Kuolonkolarit tieliikenteessä ovat viimeisimpien vuosien kuluessa keskittyneet niin sanotusti puolen Suomen alueelle. Kuten oheisesta karttakuvasta voidaan havaita, valtaosa kuolemaan johtaneista kolareista Suomen teillä on vuosina 2022–2023 tapahtunut Lapin maakunnan eteläpuolella. Tilastokeskuksen (2024b) tietojen perusteella ko. vuosien 379 kuolemantapauksesta pelkästään Uudenmaan alueella on tapahtunut noin viidennes (N = 67, 18 %). Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueiden kuolemantapaukset muodostavat yhteensä noin kolmanneksen (N = 128, 34 %) kaikista tieliikennekuolemista. Väestöön suhteutettuna tieliikennekuolemia on kuitenkin tapahtunut kaikkein vähiten 10 000 asukasta kohden juuri Uudenmaan alueella, kun taas eniten Etelä-Savossa ja Kainuussa.
Kuva: Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 2022–2023. Lähde: Ramboll 2024.
Vuosien 2022 ja 2023 sekä tammi-kesäkuun 2024 aikaisista 451 kuolemasta tieliikenneonnettomuuksissa 191 eli noin 42 prosenttia on aiheutunut 80 km/h nopeusrajoitusalueella tapahtuneissa kolareissa (Tilastokeskus 2024b). Kyseinen nopeusrajoitus on ollut selkeästi yleisin rajoitusalue, jolla tapahtuneissa kolareissa kuolemia on aiheutunut. Ajanjakso marraskuusta tammikuulle on ollut näiden kuolemantapausten tyypillisintä aikaa.
Suomalaiset kuljettajat ajavat usein ylinopeutta. Kansainvälisen ESRA-tutkimuksen (E-Survey of Road Users’ Attitudes) mukaan kolme neljästä suomalaiskuljettajasta on ajanut ylinopeutta viimeisen 30 päivän aikana, mikä ylittää vastaajamaiden keskiarvon.
Poliisin järjestelmätietojen perusteella 41 prosenttiin 1/2022–6/2024 aikaisista tieliikenteen kuolemantapauksista poliisi on kirjannut vakavimman rikoksen mukaisesti asianimikkeeksi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen. Näiden kuolonkolarien taustalla on siten ollut toimintaa, joka on täyttänyt rikoslain 23 luvun 2 §:n (545/1999) mukaisen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön eli ajoneuvon kuljettaja on esimerkiksi ajanut huomattavasti yli sallitun enimmäisnopeuden joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Kuolemantapauksista noin 40 prosenttia on tapahtunut Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Koko valtakunnan tasolla niistä kuolemantapauksista, jotka ovat aiheutuneet kolareista, joissa on ollut taustalla epäily liikenneturvallisuutta törkeällä tavalla vaarantavasta toiminnasta, noin 39 prosenttia on tapahtunut 80 km/h nopeusrajoituksen alueella.
Alkoholi ja vakavat kolarit
Tutkijalautakuntien tutkimissa päihdeonnettomuuksissa toteamia yksittäisiä riskitekijöitä ovat päihtymys sekä myös turvavyön käyttämättömyys ja kuljettajien yleinen piittaamattomuus liikennesäännöistä. Ylinopeus on myös tyypillinen riskitekijä päihdeonnettomuuksissa.
Kaiken kaikkiaan tieliikennekuolemat ovat Suomessa vähentyneet noin 20 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen (2024a) tietojen perusteella samalla ajanjaksolla keskimäärin noin viidennes, joinakin vuosina jopa neljännes, henkilövahinko-onnettomuuksissa kuolleista on menehtynyt rattijuopumusonnettomuuksissa. Toisin sanoen rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyneiden osuus kaikista tieliikenteessä kuolleista pysyy jokseenkin samalla tasolla vuodesta toiseen. Viime vuonna kuitenkin rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleiden osuus oli vain noin 11 prosenttia, toisin sanoen 20 ihmistä, kun aiempina vuosina keskimääräinen lukema on ollut noin 50 (Tilastokeskus 2024). Nuoria kuolee rattijuopumusonnettomuuksissa verrattain paljon. OTIn mukaan vuosien 2018–2022 kuolemaan johtaneiden päihdeonnettomuuksien pääaiheuttajista 27 prosenttia oli alle 25-vuotiaita (Räty 2024).
Alkoholirattijuopumuksista törkeiden rattijuopumustapausten (veren alkoholipitoisuus 1,2 promillea tai enemmän) osuus on ollut 60 prosentin luokkaa jo pitkään. Riskisuhde olla kuolemaan johtavan liikenneonnettomuuden aiheuttaja on noin satakertainen, jos veresi alkoholipitoisuus on 1,0 promillea, ja jo noin kymmenkertainen, jos alkoholipitoisuus on 0,4 promillea. (Luoma 2022).
