Lukuisten palautteiden mukaan poliisin liikennevalvonnasta vallitsee monen mielessä käsitys siitä, että Liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen valvonnan määrä ja laatu olisivat pudonneet merkittävästi.
Julkisessa keskustelussa tämä näkemys kytketään jopa syyksi siihen, että liikenneturvallisuustilanteen kehittyminen ei ole Suomessa ollut yhtä nopeaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, jotka ovat maailman kärkimaita.
Poliisin liikennevalvonnan kehitys ja sen suora vaikutus liikenneturvallisuuteen eivät kuitenkaan ole näin yksiselitteisiä.
Tieliikenteessä kuolee kohtuuttoman paljon nuoria
Suomessa liikenneturvallisuus on paremmalla tasolla kuin koskaan aiemmin, mutta Suomen liikenneturvallisuustilanteen kehittyminen on jäänyt selvästi jälkeen naapureistamme Ruotsista ja Norjasta.
Suomessa kuolee kolareissa joka vuosi yli 200 ja loukkaantuu vakavasti useita satoja ihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna Ruotsin ja Norjan lukemat ovat jopa puolet pienemmät. Kohtuuttoman suuri määrä Suomen tieliikenteessä kuolleista on nuoria, alle 25-vuotiaita.
Kolarit johtuvat useimmiten useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksista. Erityisesti vakavimpiin seurauksiin johtaneissa kolareissa on onnettomuustietoinstituutin (OTI) tutkimusraportoinnin mukaan mukana usean riskitekijän yhdistelmä. Esimerkiksi kuljettaja ajaa suurella ylinopeudella, päihtyneenä ja turvavyöt eivät ole käytössä.
Näihin asioihin on mahdollista vaikuttaa merkittävästikin valvonnalla. Sen lisäksi on turvallisuuteen erittäin merkittävästi vaikuttavia seikkoja, joihin poliisi ei käytännössä voi vaikuttaa. Esimerkiksi autokannan ikä, teiden kunto ja muut väyliin liittyvät rakenteelliset tekijät, jotka vaikuttavat osaltaan paljon liikenneturvallisuuteen.
Tehtäessä pohjoismaista vertailua poliisin liikenneturvallisuuteen vaikuttavan valvonnan määrästä on muistettava, että poliisien määrä Ruotsissa ja Norjassa on selvästi suurempi kuin meillä. Tämä luonnollisesti vaikuttaa valvonnan määrään ja myös siltä osin myös liikenneturvallisuuteen.
Poliisin strategiset tavoitteet ohjaavat liikennevalvontaa
Poliisin liikennevalvonta toteutetaan Poliisihallituksen ohjauksessa sisäministeriön strategisten linjausten mukaisesti.
Valvonta toteutetaan tietojohtoisesti kohdentamalla voimavarat eniten liikennettä vaarantavien riskitekijöiden valvontaan. Poliisin liikennevalvonta osaltaan toteuttaa poliisin strategisia tavoitteita, jotka ovat ennalta estäminen, erityisesti vakavien rikosten paljastaminen, yhteistyö ja aktiivinen viestintä.
Uusien teknologioiden hyödyntäminen on oleellinen osa toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä.
Mitä enemmän valvotaan, sitä enemmän liikennerikoksia tulee ilmi
Poliisin valvonnan määrästä, kohdentamisesta, toteuttamisen tavoista ja organisaation rakenteesta esitetään paljon näkemyksiä.
Keskusteltaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että poliisien määrä on rajallinen ja sillä porukalla meidän on pärjättävä. Ylimääräiseen hallintoon meillä ei ole varaa henkilöstöä sijoittaa. Panostus on kohdennettava operatiiviseen työhön. Tätä ajatellen nykyinen organisaatio on rakennettu.
Liikennerikokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tulevat ilmi poliisin paljastavan toiminnan myötä. Yksinkertaistetusti se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän valvomme, sitä enemmän liikennerikoksia ja liikennerikkomuksia tulee ilmi ja liikenteestä tulee turvallisempaa. Jos valvontaa halutaan nykyisestä lisätä, tarvitsemme lisää henkilöstöä.
Viestintä on suorituskyky myös liikenteenvalvonnassa
Poliisin liikennevalvonta on monipuolista, keskeisimpiin riskeihin painottuvaa ja tietojohtoista. Julkisessa keskustelussa emme ole välttämättä aina onnistuneet välittämään tätä riittävästi.
Viestintä on yhä tärkeämpi osa poliisinkin toimintaa. Sisäministeri Maria Ohisalo totesi poliisin strategiapäivällä pitämässään puheessa viestinnän olevan suorituskyky. Näin se on myös liikennevalvonnassa. Olemmekin sitoutuneet parantamaan kyvykkyyttämme viestinnässä.
Viestinnällä voimme lisätä liikenneturvallisuustyömme vaikuttavuutta ja parantaa turvallisuudentunnetta jakamalla tietoa riskeistä ja valvontatyöstämme.
Teemme yhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Traficom, Liikenneturva ja Onnettomuustietoinstituutti ovat tahoja, joiden kanssa muun muassa viestinnällinen yhteistyö on kiinteää. Muuttuvassa toimintaympäristössä olemme tiivistämässä yhteistyötä esimerkiksi polkupyöräilijöitä edustavien järjestöjen kanssa. Poliisi on aktiivinen viestijä ja haluaa olla mukana julkisessa keskustelussa.
Liikennevalvonnan suunnitelma 2021-2030
Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut 2019 Poliisin liikennevalvonnan tuloksellisuustarkastuskertomuksen. Siinä todettiin, että sisäministeriön tulisi vahvistaa liikennevalvonnan ja -turvallisuuden strategista ohjausta ja tulosohjausta sekä arvioida tarpeellisia liikennevalvonnan kehittämistoimia ja toiminnan vaikuttavuutta.
Tämän suosituksen johdosta sisäministeriössä on laadittu Poliisin liikennevalvonnan ja liikenneturvallisuuden ohjelma 2021-2030. Ohjelman perusteella Poliisihallitus tulee laatimaan toiminta- ja kehittämissuunnitelman.
Tämä työ on nyt aluillaan ja sen myötä poliisin liikennevalvonnan ohjaus, toiminta, kehittäminen ja vaikuttavuus tarkastellaan ministeriön ohjelman linjausten mukaan. Suunnitelmalla tuetaan Euroopan unionin ja Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta vähentää liikennekuolemien määrä lähelle nollaa vuoteen 2050 mennessä. Välitavoite on puolittaa kuolemat vuoteen 2030 mennessä (max, 110 kuollutta 2030, 2020 oli 221 kuollutta).
Liikenneturvallisuus on keskeinen tekijä turvallisuudessa
Liikenneturvallisuus on keskeinen turvallisuuskysymys jokaisen arjessa, joka päivä. Poliisille liikenneturvallisuustyö on tärkeä osa työtä kaikkien turvaajana, kaikkina aikoina. Poliisin käytettävissä oleva resurssi käytetään suunnitelmallisesti ja tietojohtoisesti, myös liikenneturvallisuustyössä.
Hannu Kautto
Poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Twitter @HannuKautto
