Murupolku

Blogit

Onko kaksi miljoonaa poliisia paljon vai vähän?

Mia Poutanen Julkaisupäivä 18.11.2021 10.20 Blogit

Terveisiä Pekingistä, 22 miljoonan kiinalaisen kotikaupungista. Pari kuukautta täysipainoista työskentelyä pohjoismaisena poliisin ja tullin yhdyshenkilönä on nyt takana. Työpäivät kuluvat vauhdilla ja eteen on tullut jos jonkinlaisia työtehtäviä. Myös käsitys toimintaympäristöstä alkaa vähitellen muodostua. 

Valvontakameroita on kaikkialla. Ajokaistojen yläpuolella noin 100 metrin välein on kameroita, joiden salamavalot välkkyvät risteyksiä lähestyttäessä niin, että silmät häikäistyvät. Myös jalankulkijoita, ostoskeskuksia, kerrostalojen sisäänkäyntejä, kadunkulmia ja oikeastaan ihan kaikkea valvotaan kameroilla. En usko, että Pekingissä on sellaista nurkkausta, johon valvontakameroiden silmä ei ulottuisi. Kaikki tietävät, että valvontaa tehdään ja teknologiaa hyödynnetään. Ehkä sen vuoksi kaduilla tapahtuva rikollisuus kuten ryöstöt, pahoinpitelyt ja perinteinen omaisuusrikollisuus, esimerkiksi polkupyörävarkaudet, ovat varsin harvinaisia. Katuturvallisuus (sitä termiä me Suomessa käytämme) onkin täällä korkealla tasolla. Ulkona on turvallista liikkua, ihan pienimmilläkin kujilla, riippumatta siitä, onko yö vai päivä.

Erityisen silmiin pistävää – poliisin silmin – on poliisien, poliisiajoneuvojen tai oikeastaan erilaisten virkapukua käyttävien ammattiryhmien näkyminen ulkona. Täällä valvonta näkyy. Katujen kulmissa on poliisiautoja tai erillisiä Poliisi -kyltillä varustettuja pieniä koppeja, siirrettäviä toimipisteitä. Näyttää siltä, että lähes joka korttelissa tai ainakin kaikissa kaupunginosissa on oma pieni poliisiasema. Hälytysajossa olevia poliisiautoja sen sijaan en ole nähnyt enkä kuullut ehkä kertaakaan. Eikä mellakkavarusteisiin pukeutuneita poliiseja näy kaduilla samalla tapaa kuin monien muiden suurkaupunkien katukuvassa.   

Eniten on kuitenkin sellaisia yleisesti turvallisuutta varmistavia ihmisiä, joiden virkapuvussa lukee ”Baoan”. He eivät ole poliiseja, mutta heitä on paljon. Ehkä useita miljoonia. Heitä myös näkyy katukuvassa paljon enemmän kuin poliiseja.  He vastaavat suomalaisia järjestyksenvalvojia tai täydennyspoliiseja (jos sellaisia Suomessa olisi) ilman sen kummempia toimivaltuuksia. He toimivat porttivahteina, ohjaavat liikennettä, valvovat yleisötapahtumia, turvaavat koulujen ja ostoskeskusten alueita ja auttavat poliisia, esimerkiksi.

Eri lähteiden mukaan Kiinassa on noin 2 miljoonaa poliisia. Kaksi miljoonaa poliisia!  Sen lisäksi on vielä tuo valtava joukko Baoan -toimijoita. 

Sitä en vielä osaa arvioida, onko 2 miljoonaa poliisia tämän kokoisessa maassa riittävästi vai liian vähän. Suomessa meitä on reilut 7 000. Maan mittasuhteiden hahmottaminen on pienestä Suomesta tulleena vähän haastavaa. Kiina on maailman väkirikkain maa. Täällä on 1,4 miljardia asukasta. Siis yli 250 kertaa Suomen asukasmäärä. Joka kuudes maapallon asukkaista asuu Kiinassa ja puhuu kiinaa. Pinta-alaltaan lähes Euroopan kokoinen Kiina on maailman kolmanneksi suurin maa. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että samaan aikaan, kun Pekingissä värjötellään lumimyrskyn tai kuivan purevan pakkaskelin keskellä, Etelä-Kiinassa otetaan aurinkoa Havaijin veroisilla hiekkarannoilla.  

