Koronavirus on vetänyt maton jalkojen alta monelta eri ihmiseltä, monella eri alalla, myös monelta esiintyvältä artistilta. Elinkeino voi olla yhtäkkiä uhattuna, kun tapahtumat on peruttu eikä jatkosta ole tietoa. Moni tuskailee keikkapaikkojen vuokrien kanssa, kun tuloja ei ole. Taiteilijoiden hätä on herättänyt monien auttamishalun. Artisteja on tuettu erilaisten joukkorahoituspalveluiden ja lahjoitusten avulla. Tämä on herättänyt myös paljon kysymyksiä. Miten artistien tukeminen joukkorahoituksella onnistuu lakia noudattaen?
Yksi keskeisistä kysymyksistä on, onko kyseessä lahjoitusmuotoinen, hyödykemuotoinen, lainamuotoinen vai sijoitusmuotoinen joukkorahoitus. Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus katsotaan rahankeräykseksi. Jos lahjoituksia pyydetään Suomessa oleskelevalta yleisöltä, kohdistuu keräys Suomeen ja se on Suomen rahankeräyslain säännösten alaista toimintaa. Näin ollen asiaan vaikuttaa siis se, kuka on vedonnut lahjoituksien saamiseksi, mihin yleisöön on vedottu ja millä kielellä. Joukkorahoitus lahjoitusmuodossa on rahankeräyslain kannalta arvioituna aivan sallittua, mutta se edellyttää rahankeräyslupaa.
Yhdistys voi toimia perustana toteutettavalle rahankeräykselle
Rahankeräysluvan voi Suomessa saada yleishyödyllinen yhteisö kuten rekisteröity yhdistys, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Kun ahdinkoon joutuneen artistin tukemista harkitsee, on hyvä pitää mielessä, että meillä Suomessa on olemassa jo kymmeniä tuhansia yhdistyksiä. Kannattaa siis kysyä itseltään, olisiko jo valmiiksi olemassa sopiva yhdistys, joka haluaisi olla tukemassa artisteja järjestämällä rahankeräyksen aiheesta? Tarkoitukseen voi toki myös perustaa uuden yhdistyksen, joka hakee rahankeräyslupaa, mutta tämä on ymmärrettävästi vaihtoehdoista huomattavasti hitaampi. Luovien alojen ammattilaisten kohdalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että he perustavat yhdistyksen, joka toimii vähävaraisten ja/tai taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden muusikoiden, kuvataiteilijoiden tai muiden artistien auttamiseksi. Yhdistys voi hakea rahankeräysluvan tähän tarkoitukseen.
Kun on asiaan sopiva yhdistys ja rahankeräyslupa, voidaan käynnistää rahankeräys joukkorahoituksena, sosiaalisessa mediassa tai millä tahansa muulla käytettävissä olevalla ja toimivalla tavalla. Toiminnassa olisi mahdollista käyttää esimerkiksi viitenumeroita yksittäisten viihdetaiteilijoiden osalta taikka kerätä rahaa yleisemmin auttamiseen. Näin saaduista rahavaroista sitten myönnettäisiin esimerkiksi avustuksia hankalaan tilanteeseen ajautuneille. Rahankeräyslain avulla on toisin sanoen mahdollista toimia myöskin luovan alan henkilöiden tai laajemminkin muillakin aloilla toimivien ja siellä lomautettavaksi joutuvien tai työttömäksi jäävien henkilöiden taloudellisissa vaikeuksissa. Maaliskuun alussa voimaan tulleessa uudessa rahankeräyslaissa on helpotettu rahankeräysluvan saamista muun muassa luopumalla luvan hakijan toiminnan vakiintuneisuuden edellytyksestä. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt rahankeräyslupa voidaan myöntää myös uudelle, vastaperustetulle yhdistykselle. Rahankeräyslain uudistamisen yhteydessä rahankeräysmenettelyjä joustavoitettiin ja sujuvoitettiin monella tavalla, joista tämä vakiintuneisuudesta luopuminen on yksi.
