Rikosten määrä kasvoi Länsi-Uudellamaalla koronan sävyttämänä vuotena 2020

Korona sekä sen aiheuttamat muutokset ihmisten liikkumisessa, käyttäytymisessä ja olosuhteissa vaikuttivat poliisin toimintaan vuonna 2020. Tilastoja ja tuloksia arvioitaessa on muutoinkin tärkeää huomioida muuttuva toimintaympäristö. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos onnistui tässä viime vuonna hyvin.

Länsi-Uudellamaalla väestön määrä kasvaa. Vieraskielisten osuus on suuri, millä on vaikutusta poliisin päivittäiseen työhön. Alueella on Suomen toiseksi suurin ruotsinkielisten osuus, ja 150 kansalaisuutta puhuu 98 eri kieltä. 

Työttömyys on lisääntynyt vuoden 2020 aikana. Pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) asui marraskuun lopussa 75,2 prosenttia Uudenmaan työttömistä työnhakijoista. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus on vuodessa kasvanut noin 86 prosenttia edelliseen vuoteen verrattaessa.

Lisäksi on huomioitava poliisin resurssien suuntaaminen poikkeuksellisena aikana. Keväällä poliisilaitos oli mukana toteuttamassa mittavaa Uudenmaan sulkua 27.3.−15.4.2020. 

− Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on onnistunut toiminnassaan muuttuneessa toimintaympäristössä, ja tuloksemme ovat kokonaisuutena hyvällä tasolla, kertoo poliisipäällikkö Timo Saarinen.

Rikoshyötyä saatiin takaisin lähes neljä miljoonaa euroa

Yhtenä onnistumisena voidaan todeta lähes neljän miljoonan euron rikoshyödyn takaisin saaminen. Hyötyä on saatu takaisin useammalla osa-alueella, ei vain talousrikostutkinnassa.

Vuonna 2020 rikoslakirikosten (pl. liikenne) määrä kasvoi lähes 35 prosenttia eli noin 9 000 rikosta. Iso osa kasvusta liittyi poliisilaitoksia työllistävästä ja tilastoissa näkyvästä valtakunnallisesta tietomurrosta tehtyihin rikosilmoituksiin. Tämä näkyy erityisesti omaisuusrikosten yli 5 200 rikoksen määrän kasvussa. 

− Kirjasimme 2998 rikosilmoitusta, joissa oli pääasiallisina rikosnimikkeinä kiristys ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Onkin huomioitava, että tulosseurannassa nämä vaikuttavat rikostutkinnan selvitystasoihin, avaa Saarinen. 

Alaikäisten tekemät ryöstöt vähenivät puolella 

Poliisilaitoksella havahduttiin syksyllä 2019 nuorten muuttuneeseen tilanteeseen ja ryhdyttiin toimiin erityisesti nuorten tekemien ryöstöjen ennalta ehkäisemisessä. 

− Alkukesästä 2020 käynnistettiin JUNNU20-projekti, jonka tavoitteena on kerätä tietoa nuorten tilanteesta ja vaikuttaa heidän tekemiin rikoksiin ennalta estävästi. Tätä jatkamme tänä vuonna. Viime vuonna alle 18-vuotiaiden rikoksista epäiltyjen määrä ryöstöissä vähentyi noin 50 prosenttia. Näiden ryöstöjen määrä on nyt vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena, kertoo Saarinen. 

Poliisin toiminnan painottaminen, toimivat yhteistyörakenteet kaupungin viranomaisten ja eri sidosryhmien kanssa ovat vaikuttaneet asiaan myönteisesti. Positiivista on myös, että alle 18-vuotiaiden rikoksista epäiltyjen määrä pahoinpitely- ja lievä pahoinpitely -rikoksissa on lievästi vähentynyt vuonna 2020. 

Huumausainerikosten määrä kasvoi

Korona ja rajojen sulkeutuminen eivät vähentäneet huumeiden saatavuutta. Huumausainerikosten määrä kasvoi lähes 30 prosenttia eli lähes 600 rikosta. Kasvua on ollut sekä huumausainerikoksissa, törkeissä huumausainerikoksissa että käyttörikoksissa. 

Käyttörikosten määrän kasvu näkyy rattijuopumuksissa, joissa huumaavien aineiden osuus on korkein kymmeneen vuoteen. Alle puolet rattijuopumuksista on alkoholirattijuopumuksia. Puhtaiden huumerattien määrä kasvoi alueella viime vuonna noin 42 prosenttia.

Huumausainerikoksia ilmoitettiin yhteensä lähes 2 600, joista alle 18-vuotiaiden osuus oli noin 190. Nuorten osuus on vuosina 2019−2020 lukumäärällisesti kasvanut, mutta prosentuaalinen nuorten osuus kaikista huumausainerikoksista on hieman vähentynyt.