Sähköautoja ja koppimopoja 

Työmatkat kotoa töihin sujuvat mukavasti polkupyörällä tuhansien, tai ehkä satojen tuhansien pekingiläisten tapaan. Autoja, skoottereita ja erilaisia koppimopoja näkyy polkupyörien rinnalla paljon enemmän kuin vielä parikymmentä vuotta sitten, jolloin yksityisautoilu ja auton omistaminen oli vain harvojen herkkua. Tänä päivänä Kiinassa on yli 240 miljoonaa henkilöautoa. Lähes puolet maailman sähköautoista ajelee Kiinan suurkaupunkien kaduilla. Sähköauton kun saa verotta, eikä rekisterikilpeä tarvitse jonottaa vuosia toisin kuin polttomoottorilla toimivien autojen kilpiä.

Sähköautoja Kiinassa? Kyllä. Pekinghän on se kaupunki, jossa ei savusumulta ja saasteilta näe eteensä. No, kyllä täälläkin eteensä näkee. Koko kesän ja syksyn ilman laatu Pekingissä on ollut erinomainen ja pääosin taivas on näkynyt kirkkaan sinisenä päivästä toiseen.  Nyt syksyn tultua ja lämmityskauden alettua taitaa kuitenkin olla edessä myös niitä päiviä, jolloin ikkunasta näkee vain harmaata ilmaa.

Silmiin pistävää on se, kuinka teknologisesti valtavan kehittynyt maa Kiina on. Erilaisia sovelluksia ja tekoälyyn liittyviä asioita on enemmän kuin ikinä osasin kuvitella olevan olemassakaan. Mielenkiinnolla odotan, josko täällä minun komennukseni aikana tullaan näkemään lentävä auto. Ainakin prototyypit ovat jo olemassa (kuva alla).

Lentävän auton prototyyppi Kiinassa.

Liikenteessä autolla tai fillarilla liikkuessa pitää kuitenkin olla tarkkana, vaikka kamerat ja poliisit valvovat liikennettä. Olisi hyvä, jos olisi silmät myös selässä, sillä ruokalähetit sähköskoottereillaan liikkuvat polkupyöräkaistoilla äänettömästi. Heillä on kiire ja heitä on paljon.  

Vaikka teknologian hyödyntäminen on viety pitkälle ja autokanta on täällä erinomaisen laadukasta, ihan kaikki eivät liiku tesloilla. Tuloerot ovat melkoiset. Välillä huomiota herättää ohi ajava vaaleanpunainen Ferrari, timantein koristeltu Bentley tai kirkkaankeltainen Lamborghini, ja välillä huomion vie erilaisten peräkärryjen kuormaus ja kuormien sidonta (kuva alla). 

Tavaroita kuljetetaan, kuormataan ja sidotaan hyvin eri tavalla Kiinassa kuin Suomessa.

Mitä teen Kiinassa? 

Poliisin yhdyshenkilötoiminnan tarkoituksena on tukea Suomen poliisin kansainvälistä toimintaa ja kansallista rikostorjuntaa. Yhdyshenkilöitä sijoitetaan Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeimpiin ulkomaisiin kohteisiin tai alueille. Yhteensä meitä on maailmalla tällä hetkellä kymmenkunta. 

Sijoittelusta päättää Poliisihallitus yhdessä sisäministeriön kanssa. Valintaprosessissa Keskusrikospoliisilla on merkittävä rooli, sillä yhdyshenkilöt toimivat Keskusrikospoliisin ohjauksessa.

