Murupolku

Blogit

Blogit

Suomi jättää käyttämättä EU:n tarjoaman mahdollisuuden sisäisen turvallisuuden parantamiseen

Hannu Kautto Julkaisupäivä 6.10.2022 12.24 Blogit

Poliisi pitää Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden kannalta vahingollisena kieltoa ulkomaalaislain perusteella rekisteröityjen sormenjälkien ja valokuvien tallentamiselle SIS-järjestelmään vakavien rikosten, terrorismin ja laittoman maahantulon torjumiseksi, vaikka EU komissio tätä jäsenmailta edellyttää. 

EU:n laajuisten tietojärjestelmien kehitys pyrkii parantamaan viranomaisten hallussa olevien tietojen yhdistämistä, käytettävyyttä ja biometristen tunnisteiden hyödyntämistä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Yksityisyydensuojasta, perus- ja ihmisoikeuksista sekä tietosuojasta tinkimättä. Kansallinen sääntelymme vie meitä nyt eri suuntaan.

SIS-järjestelmä tukee viranomaisten yhteistyötä

Schengenin tietojärjestelmä (SIS) kuuluu tärkeimpiin kompensoiviin toimenpiteisiin vapaan liikkuvuuden alueen turvaamiseksi tukemalla viranomaisten yhteistyötä. SIS-järjestelmän merkitys on Suomellekin tärkeä, sillä yhä useampi rikos ylittää valtioiden rajat. 

Meneillään olevassa SIS-järjestelmän uudistamisessa yhtenä tavoitteena on tehostaa biometristen tietojen käyttöä luotettavana henkilön tunnistamisen menetelmänä. Suomen kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa terrorismin, vakavien rikosten ja laittoman maahantulon torjumiseksi jatkossa kuitenkin ainoastaan rikosperusteisesti tallennettujen tuntomerkkitietojen lisäämisen SIS-kuulutuksiin. Ulkomaalaislain perusteella tallennettuja tuntomerkkitietoja voidaan lisätä SIS-kuulutuksiin vain hyvin rajatusti, kadonneiden tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden maasta viemisen estämiseksi.

Viranomaiset kaikkialla EU:ssa käyttävät Schengenin tietojärjestelmää tehdäkseen tai hakeakseen kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja esineistä. Järjestelmässä on noin 90 miljoonaa kuulutusta, ja viranomaiset tekivät siihen hakuja lähes seitsemän miljardia kertaa vuonna 2021.

Tietosuojalle tiukat vaatimukset

Suomi on päätynyt biometristen tuntomerkkitietojen käytön EU-sääntelyä tiukempaan rajaukseen huolimatta siitä, että SIS-järjestelmän tiedoille ja tietosuojalle on jo EU-sääntelyssä asetettu tarkat ja selkeät vaatimukset. Perusperiaatteena on, että kuulutuksen tehnyt maa on vastuussa kuulutuksen sisällöstä. Kyseisen maan on varmistettava, että tiedot ovat paikkansapitäviä, ajantasaisia ja että ne tallennetaan SIS-järjestelmään lainmukaisesti. 

Kansalliset tietosuojaviranomaiset valvovat tietosuojasääntöjen soveltamista omassa maassaan, kun taas Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo, miten tietosuojasääntöjä sovelletaan eu-LISAn (European Union Agency for the Operational Management of Large-Scale IT Systems in the Area of Freedom, Security and Justice) hallinnoimassa keskusjärjestelmässä. Yhteistyössä ne varmistavat, että valvonta tapahtuu koordinoidusti tietojen koko käyttöketjussa. 

Tiedonvaihtoa tehostettava turvallisuuden ylläpitämiseksi

Meidän etumme on yhteinen etu, Euroopan unioni pyrkii takaamaan kansalaistensa ja alueensa turvallisuuden kehittämällä ja tehostamalla olemassa olevia työkaluja. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Euroopan Unionin komissio haluaa tehostaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten kesken, unionin ja sen myötä jäsenmaiden kansalaisten turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Viranomaisten rikostorjunnassa, rajavalvonnassa ja muuttovirtojen hallinnassa käyttämät EU:n tietojärjestelmät eivät ole yhteydessä toisiinsa ja tämä aiheuttaa tietoaukkoja. Tietojen vaihdon ja yhdistymisen ongelmia on todettu mm. Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen yhteydessä. 

EU:ssa on haettu ratkaisuja näiden ongelmien vähentämiseksi. Ratkaisuja, joilla voidaan paremmin kerätä ja jakaa tietoja laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjuntaan sekä vakavien rikosten ja terrorismin ennalta estämiseen ja tutkintaan. 

Muuttuvien muuttoliikkeisiin liittyvien ja turvallisuushaasteiden vuoksi onnistuneiden ratkaisuiden tarve on jatkuvasti kasvanut. EU:ssa ollaan parhaillaan toteuttamassa unionin laajuisten tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tällä ratkaisulla eri viranomaisten, sisäisen turvallisuuden ylläpitämisen kannalta merkittävät tiedot yhdistyvät järjestelmätasolla.

Eurooppalainen hakuportaali

EU- neuvosto hyväksyi 2019 kaksi asetusta, joilla luodaan kehys EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle rajojen, turvallisuuden ja muuttoliikkeen hallinnan tarpeisiin. 

