Ajokortitta ajaminen tai yleisemminkin kulkuneuvon kuljettaminen ilman asianmukaista ajolupaa on rikoslain perusteella tuomittava rikollinen teko. Liikennerikoksista määrättävän ajokiellon rikkominen on niin ikään rangaistava teko. Ajo-oikeudettomaan ajamiseen voi syyllistyä joko niin, että ajaa ajokiellon aikana tai ilman, että koskaan on pitänytkään hallussa kulloinkin kyseessä olevan kulkuneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajolupaa.
Rikoslain 23 luvun 10 §:n (545/1999) 1 momentin mukaan kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta on tuomittava muun muassa se, joka kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa ajo-oikeudetta. Ajo-oikeudettomuus on kyseisen rikoksen keskeinen tunnusmerkistötekijä, joka saa sisältönsä ajokorttilain ajo-oikeutta koskevista säännöksistä. Ajo-oikeudetta ajamista pidetään moitittavana tekona Suomen oikeusjärjestelmässä. Rikoksen rangaistusasteikko on sama kuin esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisessa tai rattijuopumuksessa.
Kulkuneuvon oikeudettomasta kuljettamisesta tuomitaan sakkorangaistukseen vuosittain satoja
Kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta on viime vuosina oikeudessa tuomittu keskimäärin reilu tuhat henkilöä vuosittain (2019–2021 ka. = 1 105). Tässä Tilastokeskuksen tilastoihin perustuvassa luvussa ovat mukana vain sellaiset henkilöt, joilla kyseinen rikos on ollut tuomion ns. päärikos eli törkein rikos. Jos siis henkilö on tuomittu samanaikaisesti vakavasta liikennerikoksesta, kuten törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, niin tämä ei ole mukana tilastossa kulkuneuvon oikeudettoman kuljettamisen osalta. Siitä, kuinka usein vakavin rikosnimike tuomiossa on jokin muu rikos, kuten myöskään uusijoiden osuudesta kaikista oikeudessa kulkuneuvon oikeudettomasta kuljettamisesta tuomituista, ei ole tilastotietoa saatavilla. Voidaan vain arvioida, että suurin osa ajo-oikeudettomista ajoista liittyy johonkin muuhun rikokseen. Kun edellä todetusti oikeudessa tuomitaan tuhat ihmistä vuodessa kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta päärikoksena, ja poliisin kirjaa kyseisistä rikoksista epäillyn asemaan henkilöitä yhteensä noin 25 000 kertaa.
Kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta syyllisiksi katsotuista reilu puolet (56 %) on tuomittu sakkorangaistukseen ja kolmannes (33 %) vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistuksista noin kolmannes on tuomittu ehdollisena (32 %). Sakkorangaistus on keskimääräisesti ollut 35 päiväsakkoa, mikä on tuomittujen tulotaso huomioiden tehnyt sakon kokonaisrahamääräksi reilut kolmesataa euroa.
Nuorten rikosepäilyt ajo-oikeudettomasta ajamisesta lisääntyneet
Poliisin liikenneturvallisuustyössä pyritään huomioimaan vaikuttaminen erityisesti nuorten liikennekäyttäytymiseen. Valvonnan lisäksi poliisin keinoina ovat myös muut ennalta estävän toiminnan muodot, kuten Ankkuritoiminta ja viestintä. Poliisin on pyrittävä vaikuttamaan nuoriin paitsi erityisesti viestinnällä myös sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Lisäksi esimerkiksi lupahallinnon keinoja tulee voida käyttää nuorten liikennettä vaarantavan ajon estämiseen.
Vuoden 2023 alussa 17–19-vuotiailla nuorilla oli yhteensä yli satatuhatta voimassaolevaa ajokorttia (kaikki ajokortit yhteensä). Yksistään 17-vuotiailla ajokortteja oli voimassa noin 28 000 kappaletta. Vuoden 2022 aikana poliisi kirjasi 17–19-vuotiaan nuoren kuljettajan epäillyn asemaan kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteensä noin 2 200 kertaa.