Poliisin yhdyshenkilön ensisijaisena tehtävänä on tuottaa Suomen kansallisen rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvan kannalta tärkeitä asemamaan, minun tapauksessani siis Kiinan, yleistä rikollisuustilannetta kuvaavia, yksittäisiin rikoksiin, rikoslajeihin, rikoskokonaisuuksiin, rikoksen tekijöihin ja parhaisiin käytänteisiin liittyviä tietoja. Lisäksi poliisin yhdyshenkilöt edistävät ja edesauttavat asemamaansa viranomaisten kykyä torjua ja ennalta estää Suomeen ja Suomesta suuntautuvaa rikollisuutta ja toteuttaa rikosvastuu jo lähtömaassa. 

Yksi tapa kerätä parhaita käytäntöjä ja tietoa rikosilmiöistä, on erilaisiin seminaareihin osallistuminen. Tässä käynnissä kyberturvallisuusseminaari Kiinassa syyskuun puolivälissä

Kuva: Yksi tapa kerätä parhaita käytäntöjä ja tietoa rikosilmiöistä on erilaisiin seminaareihin osallistuminen. Tässä käynnissä kyberturvallisuusseminaari syyskuun puolivälissä.

Vaikka Kiina on lähtökohtaisesti turvallinen maa elää ja asua, se ei suinkaan tarkoita sitä, että täällä ei tapahtuisi rikoksia. Ensimmäisten kuukausien perusteella vaikuttaa siltä, että valtaosa rajat ylittävistä rikosasioista Suomen ja Kiinan välillä liittyvät tietoverkkojen välityksellä tapahtuvaan petosrikollisuuteen. Työn alla minulla on muun muassa sijoituspetosten ja sähköpostiviestittelyyn liittyvien petosrikosten esitutkintojen tukemista. Asiat, joita yhdyshenkilöt asemamaassaan hoitavat liittyvät siis sekä Suomeen että siihen maahan, johon yhdyshenkilö on sijoitettu tai jotka kuuluvat hänen toimialueeseensa.  

Paikallisessa rikosuutisoinnissakin online-petokset ovat nousseet esiin. Niiden torjuntaan Kiinassa on panostettu viime vuosina paljon. Myös huumausaineiden salakuljetusta ja ihmisalakuljetusrikollisuutta torjutaan aktiivisesti, eivätkä korruptioon ja jengirikollisuuteenkaan liittyvät asiat ole vieraita täällä.  

Tiesitkö muuten, että käteisen rahan käyttö varsinkin Kiinan suurissa kaupungeissa on olematonta? Pankkikorttien aikakausi ohitettiin kauan sitten ja maksuvälineenä kaikkialla toimii puhelimeen asennettava WeChat- tai AliPay -sovellus. Poliisin silmin tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vilpillinen (ja vilpitönkin) rahaliikenne on käytännössä jäljitettävissä.

Mia Poutanen

Kirjoittaja toimii seuraavien kahden vuoden ajan Pohjoismaisena poliisi- ja tulliyhdyshenkilönä (PTN) Suomen Suurlähetystössä Pekingissä Kiinassa. Suomessa kirjoittaja on viimeksi työskennellyt Poliisihallituksessa poliisiylitarkastajana valvonta- ja hälytystoiminnan esimiehenä sekä poliisitarkastajana maahanmuuttoasioiden asiantuntijatehtävissä. 

Aiemmin Poutanen on työskennellyt poliisina mm. Keskusrikospoliisissa ja Poliisiammattikorkeakoululla. Lisäksi Poutanen on työskennellyt sisäministeriön poliisiosastolla, Tullihallituksessa, kansainvälisissä tehtävissä YK:n rauhanturvajoukoissa ja Euroopan komission Schengen-evaluointitehtävissä. 

Keskusrikospoliisi Mia Poutanen Poliisihallitus Rikokset ja tutkinta