Murupolku

Blogit

Blogit

Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on muuttunut - Poliisin kansainvälinen ja operatiivinen yhteistyö korostuu 

Tony Everhall Julkaisupäivä 25.10.2022 10.25 Blogit

Lainvalvontaviranomaiset ovat joutuneet reagoimaan viime vuosien aikana entistä monimuotoisempiin uhkakuviin osana kokonaisvaltaista turvallisuusympäristön kehitystä. Uusia ilmenemismuotoja ovat erityisesti terrorismi, hybridi- ja kyberuhkat.  

Poliisin kyky suoriutua tehokkaasti uusista lakisääteisistä tehtävistä on edellyttänyt vaativampaa osaamista ja kansainvälisen viranomaisyhteistyön tehostamista. Tätä kehitystyötä tulee jatkaa edelleen. 
Poliisin ydintehtävä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen. Poliisin vastuulla on  ylläpitää valmiutta, joka perustuu kansalliseen ja kansainväliseen tilannekuvaan. Valmius vastata kansainvälisen kehityksen myötä yhä vakavampiin uhkiin edellyttää muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Europol, Interpol ja YK, kanssa tehtävää yhteistyötä ja rajat ylittävän operatiivisen toiminnan kehittämistä. Tämä edellyttää, että poliisia koskevaa lainsäädäntöä, hallintoprosesseja ja operatiivista suorituskykyä päivitetään jatkuvasti. Poliisin uusia lakisääteisiä tehtäviä varten on varattava tarvittavat resurssit. 

Kansainvälisen yhteistyön merkitys on poliisitoiminnan kannalta entistä tärkeämpää. Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa suoraan sisäisen turvallisuuden tilaan keräämällä, jakamalla ja analysoimalla tietoja sekä tarvittaessa antamalla ja vastaanottamalla apua. Kansainvälisen yhteistyön keinoilla pyritään turvaamme oikeusvaltioperiaatteen, vakauden ja ihmisoikeuksien toteutuminen suoraan perustuslaista ilmenevien valtiosääntöisten edellytysten mukaisesti. Lainvalvontaviranomaisten kyky toimia keskinäisriippuvaisessa kansainvälisessä toimintaympäristössä on olennaista.

EU:n jäsenvaltioihin vaikuttava globaali järjestäytynyt rikollisuus on lisääntymässä Europolin 2021 laatiman EU:n vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhka-arvion (SOCTA) perusteella (Kuvat 1-2). 

Rikollisjärjestöjen kansainvälisyydestä kertoo se, että rikollisjärjestöjen jäsenistä 65 % edustaa eri kansalaisuuksia. Järjestöissä on 180 eri kansallisuutta yhteeensä. Seitsemän rikollisjärjestöä kymmenestä on aktiivisia useammassa kuin kolmessa maassa.

Rikollisjärjestöistä 40 prosenttia perustuu hierarkkiseen järjestelmään, 60 prosenttia organisoituu joustavammin. Neljäsosa rikollisjärjestöistä on ollut aktiivinen yli kymmenen vuotta. Rikollisjärjestöistä n. 80 prosentilla on kuusi tai enemmän jäsentä.

Kuvat 1-2.  Rikollisjärjestöjen kansainvälisyys ja rakenne
Lähde: Europolin julkaisema järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvio (SOCTA), 2021

Poliisille ehdotetaan uusia kansainväliseen toimintaan liittyviä lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita

Eduskunnalle on hiljattain toimitettu hallituksen esitys (HE 193/2022), jossa poliisin lakisääteisiä tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi osana lain soveltamisalaa. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi Suomen kansallisesta tarpeesta, ilman ulkopuolista pyyntöä tapahtuvan Suomen viranomaisen toiminnan itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien Suomen alueen ulkopuolella. Tällaisina tilanteina voisivat tulla kyseeseen esimerkiksi evakuointi- ja panttivankitilanteet. Kyse on periaatteellisesti merkittävästä poliisin kansainvälistä toimintaa koskevasta esityksestä, koska toiminta ei perustuisi olemassa olevaan Suomea suoraan velvoittavaan EU-sääntelyyn tai kahden- tai monenväliseen valtiosopimukseen esimerkiksi Pohjoismaiden kanssa. 