Oheisessa kuvassa on esitetty poliisin sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastoihin pohjautuen kolmen kuukauden liukuvana keskiarvona poliisin tietoon tulleet 17–19-vuotiaiden rikosepäilyt kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 1 000 voimassaolevaa ajokorttia kohden kuukausittain 2014–2022. Kun rikosepäilyjen määrä suhteutetaan ajokorttien määrään, ajokortitta ajamisen taso on kasvanut aiemmasta, kun verrataan viime vuosien lukuja aiempaan. Tähän voi olla yksi selitys se, että Traficomin tilastojen perusteella B-ajokorttien ajaminen on vähentynyt usean vuoden ajan 18-vuotiaiden joukossa. Korona-ajan alussa, huhti-toukokuussa 2020, 19-vuotiaita jäi kiinni ajo-oikeudettomasta ajamisesta suhteellisen suuri määrä. Touko-syyskuussa 2022 puolestaan 17-vuotiaita jäi kiinni huomattavan paljon. Yleisesti ottaen 17-vuotiailla kausittainen vaihtelu tilastoiduissa rikosepäilyissä on suurta kesäajan painottuessa tilastossa vahvasti.
Kuva: Poliisin tietoon tulleet 17–19-vuotiaiden rikosepäilyt kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta 1 000 voimassaolevaa ajokorttia kohden kuukausittain 2014–2022, 3 kk liukuva keskiarvo. Datan lähde: Poliisi ja Traficom
Kehitys näyttää huolestuttavalta. Ajo-oikeusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuljettajalle riittävät tiedot ja taidot ajoneuvoluokan mukaisen ajoneuvon kuljettamiseksi turvallisesti liikenteessä. Siis kuljettajan oman, kyydissä olevien sekä muun liikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Sanonta "ei sitä autoa kortilla ajeta" ei ole relevantti, koska kuljettajan tietoja ja taitoja ei ole testattu yhteiskunnassa sovitulla tavalla, emmekä siis voi olla varmoja, että "millä" sitä ajoneuvoa ajetaan. Lisäksi ajokoulutuksessa pyritään vaikuttamaan myös liikenneturvallisuuteen liittyviin asenteisiin, joiden merkitystä liikenneturvallisuuden näkökulmasta ei voi väheksyä. Liikenneturvallisuusasenteisiin liittyvää koulutusta toivoisi olevan enemmän. Ajokieltoon määrättyjen osalta voisi toivoa, että Suomessa toteutettaisiin sellainen järjestelmä, jossa tosiasiallisesti ajokieltoon määrätty joutuisi miettimään käyttäytymistään, ajatteluaan sekä asenteitaan, jotka ovat johtaneet liikennerikokseen ja sitä kautta edelleen ajokieltoon.
Ajokortittomuus yleisimpiä taustariskejä kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa
Nuorten kuljettajien kohonnut riski aiheuttaa kuolemaan johtava liikenneonnettomuus johtuu erityisesti kokemattomuudesta, johon liittyy etenkin nuorten miesten kohdalla muun muassa omien kykyjen yliarviointi. Riskikäyttäytymistä selittää tutkimusten mukaan myös asenne, kuten myös nuorten - erityisesti miesten - aivojen kehittymättömyys. Kuolemaan johtaneisiin liikenneonnettomuuksiin vaikuttaneista taustatekijöistä 2005–2014 laaditun raportin (Luoma 2022) mukaan nuorilla on kohonnut riski aiheuttaa onnettomuus, jossa joku muu kuin kuljettaja itse menehtyy. Tämä riski on erityisen korkea 17–19-vuotialla kuljettajilla, joilla riski on yli 20-kertainen verrattuna 25–64-vuotiaisiin. Muun muassa nyt kesäaikaan liikennevalvontaa kohdennetaankin analyysitiedon perusteella nuorten suosimille väylille.
