Länkstig

Bloggar

Bloggar

Poliisin virka-apu maksaa, koska laki määrittelee niin

Mia Poutanen Publiceringsdatum 2.10.2020 11.35 Blogg

Julkisuudessa on viime päivinä keskusteltu poliisin antaman virka-avun muuttumisesta maksulliseksi. Taustalla on Poliisihallituksen poliisin virka-apua koskeviin ohjeistuksiin hiljattain tehty kokonaisvaltainen päivitys, joka on tullut voimaan 1. lokakuuta.

Virka-avusta perittävä maksu ei kuitenkaan ole uusi, eikä myöskään poliisin säätämä asia. Valtion maksuperustelaki on ollut voimassa vuodesta 1992 ja sen nojalla on säädetty sisäministeriön poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettu asetus.

Virka-avulla tarkoitetaan viranomaisen toiselle viranomaiselle tai yksityiselle henkilölle antamaa apua, jossa viranomainen käyttää omia toimivaltuuksiaan mahdollistaakseen toisen viranomaisen virkatehtävän toteuttamisen, tai turvatakseen yksityiselle mahdollisuuden käyttää hänelle kuuluvaa oikeuttaan.

Poliisi antaa virka-apua vain silloin, kun toimivaltaisen viranomaisen virkatoimen toteuttaminen edellyttää poliisin toimivaltuuksien käyttämistä tai yksityistä estetään pääsemästä laillisiin oikeuksiinsa. Poliisi voi antaa virka-apua vain, jos siitä on erikseen säädetty laissa.

Poliisi ei ole ainoa viranomainen joka antaa virka-apua, vaan virka-apumenettely eli virka-avun vastaanottaminen ja antaminen on laajalti viranomaiskentällä käytettävä toimintamalli. Osa virka-avusta on lain mukaan maksullista, osa maksutonta. Poliisin antama virka-apu on pääasiassa maksullista, ellei sen maksuttomuudesta ole erikseen säädetty. Virka-avun maksullisuus ei siten ole poliisille harkinnanvarainen asia ja jos jotakin katsotaan tarpeelliseksi muuttaa, se tapahtuu asetuksen muutoksen kautta.

Miksi sitten poliisi alkaa nyt periä maksua antamastaan virka-avusta? Poliisin sisäisessä tarkastustoiminnassa havaittiin, ettei poliisi ole säännönmukaisesti laskuttanut antamistaan virka-avuista voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ensinnäkin poliisin tulee julkisen vallan käyttäjänä noudattaa tarkoin lakia. Toiseksi kyse on yhdenvertaisesta kohtelusta, jotta kaikki poliisiyksiköt toimivat valtakunnallisesti laskutuksen suhteen yhdenmukaisella tavalla. Kyse ei siis ole tahdon asiasta, vaan toiminnan korjaamisesta lakia vastaavaksi, vaikka epäilemättä hyvä tahto ja halu vaalia viranomaisten hyvää yhteistyötä ovat olleet osasyynä siihen, miksi poliisiyksiköt eivät ole laskuttaneet virka-avusta säännönmukaisesti aikaisemmin.

Poliisi ottaa vuosittain vastaan noin 70 000 virka-apupyyntöä, ja niistä noin puolesta poliisin tulee säädösten mukaan periä maksu. Tästä tuloutuu valtiolle arviolta 2-3 miljoonaa euroa vuodessa. Voimassa olevan asetuksen mukaan ajoneuvolla varustetun poliisipartion omakustannusarvo on 165 euroa tunnilta. Maksullisen virka-avun laskuttamisella huolehditaan myös siitä, että poliisille virka-avusta aiheutuvat kulut saadaan korvatuksi.

Asia on noussut julkisuudessa nyt vain yhdestä näkökulmasta esiin. Ohjeen päivityksen tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että virka-apua annetaan laadukkaasti kuten ennenkin aina kun lain mukaiset edellytykset täyttyvät, ja että virka-apua annetaan yhdenmukaisesti koko maassa. Keskustelussa on myös tärkeää huomioida, että poliisi hoitaa joka tapauksessa omaan toiminta-alueeseen kuuluvat tehtävät kuten tähänkin asti. Esimerkiksi jos viranomainen tai yksityinen joutuu uhatuksi tai muuhun vastaavaan tilanteeseen, tulee poliisi paikalle hoitamaan poliisitehtävää.

Poliisilta saa virka-apua jatkossakin ja virka-apua pitääkin pyytää, jos se on tarpeellista. Yhtä lailla poliisi tarvitsee muita viranomaisia omien tehtäviensä hoitamiseen. Tyypillisesti poliisi tarvitsee terveydenhuoltoviranomaisilta oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia esitutkinnassa, poliisitutkinnassa ja esimerkiksi kuolemansyyntutkinnassa. Poliisi maksaa viranomaisille näistä suoritteista säädetyt maksut.

Viranomaisyhteistyö on yksi poliisitoiminnan peruskivi, jota poliisi haluaa vaalia jatkossakin kaikessa toiminnassaan. Olemme olemassa ihmisiä varten ja aina viime kädessä tärkeintä on, että apua tarvitsevia pystytään auttamaan parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Mia Poutanen,
Poliisitarkastaja
Poliisitoimintayksikkö, Valvonta- ja hälytystoiminta
Poliisihallitus