Poliisit, kuten kaikki viranomaiset, kohtaavat työssään myös sateenkaarinuoria.
Sateenkaarinuori on viime vuosina yleistynyt termi, jolla viitataan nuoriin, jotka kuuluvat seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. He voivat siis olla esimerkiksi homoja, lesboja, bi-ihmisiä, trans-, muun- tai intersukupuolisia.
Sateenkaarinuoret voivat joutua kohtaamisiin poliisin kanssa monista syistä siinä missä kaikki muutkin nuoret. Heillä on tutkitusti muita ikäisiään enemmän kokemuksia väkivallasta niin koulussa kuin kotona. Sateenkaarinuorten kohtaamiseen liittyy kysymyksiä, jotka on tärkeää tiedostaa myös poliisissa.
Pohjanmaan poliisilaitoksen Linnea West tuo yhdessä Setan nuorisotyön asiantuntijan kanssa esiin erityisesti kolme asiaa, jotka on tärkeä tiedostaa liittyen sateenkaarinuoriin. Poliisi haluaa, ettei sateenkaarinuoriin ja muihin sateenkaari-ihmisiin kohdistuva rikollisuus jää piiloon ja että kohtaamiset poliisien ja sateenkaarinuorten välillä sujuvat hyvin.
Hyvän viranomaiskohtaamisen edellytyksenä on kyky kohdata nuori yksilönä eikä vain ryhmän edustajana. On tärkeää myös tunnistaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille erityisiä kysymyksiä ja haavoittuvuustekijöitä.
Älä oleta
Yksi tärkeimmistä askelista kohti sateenkaarinuorten parempaa kohtaamista on turhien oletusten välttäminen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat jatkuvasti erilaisten oletusten kohteeksi. Oletukset ovat haitallisempia kuin luulisi, vaikka ne syntyisivät vailla mitään syrjintätarkoitusta ja vilpittömästä ajattelemattomuudesta.
Esitutkinnan yhteydessä kuulustelijan ja kuultavan välinen kommunikointi on erittäin tärkeää. Jos kuultava ei halua tai pysty kertomaan yksityiskohtia tutkittavasta asiasta kuulustelevalle poliisille, jäävät esitutkintaa edesauttavat tiedot hyvin suppeiksi.Oletuksia ja leimojen antamista ihmisille on tärkeää välttää. Sen sijaan kuultavan nuoren on annettava kertoa kokemuksestaan ja siihen liittyvistä seikoista omin sanoin.
Esimerkiksi nuoren itsensä tai muiden asianosaisten sukupuolta ei tule olettaa tai yrittää arvata esimerkiksi nimen tai ulkonäön perusteella. Myöskään seksuaalista suuntautumista ei tule olettaa tai määritellä seksikäyttäytymisen tai muunkaan kuulustelijan tiedossa olevan seikan perusteella. Luottamuksellisen kommunikaation rakentamiseksi on tärkeää käyttää nuoresta hänen itse käyttämäänsä nimeä ja kunnioittaa myös muutoin nuoren itsemäärittelyä.
Rikoksen motiivi on oleellinen asia etenkin viharikoksia tutkittaessa. Jos kuulustelija keskustelisi kuultavan kanssa olettaen seksuaalisen suuntautumisen, joutuisi kuultava ensin oikaisemaan oletuksia ennen kuin päästään keskustelemaan itse asiasta. Oletusten oikaisu on usein raskasta ja kiusallista ja siksi se voi jäädä tekemättä. Tällöin asioiden oikea luonne saattaisi jäädä täysin pimentoon poliisille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä koulutus parantaa poliisin toimintaa kuulustelutilanteissa.
Uskaltaako nuori tukeutua poliisiin?
Toinen mietinnän paikka liittyy sateenkaari-ihmisten raportointikynnykseen poliisille. Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n lhbti-kyselytutkimuksessa sateenkaari-ihmisiltä kysyttiin, miksi he eivät ole ilmoittaneet heihin kohdistunutta vihamotivoitunutta fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa poliisille (last incident of hate-motivated physical or sexual attack). Valtaosa tällaista väkivaltaa kohdanneista ei ollut ilmoittanut tapauksia kenellekään, ja vain 16 prosenttia oli ilmoittanut asiasta poliisille.