Omaisuusrikosten määrä kasvoi

Omaisuusrikosten määrässä varkaudet kasvoivat neljänneksellä. Asuntomurrot vähenivät, ja määrä on alhaisimmalla tasolla viiteen vuoteen. Mökkimurtojen ja liikemurtojen määrä kasvoi jonkin verran, mutta selkeä lisäys oli autoista omaisuuden varastamisissa, yli 55 prosenttia. 

− Rajojen sulkeutuminen on varmasti vaikuttanut asuntomurtojen määrään. Moottoriajoneuvoista tapahtuneisiin varkauksiin kytkeytynee huumausaineiden rahoittamista eli anastetun tavaran myymistä verkkopalveluissa, arvioi poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi.

Rikollisuuden siirtyminen verkkoon on todennettavissa rikoksissa, joissa tekopaikaksi on kirjattu internet. Määrä on yli 30 prosentin kasvussa.

− Tämä on havaittavissa netissä tehtävien ostotapahtumien huijauksissa. Olemme tutkineet myös merkittävän määrän erilaisia huijauksia, kuten HelpDesk-petoksia. Tänä vuonna koulutamme henkilöstöämme ja suuntaamme toimintaamme verkkorikollisuuden torjuntaan, kuvaa Saukoniemi.

Henkirikosten määrä kasvoi

Väkivaltarikosten määrä väheni hieman, kuten myös pahoinpitelyt sekä yksityisellä että yleisellä paikalla.

− Väkivaltarikollisuuden voidaan sanoa raaistuneen. Henkirikokset yrityksineen kasvoivat lähes 50 prosenttia, ja tekojen määrä on poikkeuksellinen Länsi-Uudellamaalla. Myös törkeiden pahoinpitelyjen määrä on hieman kasvanut, toteaa Saukoniemi. 

Luvuissa vahvistuu kentältä saatu viesti. Poliisi pyydettiin apuun esimerkiksi itsemurhaan tai sen uhkaan liittyvissä tehtävissä aiempaa vuotta enemmän. Partioiden havaintona on, että niin nuoret kuin aikuiset varustautuvat useammin veitsillä tai muulla aseistuksella. Väkivaltaisessa tilanteessa käytetään mukana ollutta välinettä.

Poliisipartio saapui paikalle nopeammin, ja yhä useammin syynä oli kotihälytystehtävä

Poliisilaitoksen tulossopimuksen kärkitavoitteessa, kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuuden turvaamisessa nykyisellä tasolla, on onnistuttu. Toimintavalmiusaika parani sekä A- että A+B-tehtävissä. A+B-tehtävissä poliisipartio saapuu paikalle keskimäärin 1,6 minuuttia nopeammin kuin edellisenä vuotena. Toimintaympäristön vaihtelevuus Espoosta Hankoon vaikuttaa alueellisiin eroihin.

− Kotihälytystehtävien määrä kasvoi lähes 1 600 tehtävää eli yli neljä tehtävää vuorokaudessa. Perheväkivalta-tehtävät olivat samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Kasvu painottui häiritsevään meteliin ja häiriöksi olleisiin henkilöihin. Kokonaisuutena kotihälytystehtävien määrän kasvu lienee signaali muun muassa syrjäytyneisyyden seurauksena kasvaneesta huonosta olosta, ylikomisario Jussi Päivänsalo tulkitsee.

Liikennevalvonnassa painotettiin törkeitä liikennerikoksia

Edellisenä vuonna todettu törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisten määrä kasvoi edelleen 35 prosenttia vuonna 2020. Ajonopeudet kasvoivat, ja kesällä puhuttiin eurooppalaisesta korona-aikana kasvaneesta ilmiöstä. Alle 18-vuotiaiden kuljettajien osuus liikenneturvallisuuden vaarantamisissa ja törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa kasvoi viime vuonna.  

− Kehityksen suunta on huolestuttava. Törkeistä liikennerikoksista kiinni jääneiden henkilöiden määrä osoittaa, että tietojohtoinen valvonnan kohdistaminen tuottaa tulosta, toteaa apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula. 

Korona vaikutti selvästi matkustusasiakirjojen hankintaan

Asiakkaiden määrä lupapalveluissa oli vuonna 2020 aiempia vuosia vähäisempi, ja matkustusasiakirjoja hankittiin huomattavasti aiempia vuosia vähemmän. Asialla on suora yhteys koronaan, joka näkyi erityisesti myönnettyjen passien määrän yli 40 prosentin pudotuksena.