Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnassa poliisiin kohdistuu aiheestakin paljon odotuksia, kohtaahan poliisi joka päivä eri puolilla maata väkivallan osapuolia tehtävissään. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään paljon, ja etenkin moniammatillinen työ poliisiasemilla esimerkiksi sosiaalityön ja terveysalan ammattilaisten kanssa ihmisten auttamiseksi on saumatonta ja vaikuttavaa.
Yhteistyötä tarvitaan, sillä lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ongelmat eivät ole yksin poliisin ratkaistavissa. Väkivaltaisesta suhteesta irtautuminen on tutkitusti vaikeaa ja se vaatii aina ihmisen oman ratkaisun. Lopullinen lähteminen vaatii usein monia yrityksiä, oikea-aikaista monimuotoista tukea sekä toisinaan myös moniammatillista turvallisuussuunnittelua.
Jotta väkivalta tai sen uhka todella päättyisi, myöskään väkivallan tekijä ei saisi jäädä tilanteessa yksin. Väkivalta harvemmin loppuu itsestään. Yksin eivät saa jäädä myöskään muut osalliset kuten lapset, joihin jo pelkkä kotona koettu turvattomuus voi syvästi ja kauaskantoisesti vaikuttaa jopa niin, että väkivallasta syntyy tapa ratkaista ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat. Väkivallan kierre jatkuu näin sukupolvelta toiselle.
Osaamisen kehittämistä koulutuksella ja MARAK-projektilla
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) yksi tämän vuoden painopisteistä on ollut poliisin ja erityisesti valvonta- ja hälytystoiminnassa työskentelevien poliisien osaamisen kehittäminen. Toimikunnan rahoituksella Poliisihallituksessa on ollut tämän vuoden kestävä MARAK-projekti. Projektissa tehtiin keväällä selvitys, jonka perusteella poliisissa tarvitaan lisää osaamista etenkin erilaisen lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja rikosten uhrien ohjaamiseksi auttaviin palveluihin akuutista tilanteesta lähtien. Myös riskinarviointiin tarvitaan lisää järjestelmällisyyttä.
Projektin puitteissa on tehty työkaluja, joilla parannetaan osaamista, riskinarviointia, moniammatillista yhteistyötä sekä rikoksen osapuolten ohjaamista auttaviin palveluihin. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu valmistelee kaikille poliisissa lähisuhdeväkivallan parissa työskenteleville pakollista koulutuskokonaisuutta, joka toteutetaan vuosina 2021-2022. Koulutuspaketilla pyritään vastaamaan mm. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvovan GREVIOn esille nostamaan koulutustarpeeseen. Koulutuksessa käsitellään poliisin velvollisuuksia, erilaisia lähisuhdeväkivallan muotoja, puuttumiskeinoja sekä moniammatillista yhteistyötä ja riskinarviointia.
Poliisihallitus on pyytänyt poliisiyksiköitä raportoimaan kehittämistoimistaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja ennalta estämiseksi. Vastaukset analysoidaan ja myös niiden pohjalta suunnitellaan jatkossa tarvittavia kehittämistoimenpiteitä.
Katse laajasti erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin
Poliisin näkökulmasta lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta limittyvät osaksi laajempaa kokonaisuutta, jonka yhteinen nimittäjä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat rikoksen uhrit. Niin sanotussa uhridirektiivissä erityissuojelun tarpeessa olevalla uhrilla tarkoitetaan henkilöä, joka on erityisen altis toissijaiselle ja toistuvalle uhriksi joutumiselle, pelottelulle ja kostotoimille.
Kokonaisuuteen kytkeytyvät siis esimerkiksi lähisuhdeväkivalta, lapsiin kohdistuvat rikokset, ihmiskauppa, seksuaalirikokset ja ikäihmiset. Kyse on samantyyppistä erityisosaamista vaativasta osaamisesta, johon poliisi edelleen tarvitsee parempaa osaamista ja alueellista verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa.
Poliisihallituksessa onkin viime aikoina pohdittu rikostorjuntaan ns. ESTO-toimintamallia (Erityisen Suojelun Tarpeessa Olevat), jossa asiat tutkittaisiin rikosnimikkeestä riippumatta keskitetysti erityisosaajien toimesta. Toimintamallin voi ajatella olevan tehokasta rikosten torjuntaa myös uusintarikollisuuden näkökulmasta, kun kaikkien osapuolten asiat hoidettaisiin tehokkaasti ja moniammatillisesti mahdollisimman hyvin kerralla kuntoon.
Eri yhteyksissä on todettu erityisosaajille keskittämisellä olevan lukuisia hyötyjä kuten lainsäädännön vaatimusten tuntemus, osaaminen osapuolten kohtaamiseen, jatkuvat ja kehittyvät yhteistyöverkostot, riskinarviointiosaaminen sekä ylipäätään tuntemus kyseisiin rikoksiin liittyvästä dynamiikasta psykologisine ulottuvuuksineen.
Poliisihallitus on ollut mukana Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman 2022‒2025 valmistelussa. Toimenpiteillä pyritään vastaamaan muun muassa GREVIOn antamiin huomioihin. Tavoitteena on tulevaisuudessa yhä parempi kyky ja taito puuttua rikoksiin ja myös ennalta estää uusintarikollisuutta, ei vain yhteistyöllä vaan yhdessä tehden ihmisten auttamiseksi.
Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen
Ylikomisario Minna Liimatainen
Poliisihallitus
Pekka Heikkinen on Poliisihallituksessa väkivaltarikostorjunnasta ja ennalta estävän toiminnan koordinaatiosta vastaava poliisitarkastaja ja jäsen valtioneuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastaisessa toimikunnassa (NAPE) 2021-2025.
Ylikomisario Minna Liimatainen työskentelee poliisin MARAK-projektissa ja toimii asiantuntijana NAPE-toimikunnassa vuonna 2021.
Kirjoitus on osa NAPE-toimikunnan blogisarjaa, jossa kerrotaan Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen vaikutuksesta ja kansallisesta täytäntöönpanosta eri näkökulmista.