Huumausaineet ja vakavat kolarit
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n jätevesitutkimuksen mukaan amfetamiini on eniten käytetty stimulanttihuume valtaosassa Suomea. Sen kuten myös kokaiinin käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella. (THL 2024b.) Koko Suomen jätevesitutkimuksen tulokset vuosina 2012–2022 ovat olleet pääsääntöisesti hyvin yhteneviä huumerattijuopumustilastojen sekä poliisin ja tullin suorittamien takavarikoiden kanssa (THL 2024a).
Päihdelääkäri Juha Oksanen on todennut Ylen haastattelussa, että Suomessa päihteiden ongelmakäyttöä leimaava piirre on sekakäyttö ja että "sitä käytetään, mitä on saatavilla" (Koskelo 2024).
Onnettomuustietoinstituutti OTIn vuoden 2024 päihderaportin mukaan vuosina 2018 - 2022 kuolemaan johtaneita huumeonnettomuuksia tapahtui vuosittain keskimäärin noin 16 (Räty 2024). Onnettomuuksien kehitys on noudatellut jokseenkin vahvasti viranomaisten tietoon tulleiden huumerattijuopumusten määriä, jotka olivat huipussaan vuonna 2020. Vuonna 2022 huumerattijuopumusten määrä oli 5 788, kun se vuonna 2020 oli 9 272. Huumerattijuopumuksista epäillyistä viime vuosina poliisin tilastojen mukaan noin viidennes on ollut alle 25-vuotiaita. OTIn mukaan kuolemana johtaneiden päihdeonnettomuuksien pääaiheuttajista alle 25-vuotiaita on ollut hieman suurempi osuus, reilu neljännes.
Ylinopeus päihittää jopa päihteet
Luoman (2022) tutkimuksen mukaan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa tiekohtaista ylinopeutta ajoi noin kymmenen prosenttia onnettomuuden aiheuttaneista henkilöauton kuljettajista. Riski olla aiheuttajana kuolemaan johtavassa onnettomuudessa on noin kymmenkertainen, jos ajat 105 km/h, tai jopa satakertainen mikäli ajat 130 km/h nopeudella tiellä, jolla on 80 km/h nopeusrajoitus.
Ylinopeudella on merkittävä rooli kuolonkolareissa. Ylinopeus vähentää reaktioaikaa ja sillä on myös vaikutusta onnettomuuden vakavuuteen. Kuolonkolareita tapahtuu runsaasti suurilla nopeuksilla ja huomattavan, jopa yllättävänkin paljon 80 km/h nopeusrajoitusalueilla.
Vaikka päihteet ovat olleet pitkään haaste liikenteessä, eikä tilanne parane huumeiden lisääntyvän käytön myötä, eikä promillejakaumakaan juuri vaihtele, vaan tukeva humalatila on alkoholirattijuopumuksissa yleistä, ylinopeutta voidaan kuitenkin pitää merkittävänä, jopa tällä hetkellä jopa päihteitä suurempana riskinä tieliikenteessä tapahtuville kuolemille. Se miksi ihminen ajaa ylinopeutta, vaikka sen aiheuttamat riskitkin olisivat tiedossa, on useamman tekijän summa. Sama ihminen voi kuitenkin itse vaikuttaa tekijöihin ja sovittaa kuljettamansa ajoneuvon nopeuden liikennesääntöjen ja olosuhteiden edellyttämälle tasolle. Sopiva nopeus ei välttämättä ole nopeusrajoituksen osoittama maksiminopeus.
Lähteet
Koskelo, Maaria: Satamakaupungissa metamfetamiinin käytön ennätystulos – käyttäjät eivät usein edes tiedä, mitä käyttävät. Yle Uutiset 18.7.2024. https://yle.fi/a/74-20099912
Luoma, Arto: Kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin vaikuttaneita taustatekijöitä 2005–2014. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2022. https://www.lvk.fi/document/318710/2CAFA6300EEB9C65FE7EFA1D90729276024F44EDE293FEB6435E3C075A4E1EEC
Ramboll: Onnettomuudet kartalla. https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/ Viitattu 6.8.2024.
Räty, Esa: OTI-Päihderaportti. Onnettomuustietoinstituutti OTI 2024. https://www.lvk.fi/document/551159/00D93F3E8A11D4285C3D28CD9BEE7DE17FD1C71DFA770EE4647E0D06C64859D4
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Jätevesitutkimus: väestötason huumeiden käyttö. Sivu päivitetty 27.6.2024. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus (2024a)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Jätevesitutkimus: kokaiinin käyttö lisääntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolella, amfetamiinin käyttö kasvussa suuressa osassa maata. Tiedote 28.7.2024. https://thl.fi/-/jatevesitutkimus-kokaiinin-kaytto-lisaantynyt-paakaupunkiseudun-ulkopuolella-amfetamiinin-kaytto-kasvussa-suuressa-osassa-maata (2024b)
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuudet. https://tieliikenneonnettomuudet.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Tieliikenneonnettomuudet/ Viitattu 6.8.2024. (2024a)
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT). https://stat.fi/tilasto/ton Viitattu 6.8.2024. (2024b)
Pasi Rissanen
poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Mika Sutela
analyytikko
Poliisihallitus
