Stadin Skoude 2026 on ylikonstaapeli Teemu Raivio: ”Johtaminen on tiimityötä”

Helsingin poliisilaitoksen 200-vuotisjuhlavuoden Stadin Skoude on hälytys- ja valvontayksikön hälytystoiminnossa työskentelevä ylikonstaapeli Teemu Raivio. Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon laitoksen ansioituneelle poliisille.

Teemu Raivio kuvailee päätyneensä poliisin ammattiin osittain sattuman kautta. Nuorempana Raivio haaveili liikunnanopettajan ammatista, mutta ovet opiskelemaan eivät auenneet. Ajatus poliisin ammatista alkoi kypsyä armeijan aikana.

Raivion matka poliisina on ollut hyvin hälytystoimintapainotteinen. Lukuun ottamatta lyhyitä pätkiä rikostutkinnassa ja hätäkeskuksessa hän on työskennellyt aina kenttätehtävissä. 

– Olin ensin yhdeksän vuotta vanhempana konstaapelina. Tänä aikana kävin erilaisia koulutuksia, muun muassa joukkojenhallinnan peruskurssin. Alipäällystökoulutuksen jälkeen olen tehnyt ylikonstaapelina ryhmänjohtajan ja kenttäjohtajan tehtäviä. Lisäksi JOUHA-tehtävät ovat kulkeneet aina rinnalla mukana, Raivio kertoo.

Raivio toimii Helsingin poliisilaitoksen eteläisellä kenttäjohtoalueella runkovuoron johtavana ryhmänjohtajana ja kenttäjohtajana. Kenttäjohtajana Raivio johtaa partioiden päivittäistä operatiivista toimintaa sekä vastaa käytännön päivittäisjohtamisesta ja vaativien tilanteiden johtamisesta. Hän jakaa partioille tehtäviä sekä tukee ja ohjaa kentällä olevia poliiseja. 

Joukkojenhallintaa ja urheilujuhlan tuntua

Tavanomaisen kenttätyöskentelyn lisäksi Teemu Raivio toimii joukkueenjohtajana Helsingin poliisilaitoksen joukkojenhallinnan tehtävissä. Joukkojenhallinta eli tutummin JOUHA on suuriin yleisötapahtumiin kohdistuvaa toimintaa, jolla turvataan ihmisten perusoikeuksia. Tyypillisiä JOUHA-toimintaan liittyviä tapahtumia ovat muun muassa mielenosoitukset ja jalkapallo-ottelut. JOUHA-tehtävissä Raivio on ollut niin rivimiehenä etulinjassa kuin sisätehtävissäkin johdon esikunnassa.

JOUHA-joukkueenjohtajana Raivio on ollut usein johtamassa suurten riskien urheilutapahtumia. Uutena tehtävänään Raivio on mukana NFIP-toiminnassa (National Football Information Point). NFIP-toiminta on jalkapallotapahtumien tapahtumajärjestäjän ja poliisin yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on turvata ottelutapahtumien sujuva kulku. Raivio toimii jalkapalloareenalla poliisin yhteyshenkilönä tapahtumajärjestäjän turvaorganisaatiossa. 

– NFIP-toiminnassa mukana olemisessa on hyvänä lähtökohtana se, että olen kova urheilumies. Olen ollut samoissa ottelutapahtumissa mukana JOUHAn miehenä, mutta NFIP-tehtävä tuo työnkuvaan uutta näkökulmaa. NFIP-toiminnan alaisia otteluita tulee muutama vuoteen riippuen siitä, paljonko Suomen maajoukkueella on otteluita tai Veikkausliigassa niin sanottuja riskiotteluita, joihin poliisi varaa reilummin resurssia, Raivio kertoo.

Asioiden ja ihmisten kehittäminen motivoi

Saamansa palkinnon perusteissa Teemu Raivion kuvaillaan kehittäneen aktiivisesti johtamaansa runkovuoroa sekä kenttäjohtamista ja kenttäjohtajien ammattitaitoa. Perusteiden mukaan hän on kehittänyt jatkuvasti omaa ammattitaitoaan ja osallistunut esimerkiksi poliisin uuden kenttäjohtojärjestelmän kouluttamiseen kenttäjohtajille.

