Murupolku

Blogit

Blogit

Pärjääkö Suomi rattijuopumusvalvonnassa eurooppalaisille kollegoille?

Mika Sutela Julkaisupäivä 19.11.2019 16.49 Blogit

Rattijuoppo ajoi rajusti ulos, rattijuoppo ajoi koiranulkoiluttajan yli, rattijuoppo ajoi kahden jalankulkijan päälle, rattijuoppo ajoi päin puuta, rattijuoppo ajoi autonsa katolleen, rattijuoppo ajoi päin poliisiautoa, rattijuoppo ajoi baarin seinään.

Siinä muutamia esimerkkejä rattijuopumuksiin liittyvien onnettomuuksien uutisotsikoinneista. Kuljettajan päihteiden käyttö on yksi tärkeimmistä liikenneonnettomuuksien syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Vuosittain noin neljännes kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista on rattijuopumusonnettomuuksia.

Kansalaiset pitävät rattijuopumusta suurena liikenneturvallisuusuhkana, ja siksi ihmiset haluavat, että poliisi tekee rattijuopumusvalvontaa. Vuoden 2018 poliisibarometrin (https://www.theseus.fi/handle/10024/150940) mukaan rattijuopumusvalvonta koetaan liikennevalvontatoiminnoista kaikkein merkittävimmäksi. Rattijuopumusvalvontaan kuluu poliisin liikennevalvontaan käytetystä työajasta noin viidennes.

Seminaarin antia Serbiasta

Euroopan liikennepoliisiverkosto TISPOL järjesti yhteistyössä Serbian sisäministeriön ja paikallisen liikenneturvallisuusjärjestön kanssa Prevention and Control of Drugs in Traffic -seminaarin (https://www.tispol.org/content/2019/11/12/12/22/belgrade-drug-driving-seminar) Belgradissa hiljattain. Tapahtumassa kuultiin esityksiä yhteensä 13 eri maan edustajalta. Osallistuin seminaariin yhtenä Suomen poliisin edustajista.

Serbian poliisijohtaja Vladimir Rebić korosti avauspuheenvuorossaan muun muassa sitä, kuinka rattijuopumusrikollisuuden määrä on ollut merkittävässä kasvussa Euroopassa. TISPOLin presidentti Volker Orben puolestaan kertoi, että Euroopassa kuolee vuosittain noin 25 000 ihmistä erilaisissa liikenneonnettomuuksissa. Monen kuolemaan johtaneen onnettomuuden taustalta löytyy alkoholin ja huumausaineiden käyttöä.

Serbiassa on pelkästään tämän vuoden aikana (tammi–lokakuu) tilastoitu yli 40 000 rattijuopumusta. Huumeperusteisia rattijuopumuksia on tilastoihin kertynyt ainoastaan 304 kappaletta. Romaniassa on sitä vastoin viime vuosina tullut poliisin tietoon vain vajaat 9 000 rattijuopumusta. Huumerattijuopumuksia tilastoitiin vuonna 2018 yhteensä 337 kappaletta, kun vuonna 2016 määrä oli ainoastaan 60. Lukemat kuvastavat hyvin rattijuopumusvalvonnan kirjavia käytäntöjä eri maiden välillä.

Itävallassa huumeperusteinen rattijuopumus ei ole rikos, vaan hallinnollinen rikkomus – samoin kuin verikokeesta kieltäytyminen. Testauksen hoitaa lääkäri verikokeella ja mahdollisella virtsanäytteellä, joka voidaan ottaa esimerkiksi mobilisoidussa wc:ssä (kuva 1). Huumeperusteisten rattijuopumusten määrä on tilastollisesti moninkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana, noin 700 tapauksesta 3 000 tapaukseen. Alkoholiperusteisia tapauksia tulee kuitenkin edelleen poliisin tietoon yhdeksän kertaa enemmän kuin huumerattijuopumuksia. Suurin osa (60 %) huumerattijuopumustapauksista liittyy kannabiksen käyttöön.

 

 

Kuva 1. Itävallan poliisin liikkuva virtsanäyteteltta. Lähde: Peter Ruescher.

Myös Italiassa ”lievä” rattijuopumus käsitellään hallinnollisena rikkomuksena. Vakavammat tapaukset sen sijaan käsitellään rikoksina. Puhallutuksesta kieltäytyminen johtaa rikossyytteeseen. Puhallustestin tulokset voidaan tallentaa ja tulostaa Bluetooth-yhteyden avulla, mikä ei Suomessa ole mahdollista tietoturvasyistä.

Ruotsissa poliisi seuloo huumerattijuopumusepäiltyjä pitkälti profiloimalla kuljettajia kokemuksen ja kännykkäsovellusten avulla. Poliisi arvioi mahdollista huumeidenkäyttöä muun muassa ajokäyttäytymisen sekä kuljettajan asiakirjojen ja käyttäytymisen perusteella.

Rattijuopumusrikollisuuden tilanne Suomessa

Suomessa alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä kuljettajia on ollut tieliikenteessä vähemmän, mutta ajokykyä heikentäviä lääkeaineita käyttäneitä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Vuosina 2016–2018 poliisin tietoon tuli vuositasolla yhteensä noin 18 000 rattijuopumusrikosta. Kaikista rattijuopumusrikoksista 12 200 oli alkoholi- tai sekakäyttötapauksia ja 5 800 huumausainetapauksia. Selvästi suurin osa poliisin tietoon tulleista rattijuopumuksista on siis edelleen alkoholitapauksia, vaikka viime vuosien aikana huumetapaukset ovatkin olleet kasvussa. Kehitys on kuitenkin ollut suoraan yhteydessä siihen, miten paljon poliisilla on ollut käytettävissään huumetestereitä (ks. kuva 2). Testereitä on vuosi vuodelta enemmän ja lisää on tulossa. Testerien käyttö on arkipäiväistynyt niiden määrän lisäännyttyä.

 

 

Kuva 2. Poliisin DrugWipe-ostojen määrä (N) ja huumerattijuopumusten osuus (%) kaikista poliisin tietoon tulleista rattijuopumusrikoksista. Lähde: LABEMA ja poliisi.

Suomessa on mahdollista seuloa alkoholirattijuopumuksia massatestauksilla, mikä ei ole monessa muussa maassa mahdollista. Puhallutuksia poliisi suoritti vuonna 2018 kaikkiaan noin 1 390 000 kappaletta. Tämä oli noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Viranomaisilla on Suomessa käytössä varsin laaja ja tehokas keinovalikoima rattijuopumuksiin puuttumiseksi. Suomessa poliisilla on käytössä rekisterikilven lukulaitteet sekä entistä luotettavammat alkoholin ja huumeiden testauslaitteet. Seminaarissa saadun kuvan perusteella rattijuopumusvalvonnan voidaan ainakin tässä mielessä nähdä olevan Suomessa erittäin hyvällä tasolla eurooppalaisiin kollegoihin verrattuna.

Mittavista toimenpiteistä huolimatta rattijuopumus on ajoittain turhan yleistä ja uusimisriski on suuri. Valvonnalle on tilausta, edelleenkin.

Selvänä ratissa, myös pikkujouluna!

Twitter @SutelaMika

Mika Sutela,
Tietoanalyytikko, OTT
Poliisin liikenneturvallisuuskeskus
Helsingin poliisilaitos

Liikenne Mika Sutela