Uusilla säännöillä perustetaan eurooppalainen hakuportaali, jonka avulla viranomaiset voivat tehdä useissa tietojärjestelmissä hakuja samanaikaisesti: 

  • yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu, jonka avulla biometrisiä tietoja voidaan etsiä ja ristiintarkastaa
  • yhteinen henkilötietorekisteri, johon tallennetaan kolmansien maiden kansalaisten tunnistustiedot
  • rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin viranomaisten hälyttämiseksi, jos biometrisistä tiedoista ilmenee väärällä henkilötiedolla esiintyminen viranomaisessa. 

Tämä biometrinen tunnistustoiminnallisuus helpottaa ja nopeuttaa henkilöllisyyden selvittämistä. Biometristen tunnistetietojen käytettävissä olo kansallisesti korostuu erityisesti tämän yhteentoimivuuden ja hakuportaalin tehokkaassa hyödyntämisessä ihmisten turvallisuuden ylläpitämiseksi.

Kansallinen näkemys biometristen tunnisteiden käytöstä rajoittaa laittoman maahanmuuton hallintaa

Uudistettu kansallinen sääntelymme biometristen tunnisteiden käytöstä SIS-järjestelmässä rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa tehokkaasti viranomaisten EU-asetusperusteista tehtävää, turvata unionin sisäistä turvallisuutta ja hallita laitonta maahanmuuttoa. Biometristen tunnisteiden tallentaminen SIS-kuulutuksille on tärkeää niiden  toimivuuden  kannalta. 

Suomeen tehdyssä SIS-järjestelmän käyttöä tarkastelevassa Schengen-maatarkastuksessa komissio kiinnitti huomiota siihen, että Suomen henkilökuulutuksissa on jo nykyisellään erittäin vähän valokuvia ja sormenjälkiä. Komission suosituksen perusteella biometrisia tunnisteita tulisi jatkossa liittää kuulutuksiin aiempaa useammin ja yhdenmukaisemmin.

Suomen näkemys on ristiriidassa EU-asetusten kanssa

Schengen-maatarkastuksen seurantatoimia käsittelevässä kirjeessään komissio toteaa, että Suomen seurantaraportissa esittämä kansallinen näkemys siitä, että kansallisiin rekistereihin ulkomaalaislain nojalla tallennetut valokuvat ja sormenjäljet eivät ole tarkoitussidonnaisuusperiaatteen vuoksi kansallisesti saatavilla lisättäväksi SIS-järjestelmään maahantulokieltokuulutuksiin, on SIS asetusten vastainen. Komission mukaan EU:n SIS-asetukset edellyttävät sormenjälkien ja valokuvien tai kasvokuvien lisäämistä kuulutuksiin luotettavan tunnistamisen varmistamiseksi. 

Jatkossa tämä sama ongelma tulee koskettamaan myös uusia kuulutuksia kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat saaneet palauttamispäätöksen. Myöskään näissä kuulutuksissa ulkomaalaislain nojalla kerättyjen biometristen tunnisteiden käyttäminen SIS-kuulutuksissa ei ole   uudistetun kansallisen sääntelyn perusteella mahdollista. SIS-asetuksissa edellytetään, että palauttamista koskeviin kuulutuksiin tulisi aina sisällyttää valokuvat ja sormenjäljet.

Biometriikka lisäisi valehenkilöllisyyksien paljastamista

Maahantulokielto- ja palauttamista koskevilla kuulutuksilla pyritään puuttumaan laittomaan maahanmuuttoon ja lisäämään palauttamispäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisastetta EU:ssa.

Henkilöiden nopea ja luotettava tunnistaminen on näiden kuulutusten osalta ensiarvoisen tärkeää. Laittoman maahantulon tai oleskelun yhteydessä on tavanomaista käyttää vääriä henkilötietoja ja mikäli SIS-kuulutuksesta puuttuvat kokonaan biometriset tunnisteet, väärän henkilöllisyyden paljastuminen on käytännössä hyvin epävarmaa. Biometriikkaa lisäämällä on EU:ssa pyritty ratkaisemaan valehenkilöllisyyksien aiheuttamia ongelmia.

Jatkossa SIS-järjestelmä tulee myös olemaan yksi keskeisistä järjestelmistä EU:n yhteen toimivien tietojärjestelmien joukossa.  Kansallisten lainsäädäntömuutosten rajoittamana suurimmasta osasta Suomen syöttämiä SIS-kuulutuksia puuttuu jatkossa kokonaan valokuvat ja sormenjäljet, näin ollen emme saa näistä järjestelmistä sitä vaikuttavuutta sisäisen turvallisuuden ylläpitämiselle, mikä on ollut komission ja neuvoston tavoitteena.

Suomen näkemys heikentää koko Schengen alueen turvallisuutta

Kaiken tämän poliisi on tuonut esiin lainvalmisteluprosessissa, mutta tästä huolimatta tulemme kansallisella sääntelyllä rajoittamaan keskeistä turvallisuuden ylläpitämiseen tarvittavaa tietojen vaihtoamme muiden EU-maiden kanssa. Tämä ei heikennä vain Suomen suorituskykyä, vaan vaikuttaa koko Schengen-alueen turvallisuuteen. 

Seuraava Schengen tarkastus kohdistuu Suomeen 2023. Tällöin kuulemme komission näkemyksen yhteensopivuudestamme Schengen-säädösten kanssa.

Hannu Kautto
poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Twitter @HannuKautto

Poliisin univormuun pukeutunut henkilö lukee lakikirjaa. Etualalla hihassa poliisin miekkatunnus.