Murupolku

Blogit

Blogit

Poliisi on valmiudessa, jos yhteiskuntarauhaa yritetään horjuttaa

Seppo Kolehmainen Julkaisupäivä 7.6.2022 14.41 Blogit

Nykypäivän mediaympäristössä koko maailma on alati läsnä - olemme myös tottuneet kuulemaan sen myllerryksistä. Uutiset ovat välillä dramaattisia, mutta niiden ääniä kuullaan vain hetken, kun päälle vyöryy jo uutta. Ja vaikka etäällä jyrisee, ihmisillä on tapana luottaa ja ajatella kaiken käyvän omalla kohdalla hyvin. Vasta jos myrsky osuu tarpeeksi lähelle, se konkretisoituu todeksi. Kaikille. 

Euroopan turvallisuusympäristö muuttui 24.2.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodan tultua lähelle, sen vaikutukset tuntuvat paitsi suoraan viranomaistoiminnassa ja poliisin toimintaympäristössä, myös meidän kaikkien suomalaisten elämässä. Se, minkä päälle oli aiemmin rakennettu ja voitu luottaa, on pettänyt alta. Tukipilareita luodaan nyt uuden ajan tarpeisiin. Samalla Suomi on tehnyt historiallisen päätöksen hakeutumisesta puolustusliitto Naton jäseneksi. Hakemuksen jättö on avannut uuden aikakauden ja olemme saaneet viime viikkoina seurata, miten Suomi varautuu sotilaallisesti mahdollisiin konflikteihin ja miten turvallisuusrakenteita on vahvistettu. Sotilaallista kyvykkyyttä ollaan kasvattamassa mm. harjoitustoimintaa lisäämällä ja sotilaskalustoa tilaamalla.

Ehkä hieman vähäisemmälle huomiolle on jäänyt, että nykypäivän teknologisesti kehittyneessä maailmassa vaikuttamisen keinot – myös valtiollisten konfliktien yhteydessä – ovat laajentuneet ja monimuotoistuneet. Samalla rajat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden uhkien välillä ovat hämärtyneet. Aseet eivät ole ainoa sodankäynnin väline. Ihmisten tahtoon ja mieleen koetetaan vaikuttaa monin keinoin – puhutaan hybridivaikuttamisesta tai paremmin yhteiskuntarauhan horjuttamisesta.

Hybriditoimien valikoima on laaja. Ne voivat ilmetä esimerkiksi provosoituina mielenosoituksina, informaatiovaikuttamisena, eriasteisena uhkailuna, maahantulon välineellistämisenä, kriittisen infrastruktuurin sabotaaseina, kyberiskuina tai äärimmillään terroritekoina. Tyypillisesti toiminnan tosiasiallinen luonne ja alkuperä pyritään hämärtämään. Yhteistä kuvatuille teoille on, että niillä pyritään horjuttamaan yhteiskuntaa, sen kansallista eheyttä ja viranomaisia kohtaan tunnettua luottamusta.

Vahva nimittäjä hybriditoimille on myös se, että ne suurilta osin näyttäytyvät sisäisen turvallisuuden alueella, erityisesti poliisin toimintakentällä. Yhteiskunnan varautumisen vastuujako ja tehtävät perustuvat lainsäädäntöön: ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia tekoja, hybriditoimiin antaa vasteen kentällä ja tapahtumien tutkinnan hoitaa ensisijaisesti poliisi. Olipa kyse sitten vihreistä miehistä, terroriteoista, onnettomuuksiksi naamioiduista sabotaaseista tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden horjuttamisyrityksistä. Poliisi on turvallisuuden moniottelijana ja sisäisen turvallisuuden päävastuullisena viranomaisena monella tapaa varautunut siihen, että se kykenee olemaan kaikkien turvana – kaikkina aikoina. 

