Ympäristöön vaikuttavien rikosten kokonaismäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Rikoslain ympäristörikosten, luonnonvararikosten sekä terveyttä ja turvallisuutta varantavien rikosten määrä nousi ennätyksellisen korkeaksi. Tämä ilmenee juuri valmistuneesta Suomen kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän katsauksesta.
– Ympäristörikosten kasvua selittää osaltaan viranomaisten tehostunut piilorikollisuutta paljastava toiminta, kansalaisten ilmoitusaktiivisuuden lisääntyminen ympäristöarvojen korostuessa sekä jätteenkäsittelyyn liittyvien normien tiukentumisesta aiheutuva kustannusten kasvu, jota on pyritty kiertämään, arvioi Poliisihallituksen poliisitarkastaja Arto Hankilanoja.
Ympäristörikoskatsaus muodostaa ajankohtaisen tilannekuvan ja tietopaketin ympäristörikoksista ja viranomaisten ympäristörikostorjunnan kokonaiskentästä. Suomen ympäristörikostorjunnan kehittämistä ja seurantaa viranomaisyhteistyössä on kansainvälisestikin pidetty hyvänä käytänteenä ja malliesimerkkinä, toteaa Arto Hankilanoja, joka toimii Kansallisen ympäristörikosten seurantaryhmän puheenjohtajana.
Ympäristörikosten torjuntaa toteuttavista viranomaisista muodostetut alueelliset yhteistyöryhmät kattavat koko valtakunnan ja toiminta on vakiintunutta. Yhteistyöryhmiä on muodostettu myös teemakohtaisesti. Yhteistyöryhmissä on kehitetty viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, järjestetty yhteisiä koulutustilaisuuksia sekä suunniteltu ja toteutettu yhteisiä operaatioita. Yhteistoiminnassa on voitu paljastaa ympäristörikoksia, jotka eivät muutoin olisi tulleet viranomaisten tietoon.
– Ympäristölle vaarallinen laiton kansainvälinen jätekauppa on kasvava ilmiö, josta Suomessakin on jo käynnistetty esitutkintoja. Maailmanlaajuisesti ympäristörikollisuuden arvioidaan laittoman taloudellisen hyödyn tavoittelun osalta olevan lähes ase- ja huumerikollisuuden luokkaa, sanoo Hankilanoja.