Onnettomuustietoinstituutin vuoden 2021 OTI-vuosiraportin mukaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimista kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista valtaosassa (79 %) on ollut mukana kuljettajan tilaan ja toimintaan vaikuttanut riskitekijä. Ajokortittomuus on ollut yksi yleisimmistä yksittäisistä taustariskeistä. Onnettomuuksien pääaiheuttajista noin joka kuudes (16 %) on ollut joko ajokortiton tai vailla ajo-oikeutta.
Ajo-oikeuden haltijalla korostettu velvollisuus huolehtia ajokortistaan
Helmikuussa 2023 korkein oikeus antoi merkittävän ajo-oikeuteen liittyvän ennakkopäätöksen (KKO 2023:11). Jutun taustalla oli tilanne, jossa A oli määrätty määräaikaiseen ajokieltoon, mutta hänen ajokorttiaan ei ollut ajokiellon aikana saatu poliisin haltuun. A ei ollut myöskään ryhtynyt toimenpiteisiin ajo-oikeuden palauttamiseksi ajokiellon päätyttyä. A:lle ei siis ollut ajokiellon päättymisen jälkeen palautettu ajo-oikeutta. Koska A oli ajokiellon päättymisen jälkeen kuljettanut henkilöautoa, syyttäjä vaati, että A tuomitaan rangaistukseen kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Korkeimman oikeuden ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, onko A syyllistynyt kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Korkein oikeus alempien oikeusasteiden tapaan päätyi äänestyksen jälkeen siihen, että A ei ollut syyllistynyt kyseiseen rikokseen. Ennakkopäätös on merkittävä muun muassa siksi, että samantyyppinen tilanne on ollut korkeimman oikeuden ratkaistavana jo muutama vuosikymmen sitten. Vastaisuudessa ratkaisu ohjannee vastaavissa tilanteissa niin poliisin toimintaa kuin myös tuomioistuinten ratkaisutoimintaa. Poliisin on huolehdittava ajokortin saamisesta tämän haltuun väliaikaista tai määräaikaista ajokieltoa määrättäessä.
Poliisihallituksen ohjaavan kirjeen (POL-2023-55371) mukaan toistaiseksi toimitaan siten, että jos liikenteessä tavataan kuljettajaa, jonka ajokielto on päättynyt ja jonka ajokorttia ei ole saatu ajokiellon ajaksi poliisin haltuun, huomautetaan, että ajokielto ei pääty automaattisesti ilman toimenpiteitä ja että ajokiellon päättäminen edellyttää yhteydenottoa lupahallintoon. Vastaisuudessa ajokieltopäätöksessä on ohjaavassa kirjeessä todetusti syytä mainita ajokortin luovuttamista koskeva määräaika sekä tieto luovuttamisvelvollisuuden laiminlyönnin seuraamuksista. Ohjeellinen aika luovuttamiselle tiedoksisaantipäivästä laskettuna on enintään viikko. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus ottaen huomioon, että ajo-oikeuden haltijalla on korostettu velvollisuus huolehtia ajokortistaan.
Lopuksi
Ajo-oikeudettomalla ei ole saattanut olla ajo-oikeutta koskaan ajamalleen ajoneuvolle tai hänet on määrätty ajokieltoon tietystä syystä. Se, että ilman ajo-oikeutta ajavalla on joskus ollut ajo-oikeus, ei mielestämme tee ajo-oikeudettomuudesta vähemmän moitittavaa tai liikenneturvallisuuden näkökulmasta hyväksytympää. Ajo-oikeuden joskus saanut ja sen myöhemmin menettänyt on syyllistynyt jossain vaiheessa rikokseen, josta seuraamuksena on ollut myös ajokielto. Ajokielto on merkittävä seuraamus, turvaamistoimenpide, jonka tavoitteena on ajamisen estämisen lisäksi paitsi parantaa liikenneturvallisuutta myös turvata kuljettajan ja toisten tielläliikkujien henkeä sekä terveyttä.
Mika Sutela
tietoanalyytikko
Poliisihallitus
Twitter: @mksutel
Pasi Rissanen
poliisiylitarkastaja
Poliisihallitus
Twitter: @PoliisiPasi
