut muista opiskelijoista ja opettajista?
Opettajiin kohdistuvia fyysisen väkivallantekoja on paljon ja jokainen niistä on liikaa. Opettaja ja rehtori ovat virkatointa tehdessään virkamiehiä eli rikosnimikkeenä tulisi olla virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Kaikki nämä tilanteet myös aiheuttavat tuon edellä kuvatun probleeman.
Tämä asia koskee perusopetusta, ammatillista opetusta, lukio-opetusta, ammattikorkeakoulujen opetusta ja yliopistojen opetusta vastaavien säädösten kautta. Jos säädöksessä ei ole korjattavaa, niin ainakin asiasta tulisi saada selkeä toimintamalli ja tulkintaohje niin kouluille, syyttäjille ja tuomioistuimille.
Ai niin. Tämä koskee siis muitakin rikoslakirikoksia kuin väkivaltajuttua aiheuttaen saman pohdinnan. Tällaisia ovat myös kouluissa – ei nykyisin enää niin harvinaiset – huumejutut, varkausrikokset, vaarallisten esineiden hallussapidot jne.
Twitter @TimoKilpelainen