Nato-jäsenhakemuksen ja mahdollisen jäsenyyden väliin jää ns. harmaan ajanjakso, jolloin Venäjän Suomeen kohdistuvat hybriditoimet ja provokaatiot ovat mahdollisia. Lisäksi mahdollisen Nato-jäsenyyden jälkeenkin olisi korkea kynnys todeta vaikuttamistoimet sotilaallisiksi, ja paitsi Suomea myös puolustusliittoa uhkaaviksi. Vaste annetaan siksi mahdollisimman pitkään normaaliolojen toimivaltuuksin, poliisin vastatessa sisämaan turvaamisesta. Tähän on varauduttu ja poliisi on arvioinut erilaisten skenaarioiden toteutumisen mahdollisuutta sekä tehnyt niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Myös lainsäädännön viimeaikaiset uudistukset auttavat tässä työssä. Tärkeää on, että poliisi voi jatkossa muun muassa saada aiempaa laajemmin puolustusvoimilta ja rajavartiolaitokselta sotilaallisen voimankäytön mahdollistavaa virka-apua, jos poliisi sitä oman tehtävänsä tueksi tarvitsee. Näin suomalaisen yhteispelin kuuluu toimia.

Ennen kuin mitään mahdollisesti tapahtuu, on kuitenkin välttämätöntä, että poliisi ensivasteviranomaisena tunnistaa ja analysoi hybridivaikuttamisen heikotkin signaalit ja kykenee niiden perusteella tietojohtoisesti toimimaan, jos on tarve. Tämän varmistamiseksi poliisi on valjastanut koko sensoriverkostonsa keräämään havaintoja. Näistä tiedonjyvistä muodostuu jatkuvasti jalostuva tilannekuva, jonka kautta poliisi suunnittelee ja johtaa toimintaansa. Tilannekuvaa myös jaetaan laajalti aina valtionjohtoon asti. 

Jatkossa tiedonvaihdon ja viranomaisten tilannekuvan jakamismahdollisuuksia, sekä poliisin omaa tiedonhankinta- ja rikostiedustelukykyä tulisi kehittää edelleen myös lainsäädännöllisin ratkaisuin. On yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, että se kenellä on tietoa, voi sen jakaa myös muille tarvitsijoille ilman jyrkkiä raja-aitoja. Samalla sen, joka tietoa omaan toimintansa tarvitsee, tulee sitä myös itse riittävällä tavalla voida hankkia ja käyttää.

Kokonaisturvallisuus rakentuu yhteistyöllä

Lopulta keskeistä onkin yhteistyö, kukaan ei pärjää yksin – Suomen turvallisuus rakennetaan yhdessä. Toimintaympäristön muutosten seuranta ja analysointi, sekä ennakointivalmiuksien ylläpitäminen, tulee olla kaikkien yhteiskunnan varautumisesta ja häiriötilanteiden hallinnasta vastuussa olevien tahojen jatkuvaa ja aktiivista toimintaa. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Tärkeää on, että viranomaisiin voidaan luottaa ja niille välitetään tietoa matalalla kynnyksellä kansalaisten havainnoista. Näin jokainen voi osallistua yhteiseen turvallisuuteen.

Ukrainan sota vaikuttaa poliisin arkeen myös monella muulla tapaa. Esimerkiksi kun ukrainalainen saapuu sodan jaloista Suomeen ja hakee turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua, on poliisi vastassa ja rekisteröi maahantulijan. Toistaiseksi Suomeen on saapunut hieman yli 25.000 ukrainalaista avunhakijaa, joiden rekisteröimisen poliisi on yli 90 % toteuttanut. Samalla poliisi kerää tietoa tulijoilta näiden kokemista tai näkemistä sotarikoksista mahdollista myöhempää tutkintaa varten. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on toimivaltainen tutkimaan sodan rikoksia. Vastuun on toteuduttava, se on uhrien oikeus ja sen poliisi haluaa varmistaa. 

Paras keino torjua ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä, selvittää rikoksia ja varmistaa yhteiskunnan toimintakykyä on se, että kaikki Suomessa asuvat henkilöt taustastaan riippumatta luottavat suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen viranomaisten kykyyn suojata kansalaisten oikeuksia. Ihmisten on epävakainakin aikoina voitava nojata sen varaan, että yhteiskunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantaviin ilmiöihin, estämään ne ennalta tai selvittämään ne viimeistään kiireellisessä hätätilanteessa. 

Ja jos aika on, poliisi antaa vasteen osaltaan. Kaikkina aikoina. 

Seppo Kolehmainen
Poliisiylijohtaja
Poliisihallitus
Twitter @SJKolehmainen

Poliisin miekkatunnus virkapuvun hihassa.