Ikäryhmään 18–24 kuuluvista Suomessa asuvista vastaajista 14 prosenttia kertoi jättäneensä ilmoituksen tekemättä siksi, ettei luota poliisiin. 17 prosenttia taas pelkäsi poliisin reagoivan homo- tai transfobisesti. Yleisimmät syyt ilmoittamatta jättämiseen olivat kuitenkin, että poliisin ei ajateltu tekevän tai voivan tehdä asialle mitään, ettei tapausta pidetty riittävän vakavana ja että tapaukseen liittyi häpeää, jonka vuoksi siitä ei haluttu kertoa muille.
Suomessa luottamus poliisiin on eurooppalaisittainkin verraten korkeaa, mutta parannuksia voi aina tehdä. Yleisen korkean luottamuksen taakse jäävät vähemmistöjen syrjinnän pelko.
Kokemusta hyvästä viranomaiskohtaamisesta voidaan lisätä ja syrjinnän pelkoa vähentää esimerkiksi ottamalla vähemmistöt huomioon lomakkeissa, viestinnässä ja muissa toiminnan osa-alueissa. Koulutus lisää poliisin tietoisuutta vähemmistöistä. Kun hyvät kohtaamiset yleistyvät, sekä rikostutkinnan laatu että molemminpuolinen luottamus vahvistuvat.
Kun nuoren perhe on mukana
Kolmanneksi on tärkeää huomioida lapsen tai nuoren perheeseen liittyvät tekijät. Alaikäisen ollessa osallisena esitutkinnassa ovat vanhemmat myös yleensä aina tavalla tai toisella mukana. Tällöin voi tulla tilanteita, joissa esimerkiksi lapsen seksuaalinen suuntautuminen paljastuu vanhemmalle ensimmäistä kertaa esitutkinnan yhteydessä.
Näissä tilanteissa tulisi ottaa huomioon monta asiaa. Jos perheelle on välttämätöntä rikostutkinnan yhteydessä paljastaa nuoren identiteettiin liittyviä asioita, tulee nuorella olla mahdollisuus varautua asiaan. Hänen on voitava vaikuttaa siihen, miten vanhemmat saavat kuulla asiasta. “Kaapista repäisy” voi olla hyvin traumaattinen kokemus nuorelle ja sen välttämiseksi tulee nuorta kuunnella ja olla sensitiivinen.
Vanhemmalle tieto lapsen identiteetistä voi myös olla yllättävä tai jopa epämieluisa. Tämäkin olisi syytä huomioida ja pohtia, tulisiko perhe ohjata tuen piiriin tai pitäisikö lapselle hakea edunvalvoja. Esitutkinnassa edunvalvoja pitää hakea aina, kun vanhempi ei voi valvoa lapsen etua puolueettomasti. Jos vanhempi ei hyväksy lapsensa seksuaalista suuntautumista tai sukupuoli-identiteettiä, hänen voi olla vaikea toimia lapsen eduksi kaikissa rikosprosessiin liittyvissä asioissa.
Lapsen identiteetin aiheuttamaan hämmennykseen perhe voi saada tukea esimerkiksi Perhesuhdekeskuksesta tai sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksesta. Akuuteissa kriisitilanteissa paikallinen sosiaalipäivystys on aina oikea osoite.
Toisaalta voi olla tilanteita, joissa nuoren ei ole turvallista jäädä kotiinsa henkisen ja/tai fyysisen väkivallan uhan vuoksi. Tällöin on tärkeä varmistaa, että nuori tuntee paikkoja, joissa hän voi saada apua, kuten paikalliset turvakodit tai nuorten turvatalot. Mikäli nuori tarvitsee tukea oman identiteettinsä pohdintaan, hän voi saada apua esimerkiksi Sinuiksi-palvelusta.
Linkkejä tietoon ja tukeen nuorille ja perheille
Poliisissa on uudistettu tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Poliisi kehittää myös osaamista yhdenvertaisuuden käytännön toteuttamisessa koko ajan.
Linnea West
Vanhempi rikoskonstaapeli, Pohjanmaan poliisilaitos
Heta Hölttä
Nuorisotyön vaikuttamisen asiantuntija, Seta r