Ehdotettujen uusien, toiminnallisesti erityisen vaativien tehtävien suorittaminen edellyttäisi toteutuakseen poliisin osalta riittävää resursointia. Poliisin nykyisin voimassa olevia kansainvälisiä velvoitteita varten on koulutettu henkilöstöä toimimaan avun antamisen tilanteissa. Nykyiset tehtävät eivät kuitenkaan vastaa laajuudeltaan ja vaatimuksiltaan esityksessä ehdotettua muuta kansainvälisen avun antamista. Kysymykseen voisi tulla operaatio tai tehtävä kohteessa, jossa yhteiskuntajärjestys on romahtanut ja toimintaympäristö ei vastaa EU-alueella toimimista. Koska poliisilla pitäisi olla valmius lähteä suorittamaan tällaista tehtävää kiireellisesti mahdollisesti EU:n alueen ulkopuolelle, olisi olennaista huomioida myös kansallisen suorituskyvyn turvaaminen ja varustelu. 

Poliisin erityistoimintayksikön, Karhun, kansallista ja kansainvälistä toimintavalmiutta tulisi kehittää vastaamaan uusien ehdotettujen tehtävien mukaisia tilanteita. Alustavan arvion perusteella panttivanki- ja evakuointitehtäviä vaativien erityistä osaamista omaavan poliisihenkilöstön määrää tulisi lisätä. Poliisin toimintaa koskevat taloudelliset vaikutukset tulisi huomioida entistä tarkkarajaisemmin lainsäädäntöhankkeissa, joissa poliisille esitetään täysin uusia lakisääteisiä tehtäviä ja vastuita.

Poliisin henkilöresurssit ovat laskeneet. Vuoden 2010 lähes 11 000 hengestä pudottiin vuonna 2017 alle kymmeneen tuhanteen työntekijään. Henkilöstötilanne on siitä hieman noussut vuoteen 2022, mutta edelleenkään ei 2010-luvun tasolle.

Kuva 3. Poliisin henkilötyövuosien kehitys 2010-2022
Lähde: Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä, Sisäministeriön julkaisuja 2022:24, Timo Kietäväinen, Lasse Oulasvirta ja Roope Uusitalo

Viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisin lakisääteiset tehtävät ovat lisääntyneet ja toiminnan vaatimukset monipuolistuneet suuresti. Poliisille osoitetut henkilöstöresurssit ovat kuitenkin pysyneet tästä kehityksestä huolimatta lähes samana (Kuva 2.). Tämä epäsuhdanne näyttäytyy poliisitoiminnan kannalta erittäin haastavana, vaikka viranomaisyhteistyötä ja tietojärjestelmien käyttöä on pystytty tehostamaan.

Suomessa poliisin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2019 oli noin 0,5 prosenttiyksikköä. Se on kolmanneksi vähiten Euroopassa.

Kuva 4. Poliisin menot suhteessa BKT:seen vuonna 2019
Lähde: Selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä, Sisäministeriön julkaisuja 2022:24, Timo Kietäväinen, Lasse Oulasvirta ja Roope Uusitalo

Poliisin - kuten muidenkin julkisten toimijoiden - resursointi perustuu talousarvioesitykseen eli valtion käytettävissä oleviin varoihin budjettiesityksen mukaisesti. Huomionarvoista on, että poliisille myönnettyjen varojen osuus BKT:stä on kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen pieni (Kuva 3). Suomessa poliisin osuus bruttokansantuotteesta oli esimerkiksi Euroopan kolmanneksi pienin vuonna 2019.

Erityistoimintayksiköiden operatiivisen yhteistyön lisäarvona kansallisen valmiuden ja vasteen tehostaminen 

Erityistoimintayksiköllä tarkoitetaan EU-jäsenvaltion lainvalvontayksikköä, joka on erikoistunut kriisitilanteiden hallintaan. Se voi tarkoittaa valtakunnallista valmiusyksikköä tai sellaista poliisin yksikköä, jolla on poliisitoiminnallisesti vaativan tilanteen edellyttämää osaamista. Poliisilla on voimassa olevan sääntelyn (poliisilain 9 luku) perusteella mahdollisuus osallistua Atlas-päätöksen (2008/617/YOS) mukaiseen yhteistyöhön. Erityistoimintayksikön avun antamisesta ja vastaanottamisesta voidaan päättää esimerkiksi panttivangiksi ottamisen, kaappauksen tai niihin verrattavan tapahtuman yhteydessä.  Apu voi koostua tarvikkeiden ja/tai asiantuntemuksen toimittamisesta pyytävään jäsenvaltioon ja/tai operaatioiden toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella. 

