Pystyykö poliisi ylläpitämään nykyisen palvelukykynsä? Heikkeneekö kansalaisten luottamus poliisia kohtaan? Saako arjen turvallisuus riittävästi huomiota? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi blogissaan.
Kello 3:14. Ilmoittajan naapuri uhkailee keittiöveitsellä kerrostalon rapussa Uudessakaupungissa. 26 kilometrin päässä oleva partio saapuu paikalle 12 minuutissa 23 sekunnissa.
Poliisilaitos tuottaa vasteen Lounais-Suomessa noin 120 000 hälytykseen, noin 55 000 rikosasiaan ja yli 100 000 lupa-asiaan vuodessa. Palvelemme 700 000 kansalaista miltei 20 000 neliökilometrin alueella Kemiönsaaresta Kankaanpäähän. Olemme kiireellisen A-luokan tehtävähälytyksen saatuamme paikalla keskimäärin 10 minuutissa ja 36 sekunnissa. Jos vuorossa olevien partioiden määrä vähenee, toimintavalmiusaikamme pitenevät.
***
Kello 8:02. Tutkijan työpöydällä on 69 selvitettävää juttua. Juuri saapunut rikosilmoitus lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiilaa päällimmäiseksi. Muut 68 juttua jäävät odottamaan huomiseen.
Poliisi on Suomessa kokoaan vaikuttavampi. Vaikuttavuus kietoutuu olennaisesti siihen tosiasiaan, että Suomessa poliisiin luotetaan. Jos luottamus kärsii heikon palvelun takia, syntyy vaikeasti korjattavia vahinkoja. Jos rikosten tutkinta-ajat venyvät, niitä ei ehditä tutkia tai rikoksista ei enää ilmoiteta, poliisin palvelukyky rapautuu. Tässä skenaariossa rikosten määrä laskee tilastoissa, mutta todellisuudessa niiden määrä kasvaa. Ilmiöt jäävät tilastoinnin ulkopuolelle ja todellisen tilannekuvan muodostaminen vaikeutuu. Menetämme otetta.
***
Kello 13:25. 15-vuotiaan kuulustelu. Ryöstänyt väkivaltaisesti ikätoverinsa Porin keskustassa. Taustalla päihteidenkäyttöä.
Poliisin resurssien väheneminen näkyy suoraan myös ennaltaestävässä työssä. Se näkyy suoraan kyvyssä toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa ja kyvyssä antaa virka-apua esimerkiksi lastensuojelulle ja sosiaalitoimelle. Monen syrjäytymisvaarassa olevan nuoren auttaminen vaikeutuu, jos ennaltaestävän työn tekeminen vähenee. Viime vuosina rakennetut toimivat yhteistyömallit eri viranomaisten välillä ovat vaarassa murentua.
***
Kello 15:50. 46-vuotias mies saapuu Kokemäen poliisiaseman lupapalvelupisteelle. Muistisairaan isän kotoa on löytynyt vanha kivääri. Aseluvasta ei ole tietoa.
Poliisin työstä puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti vakaviin rikoksiin ja kiireellisimpiin hälytystehtäviin. Mutta saako arjen turvallisuus riittävästi huomiota? Huolehdimmeko poliisissa kaikista tärkeimmästä, tavallisten ihmisten pienistä tarpeista? Ja kykenemmekö tekemään sen varmasti koko toiminta-alueellamme?
***
Kello 23:47. Partio tekee rattijuopumusvalvontaa Perniössä Kiskontiellä. Punaista Mazdaa kuljettanut kuski puhaltaa alkometriin 2,13 promillea, ja huumepikatesti antaa positiivisen tuloksen. Törkeä rattijuopumus ja matka pysähtyy.
Liikenneturvallisuuden parantaminen on poliisin tärkeä tavoite, jonka eteen poliisi on vuosikausia tehnyt pitkäjänteistä työtä. Valvonnassa paljastetaan samalla myös merkittävä määrä huumerikkomuksia ja muita rikoksia. Näkyminen niin kylillä kuin myös kaupunkien keskustoissa, moottoriteillä, päiväkodin nurkalla ja vesiliikenteessä, on poliisitoiminnan ydintä, jota myös kansalaiset odottavat poliisilta. Turvallisuuden tunne muodostuu oikeista voimavaroista ja läsnäolosta siellä, missä ihmisetkin ovat.
***
Poliisi hoitaa lain sille määrittelemät tehtävät mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla. Autamme ja turvaamme, valvomme ja varaudumme. Se on meidän työtämme, ja haluamme tehdä sen mahdollisimman hyvin. Mutta ilman asianmukaisia resursseja emme siihen pysty.
Poliisi on lähiaikoina nostanut julkiseen keskusteluun huolensa rahoitusvajeesta. Pelkästään prosesseja tehostamalla palvelun tuottaminen ei enää onnistu.
Poliisitoiminta tarvitsee tekijöitä ja suomalaiset tarvitsevat luotettavan ja palvelukyvyltään tehokkaan poliisin.
Risto Lammi, poliisipäällikkö
Lounais-Suomen poliisilaitos