– Johtajana olen pyrkinyt huomioimaan omien työntekijöideni erilaisia tarpeita ja vahvuuksia. Olen yrittänyt löytää kaikille mielekkäitä työtehtäviä ja kehittymisen mahdollisuuksia, ovat ne sitten erilaisia kursseja ja koulutuksia tai miksei yksittäisiä kentän keikkojakin. Johtamisen kouluttajan roolissa olen halunnut tuoda uusia asioita kollegoiden tietoon ja jalkauttaa niitä omaan työyhteisöön, Raivio kertoo.

Raiviota motivoi asioiden kehittämisessä se, että maailma ei ole ikinä valmis. Hän näkee, että asioita voidaan aina tehdä pikkuisen paremmin. Raiviolle on tärkeää, että ihmiset saavat tarvitsemaansa apua ja että rikolliset saadaan kiinni, koppiin ja tuomiolle. Motivaatio asioiden kehittämiseen tulee pienistä ja yksinkertaisista asioista. 

Aktiivista ja kokonaisvaltaista johtamista

Johtajuus on keskeinen asia Teemu Raivion työssä. Kenttäjohtamisessa hän vannoo riittävän teknisen ja taktisen osaamisen nimeen. Hänen mukaansa on ensisijaisen tärkeää olla aktiivinen ja pitää yllä tilannekuvaa. Pelimerkit tilanteiden hoitamiseen on oltava valmiina, kun kentällä tapahtuu jotain vähemmän tai enemmän tiukkaa.

– Hyvä johtaja uskaltaa johtaa ja tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä, vaikka tilanne olisi keskeneräinen ja tiedot puutteellisia. On kyettävä hahmottamaan asioiden kokonaiskuva. Luin vastikään Hesarista, että hyvä johtaja löytää signaalin kohinasta. Se kuvaa hyvin ajatuksiani johtamisesta, Raivio pohtii. 

Johtajana Raivio haluaa hyödyntää erilaisten ihmisten eri vahvuuksia. Vaikka johtaminen mielletäänkin yleensä yhden henkilön työksi, Raivio haluaa huomauttaa, että johtaminen on pikemminkin useamman tekijän kokonaisuus.

– Vaikka valta ja vastuu ovat yksissä käsissä, mielestäni johtaminen on tiimityötä. Kaikki viisaus ei asu yhdessä päässä. Vertaisryhmien eli muiden kenttäjohtajien ja JOUHA-toimijoiden keskinäinen tuki ja sparraus on olennaista. Parhaat ajatukset ja oivallukset tulevat yhteisistä pohdinnoista. Jonkun tehtävä on lopuksi vetää asiat nippuun ja tehdä ratkaisuja, Raivio toteaa.

Työyhteisö on voimavara

Kun Raivio vetää haalarit päälleen ja lähtee kentälle, hän haluaa myötävaikuttaa työskentelyllään yhteiskunnan olosuhteiden parantumiseen.

– Näen, että poliisina työskentelyn taustalla piilee niin jonkinnäköistä asioiden ratkomisen halua kuin ihmisten auttamisenkin halua, hän kiteyttää.

Eniten motivaatiota ja voimaa Raivio kuitenkin ammentaa ympärillään olevista ihmisistä.

– Parasta tässä työssä on ovat ehdottomasti työkaverit sekä työyhteisö. Meillä on ollut aina aivan loistavia tyyppejä töissä. Ihmiset ovat erilaisia, mikä on hyvä juttu osaamisen kannalta ja ihan muutenkin vaan. On kivaa olla yhdessä sekä töissä että vapaa-ajalla, Raivio kiittelee. 

Nuoremmille poliiseille Raivio haluaa sanoa, että mihinkään ei ole kiire.

– Omalla kohdallani kaikki uudet tehtävät ja vastuut ovat tulleet mukaan kuvioihin pikkuhiljaa. Pääsääntöisesti joku on kysynyt halukkuuttani niihin. Maltti on valttia poliisin työssä, hän sanoo.

Urheilumies palautuu intensiivisestä ja hektisestä työstään tietysti urheilemalla.

– Urheilen kaiken vapaa-aikani. Silloin kun en urheile, katson urheilua. Urheilun avulla mieli ja keho nollaantuvat ja uutta energiaa virtaa tilalle. Saatan kyllä välillä myös lukea ja kuunnella podcasteja, Raivio naurahtaa.