Kevyet sähköajoneuvot eli sähköpotkulaudat ovat jälleen saapuneet katukuvaan ja keskustelu niistä on päässyt vauhtiin.
Keskustelua sävyttävät erilaiset liikenneturvallisuuteen liittyvät haasteet, joita osa käyttäjistä aiheuttaa. Esille ovat nousseet myös vakavat onnettomuudet, joita on tapahtunut sähköpotkulautojen käyttäjille ja myös muille niiden kanssa onnettomuuteen joutuneille.
Julkista keskustelua sävyttävät nyt ajon aikaiseen päihtymys, väistämissäännöt sekä eri tienosien käyttöön ja pysäköintiin liittyvät kysymykset.
Yhteisiä pelisääntöjä tarvittaisiin
Ilman haasteita eivät sähköpotkulaidat katukuvaan tänäkään keväänä ilmaantuneet. Ja näistä haasteista ei selvitä yksinomaan yhden tai muutaman tahon toimenpiteillä, vaan koko yhteiskunnan yhteisin ponnistuksin. Mukaan on saatava niin kansalaiset kuin lakien säätäjätkin ja toki myös siinä välissä olevan virkamieskunnan.
Haasteiden vähentämisessä saattaa nousta esille eri oikeushyvien arvottaminen. Esimerkiksi se, miten korkealle arvostamme ihmisten terveyden ja vaikka liikenneturvallisuuden suhteessa muihin oikeushyviin.
Kunnilla on varmasti haasteellista pyrkiä ohjaamaan sähköpotkulautojen käyttöä siten, että kaikki kuntalaiset tulisi huomioitua. Poliisin rooli on valvoa säädettyjä lakeja, jota me myös teemme jokapäiväisessä työssämme.
Samat liikennesäännöt kuin polkupyöräilijöillä
Kevyet sähköajoneuvot tulivat Suomessa sallituiksi vuonna 2016. Yhteisiä piirteitä näille ajoneuvoille ovat enintään 1 kW moottoriteho ja enintään 25 km/h rakenteellinen nopeus.
Ajoneuvolain määrittelyissä nämä ajoneuvot eivät kuulu moottorikäyttöisten ajoneuvojen piiriin. Tieliikennelaki velvoittaa näiden ajoneuvojen kuljettajat noudattamaan polkupyöräilijää koskevia liikennesääntöjä. Poikkeuksena tästä voidaan jalkakäytävällä kuljettaa itsestään tasapainottuvia kevyitä sähköajoneuvoja eli sellaisia, jotka pysyvät tasapainossa myös ilman kuljettajaa.
Ylivoimaisesti yleisin kevyt sähköajoneuvo on sähköpotkulauta, jonka käyttö on suuremmissa kaupungeissa yleistynyt hurjasti vuokrauspalvelua tarjoavin yritysten toiminnan laajenemisen myötä.
Tilanne hyvin erilainen eri puolilla maata
Eri puolilla Suomea ollaan erilaisessa tilanteessa. Poliisihallitus kokosi eri poliisilaitoksilta tilannekuvaa siitä, miltä tilanne näyttää poliisin näkökulmasta eri puolilla maata.
- Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella Kuopiossa lautoja on runsaasti ja keskeisimpiä ongelmia ovat jalkakäytävien käyttö ajamiseen ja jossakin määrin myös pysäköinti. Joensuussa ja Mikkelissä on saman tyyppisiä ongelmia. Loukkaantumisilta ei ole vältytty.
- Itä-Uudenmaan alueella sähköpotkulautailu on pienimuotoista eikä ole aiheuttanut poliisille isoja ongelmia.
- Helsingissä on useita operaattoreita ja lautoja on pysäköitynä ”sikin sokin” pitkin kaupunkia, vaikka operaattorit ovat jo tehneet korjaavia toimenpiteitä. Onnettomuuksia tapahtuu päivittäin. Helsingin poliisilaitoksella sähköpotkulautojen valvonta on yksi kesän valvontateemoista ja valvontaa on kiristetty.
- Hämeen poliisilaitoksen alueella lautoja on Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Ongelmina ovat ajaminen jalkakäytävillä ja kuriton pysäköinti. Useampia loukkaantumiseen johtavia onnettomuuksia on sattunut.
- Kaakkois-Suomen alueella lautoja on ollut Kotkassa ja Lappeenrannassa sekä tänä keväänä uusina kaupunkeina Kouvolassa ja Imatralla. Muutamia onnettomuuksia on sattunut, mutta kokonaisuutena lautailu ei ole aiheuttanut vielä isompia ongelmia.
- Lapin poliisilaitoksen alueella vuokraustoiminta on tänä keväänä aloitettu Rovaniemellä. Kokemuksia on jo lautojen holtittomasta pysäköinnistä esimerkiksi pyöräteille ja kävelykaduille. Onnettomuuksia on tapahtunut alueella jo useita, joista useassa on ollut mukana päihtymys.
- Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella lautoja vuokrataan Turussa ja Porissa. Lautailun ongelmina ovat jalkakäytävien laiton käyttö, läheltä ohittaminen, päihteet ja temppuilu. Poliisilla lautailu ja pyöräily ovat yhtenä valvonnan pysyvänä kohteena toistaiseksi.
- Läntisellä Uudellamaalla lautoja on Etelä-Espoossa ja käyttö laajenee koko ajan. Pääsääntöisesti lautojen käyttö on asiallista, mutta paikoin nuoret käyttävät lautoja muuhun kuin kulkemiseen ja myös pysäköinnissä ilmenee ongelmia operaattoreiden korjaustoimista huolimatta. Loukkaantumisia on aiheutunut useita, usein lapsille suojatietilanteissa.
Onnettomuuksista karua kieltä
Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin julkaisemassa lehdessä viime viikolla julkaistu uutinen kertoo karua kieltä sähköpotkulautaonnettomuuksista. Loukkaantuneista 71-91 prosenttia on nauttinut alkoholia ja tyypillinen tapahtuma-aika on yöllä.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri uutisoi viime vuonna, että Meilahden yhteispäivystyksessä hoidettiin touko-kesäkuussa 143 sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunutta henkilöä. Tyypillisesti vammat kohdistuivat pään alueelle, aivoihin, kasvoihin ja hampaisiin. Samana ajanjaksona hoidettiin Meilahdessa 72 pyöräilyonnettomuudessa loukkaantunutta.
Myös jalkakäytävälle tai pyörätielle jätettyihin laitteisiin törmäämisestä aiheutuneita vammoja on raportoitu.
Jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin, on toisten liikkujien huomiointi sekä liikennesääntöjen noudattaminen tärkeitä seikkoja.
Vaikuttaa siltä, että pyöräilijöiden ja ajoneuvoliikenteen keskinäisten väistämissääntöjen ja pysäköintisäännösten tuntemuksessa ja noudattamisessa, tilanteiden ennakoinnissa, riittävän alhaisessa tilannenopeudessa, liikkumisen päihteettömyydessä ja lapsien erityisessä varomisessa on vielä sähköpotkulautailijoilla kehitettävää. Sama pätee myös muihin tiekäyttäjiin.
Myös kunnilla ja muilla tienpitäjillä on liikenneympäristön turvalliseksi muokkaamisessa vielä omia haasteitaan, kuten myös lainsäätäjällä sekä lakia liikennevalvonnassa soveltavalla poliisilla.
Keskeiset liikennesäännöt
Poliisihallitus muistuttaa, että liikennesääntöjen noudattaminen on tärkeää kaikkien osapuolten turvallisuuden kannalta.
- Sähköpotkulaudan paikka on pyörätiellä tai pyöräkaistalla, ei jalkakäytävällä. Alle 12-vuotiaat saavat ajaa jalkakäytävällä, ellei se haittaa jalankulkua.
- Sähköpotkulautaa ei saa pysäköidä siten, että se aiheuttaa vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle; sääntö koskee myös jalkakäytävälle tai pyörätielle pysäköintiä. Säännön rikkoja voidaan tuomita rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
- Ajettaessa pyörätieltä tultaessa ajoradan yli (suojatietäkin käytettäessä) on väistettävä ajorataa pitkin suoraan ajavia ajoneuvoja, ellei näille ole liikennemerkein asetettu väistämisvelvollisuutta. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävän tien yli jatkavaa sähköpotkulautaa; tällöinkin sähköpotkulautailijan on oman turvallisuutensa kannalta tärkeää varmistaa tulleensa ajoneuvon kuljettajan huomaamaksi.
- Lapsia lähestyessään ajoneuvon kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.
- Matkustajan kuljettaminen ei ole sähköpotkulaudalla sallittua (ellei ajoneuvossa ole matkustajalle sopivaa istuinta).
- Tieliikennelain mukaan on kiellettyä ajaa millään ajoneuvolla, jos kuljettajalta puuttuvat siihen edellytykset esimerkiksi päihtymyksen vuoksi. Säännön rikkomisesta seuraa 12 päiväsakon rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Konkreettisessa vaaratilanteessa kyseeseen tulee liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla.
Sääntöjen noudattamisen tärkein seuraamus ei ole se, ettei saa rangaistusta, vaan se, että liikenne on ennakoitavaa ja turvallista. Sääntöjen noudattamisen ohella on tärkeää noudattaa olosuhteiden edellyttämää varovaisuutta ja varautua ennakoitavissa oleviin tilanteisiin sekä noudattaa kuhunkin liikenneympäristöön sopivaa tilannenopeutta. Tämä koskee kaikkia liikkumisvälineitä.
Suomessa on kevyisiin sähköajoneuvoihin liittyvää lainsäädäntöä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että lisäsäätelylle olisi tarvetta. Kokonaisuus ei ehkä vielä ole kaiken kaikkiaan hallussa kenelläkään.
Pasi Rissanen
Poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Twitter @PoliisiPasi
Tuomo Katajisto
Poliisitarkastaja
Poliisihallitus