Pohjoismailla yhteinen näkemys

Pohjoismaiden erityistoimintayksiköiden ja oikeudellisten asiantuntijoiden kesken järjestettiin syyskuussa yhteiskokous. Tapaamisen tavoitteena oli tunnistaa Pohjoismaiden välillä tapahtuvan operatiivisen yhteistyön tarve jatkossa, arvioida kunkin maan kansallisen sääntelyn tilaa sekä päätöksentekoprosessien ja avun antamisen ja pyytämisen sujuvuutta. Yhteinen päätelmä oli, että kansainvälinen kehitys huomioiden pohjoismaiden väliselle operatiiviselle yhteistyölle tulisi olla selkeät puitteet ja toimintavalmius kaikilla sen osa-alueilla. 

Pohjoismaiden välillä pyritään kehittämään entistä sujuvampia yhteistyön muotoja, jotta maiden välillä voidaan pyytää tai antaa toisilleen apua kiireisesti kriisitilanteissa. Yhteistyöllä pyritään vastaamaan erityisesti terrorismin uhkaan ja tilanteisiin, joista aiheutuu vakava ja välitön fyysinen uhka kyseisessä maassa oleville henkilöille, omaisuudelle, infrastruktuurille tai instituutioille.

Operatiivisen rajat ylittävän yhteistyön tuoma ehdoton lisäarvo on, että yhteistyöllä voidaan entisestään parantaa kansallista valmiutta ja tehostaa toiminnallista vastetta. Valtioiden välinen operatiivinen yhteistyö edellyttää tuekseen selkeää ja toiminnan mahdollistavaa lainsäädäntöä, päätöksenteon sujuvuutta sekä resurssoinnin turvaamista. Kansainvälisen operatiivisen yhteistyön menetelmiä ja valmiutta tulisi kehittää entistä laaja-alaisemmin.

Lopuksi

Sisäisen turvallisuuden kehittymistä ja kehittämistä on tarkasteltu viime vuosien aikana useissa eri julkaisuissa. Tulokulmana on lähes poikkeuksetta kansainvälisyys ja tästä johtuvat riippuvuussuhteet. Esimerkiksi valtioneuvoston selonteossa sisäisestä turvallisuudesta aihetta on käsitelty suhteessa siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan odotetaan muuttuvan osana Eurooppaa ja kansainvälistä yhteisöä. Kyseisen selonteon tulevaisuustarkastelu ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Vastaavasti valtioneuvoston periaatepäätöksessä sisäisen turvallisuuden strategiasta todetaan, että ’’sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavat jatkuvasti enenevässä määrin myös ilmiöt ja päätökset, jotka syntyvät Suomen rajojen ulkopuolella. Joillakin sisäisen turvallisuuden osa-alueilla kehitys on täysin riippuvaista kansainvälisestä tilanteesta.’’

On todettavissa, että EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden keskinäisriippuvuus turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on kasvanut. Tätä kehitystä peilaten kansainvälisen ja rajat ylittävän yhteistyön merkitys korostunee jatkossa nykyistäkin enemmän. Poliisin kansainvälisen yhteistyön merkitys on kriittistä. Se edellyttää aiempaa tehokkaampaa ja laaja-alaisempaa yhteistyön prosessien ja lainsäädännön kehittämistä. 

Poliisin tehtäväkenttä on viimeisten vuosien aikana monimutkaistunut ja laajentunut, samalla kun osaamisen vaatimustaso on kohonnut. Poliisin uusien lakisääteisten tehtävien ja näistä johtuvien velvoitteiden resursointi tulisi jatkossa arvioida lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä entistä tarkkarajaisemmin.

Tony Everhall
Poliisitarkastaja, kansainvälisoikeudelliset asiat
Poliisihallitus

Erillislähteet