Poliisin suurpetoja koskevat päätökset perustuvat aina voimassa olevaan lainsäädäntöön, yhteistyöhön, tarkkaan harkintaan ja ajantasaiseen ohjeistukseen, kirjoittaa poliisitarkastaja Kai Vepsäläinen Poliisihallituksesta.
Itä-Suomen metsissä on yli vuoden ajan liikkunut karhu, jonka käpälässä on kiinni pienpetojen pyydystämiseen tarkoitettu pyyntirauta. Kun ihminen on haitan aiheuttanut, on ihmisen vastuulla myös hoitaa tilanne niin, ettei eläin kärsi enempää. Tätä edellyttää myös eläinsuojelulaki.
Itä-Suomen poliisilaitoksen päätöksellä karhu yritettiin ottaa kiinni elävänä viime vuonna kahteen otteeseen. Eläintä ei kuitenkaan saatu kiinni. Silloin arveltiin, että pyyntirauta olisi mahdollisesti ollut irrotettavissa ilman kirurgiaa ja siten karhun auttaminen olisi vielä ollut mahdollista. Nyt karhu on päätetty lopettaa, mutta ei kevein perustein. En virkauraltani muista toista tapausta, jossa eläintä koskevaan päätökseen olisi poliisitoiminnassa hankittu yhtä paljon taustainformaatiota, kuin tässä tapauksessa on tehty.
Ruokavirastolta saadussa selvityksessä on todettu, että pitkään jalassa olleen pyyntiraudan irrottaminen on haasteellista. Voimakas pyyntirauta painuu syvälle jalan sisälle ja sen ympärille muodostuu arpikudosta, jonka irrottaminen ilman kirurgiaa on vaikeaa.
Luonnonvarakeskuksen asiantuntijaeläinlääkäri toteaa lausunnossaan, että nukutusoperaation lopputulos todennäköisesti olisi se, ettei karhun kudoksiin kiinnittynyttä pyyntirautaa saataisi poistettua siten, että eläin olisi sen jälkeen elinkelpoinen. Ja vaikka operaatio onnistuisi, eläimelle tulisi saada annettua pitkäkestoinen, suonensisäinen antibioottikuuri, mikä ei käytännössä olisi mahdollista. Edellä mainittu operaatio aiheuttaisi eläimelle vain lisää kipua ja kärsimystä, eikä se siten ole eläinsuojelun eikä eläimen näkökulmasta perusteltua.
Hyvää tarkoittava ajatus karhun nukuttamisesta ja raudan poistamisesta tarkoittaisi lisäkärsimyksen aiheuttamista eläimelle. Mutta tämä ei ole ainoa näkökulma nukutuskeskustelussa.
Poliisi seuraa kansainvälisiä käytäntöjä vastaavissa tapauksissa. Lähivuosilta on olemassa tapauksia, joissa nukutettu karhu on havahtunut kesken nukutuksen ja aiheuttanut hengenvaaran sen ympärillä toimiville ihmisille. Poliisijohtoisissa tilanteissa poliisi on vastuussa toimijoiden turvallisuudesta. Tämän kaltaisessa operaatiossa riski sille, että ihmishenki vaarannetaan, jotta eläimen henki mahdollisesti säilyisi hetken aikaa, on liian suuri. On esitetty, että auttamistehtävään voitaisiin ottaa vapaaehtoistoimijoita, mutta tämä ei ole mahdollista. Poliisin suurpeto-ohje lähtee siitä, että poliisi pyytää näissä tehtävissä virka-apua vain Luonnonvarakeskukselta.
Poliisille on tarjottu vuoden aikana asiantuntija-apua myös ulkomailta. Itä-Suomen poliisi on koko Enon rautakarhutehtävän ajan kuullut muun muassa useita suomalaisia eläinlääkäreitä, Luonnonvarakeskusta ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijoita. Yhteistä näissä asiantuntijalausunnoissa on yksimielinen näkemys siitä, että eläin tulee lopettaa, jos on todennäköistä, ettei rautoja voida irrottaa ilman kirurgiaa. Poliisin näkökulmasta kansallisilla toimijoilla on riittävästi osaamista ja ammattitaitoa arvioida eläimen kuntoa ja sitä, miten eläintä tulisi ja voitaisiin auttaa, eikä ulkomaalaisten asiantuntijoiden käyttöön tehtävän hoidossa siten ole tarvetta.
Suomessa myönnetään vuosittain satoja karhun pyyntilupia. Vuonna 2021 kaadettiin 388 karhua, vuodelle 2022 myönnetyistä 197 luvasta 111 on asetettu toimenpidekieltoon. Myös terveitä ja elinkelpoisia eläimiä siis metsästetään laillisesti kannanhoidollisista syistä. Päätökset saaliseläimistä tehdään tarkan harkinnan perusteella ja yksi näkökulma on saaliseläimen terveys. Itä-Suomen rautakarhu on tyypillinen esimerkki eläimestä, joka päätyisi kuntonsa puolesta vuotuiseen metsästyskiintiöön. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukanta on niin vahva, että yksittäisten, loukkaantuneiden yksilöiden lopettaminen ei uhkaa sen kestävyyttä.
Mitä tulee vastaavien tapausten estämiseen jatkossa, on poliisi lausunnossaan ottanut kantaa pienpetorautojen käyttöön metsästyksessä. Poliisin kannan mukaan tuleva Metsästysasetuksen 10§ muutos tulee todennäköisesti merkittävästi vähentämään vastaavia tilanteita jatkossa. Asetusmuutos on valmistelussa ja se astuu näillä näkymin voimaan 1.1.2023. Asetusmuutoksessa säädetään suojalaatikolle erilaisia vaatimuksia. Esimerkiksi jatkossa suojalaatikon suuaukon koko on määritelty, jolla estetään karhun jalan pääsy ravintohoukuttimeen ja siten joutuminen pyyntirautaan. Samaan yhteyteen on kuitenkin mainittava, että rautojen rakenteelliset ratkaisut eivät poista pienpetorautojen huolimattoman tai piittaamattoman käytön aiheuttamia ongelmia.
Kun poliisi tekee päätöksiä eläimiin koskien, näkökannat on punnittu tarkoin. Poliisin ensisijainen tehtävä on turvata ihmiselämää, mutta vuosittain pelastamme myös lukuisia eläimiä. Kun poliisivirkamies tekee virkansa puolesta päätöksen, hän tekee sen osana organisaatiota, voimassa olevien ohjeiden valossa ja asiantuntemuksensa perusteella. Henkilöön kohdistuva kritiikki tai sellaiseksi puetut yritykset painostaa tai jopa uhkailla virkamiestä eivät siten ole vaikuttava tapa kohdistaa kritiikkiä tehtyyn päätökseen, vaan asia tulee tarvittaessa saattaa kantelun kohteeksi.
Viranomaistoiminnalle on ominaista, että on oltava kyky tehdä päätöksiä. Vaikka luonnon moninaisuus ja eläinten terveys ja turvallisuus ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja, myös poliisille, toisinaan vaakakupissa painavat seikat, joita ei päätöksenteossa voida ohittaa. Nyt on viranomaisten yhteistyöllä ja perusteellisella harkinnalla tultu tulokseen, että lopetuspäätös on kaikista vastuullisin päätös, sekä luonnon että ihmisen näkökulmasta.
Kai Vepsäläinen
poliisitarkastaja
Poliisihallitus