Pienkeräys on keino ketterään keräykseen
Edellä mainitun lisäksi – ja erityisesti nopean toiminnan tarpeen tilanteissa toiminnan nopeammaksi mahdollistamiseksi – rahankeräyslakiin luotiin myös kokonaan uusi menettely, pienkeräys. Tämä on ilmoituksenvarainen toimi, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että melko nopeasti on mahdollista käynnistää poliisilaitokselle tehdyn ilmoituksen jälkeen rahankeräys, jolla voidaan kerätä rajatun ajan kuluessa rajattu määrä rahaa. Tällaisen pienkeräyksen voi järjestää muun muassa yhdistys tai kolme yksityistä luonnollista henkilöä ryhmänä. Pienkeräys voidaan järjestää esimerkiksi taloudellisen katastrofin kohtaaman yksittäisen ihmisen tai laajemmankin ihmisryhmän hyväksi. Laissa on toki tiettyjä velvoitteita ja rajoitteita, jotka toiminnassa tulee huomioida. Olennaista on kuitenkin, että rahankeräyslainsäädäntö mahdollistaa myös tämäntapaisen toiminnan.
Fanituotteiden ostaminen on myös tapa auttaa
Ostamalla esimerkiksi esiintyvien artistien fanituotteita voi myös nopeasti auttaa luovan alan väkeä. Jos siis on kyse toimijasta, jolla on olemassa olevaa fanituotemyyntiä, sitä voi mainiosti jatkaa ja myös mainostaa, verkkokaupat toimivat oikein hyvin koronasta huolimatta. Fanituotemyynnissä on toki muistettava, että kyse täytyy olla aidosta ja oikeasta kaupankäynnistä, jossa tuotteet ovat kiinteän hintaisia ja hinnat normaalit. Kyse täytyy myös olla aidon ja oikean tuotteen myynnistä, eikä siis mistään kuvitteellisten tuotteiden, kuten sadan euron kiitos-sähköpostin ”myynnistä”. Normaalia fanituotemyyntiä saavat luovien alojen ystävät totta kai mainostaa ja markkinoida edelleen omille tutuilleen ja kontakteilleen, kunhan ostajat asioivat suoraan verkkokaupan kanssa, eikä rahaa kerätä missään välivaiheessa. Tuotemyynti ei toki ole ratkaisu kaikille, koska se edellyttää tämänkaltaisen tuotemyynnin olemassaoloa, kun nopeita ratkaisuja halutaan. Ainakin osalle luovan alan ammattilaisista tässä on kuitenkin valmis, heti toimiva kanava, jollaisia muutkin voivat kehittää jatkossa, jos on valmiuksia lähteä tämänkaltaista liiketoimintaa itse pyörittämään.
Naapuriapu on spontaania läheisten auttamista, ei lahjoituksien pyytämistä
Naapuriavulla tarkoitetaan toimintaa, jossa joko maantieteellisen tai henkilöllisen yhteyden omaavat henkilöt auttavat esimerkiksi taloudellisiin vaikeuksiin joutunutta henkilöä tai perhettä. Naapuriapu voi olla tavaraa, rahaa tai vaikkapa talkootyövoimaa. Olennaista on, että naapuriavun kautta ei voida pyytää yleisöltä rahalahjoituksia eli naapuriapua ei voida toteuttaa esim. joukkorahoituksen avulla. Tällainen toiminta ei täytä henkilöllisen tai maantieteellisen yhteyden edellytystä. Naapuriavussa auttajat ovat ystäviä, naapureita tai sukulaisia, eivät tämän laajemmin muita henkilöitä. Naapuriavun tulee olla myös spontaania. Viimeksi mainitulla tarkoitetaan sitä, että naapuriapua ei ole sellainen toiminta, jossa yleisöltä pyydetään lahjoituksia. Naapuriavun tulee perustua läheisten henkilöiden omaan, spontaaniin eli puhtaaseen oma-aloitteiseen auttamishaluun.
Joukkorahoitus esillä myös rahankeräyslain ja joukkorahoituslain esitöissä
Uuteen rahankeräyslakiin johtaneessa hallituksen esityksessä on käsitelty joukkorahoitusta. Joukkorahoituslain mukaisena laina- tai sijoitusmuotoisena joukkorahoituksena ja joukkorahoituksen välittäjän toimintana joukkorahoitus ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan. Joukkorahoitus onkin rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Rahankeräys on kuitenkin mahdollista järjestää joukkorahoitusmuotoisena. Eli käytännössä rahankeräys järjestetään kutsuen toimintaa joukkorahoitukseksi, vaikka tosiasiassa on kyse rahankeräyksestä. Hallituksen esityksessä todetaan asiaan liittyen seuraavaa: ”Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus, jossa tiettyyn hankkeeseen tai projektiin rahasuorituksen tekevä taho ei saa mitään konkreettista vastiketta tekemänsä suorituksen vastineeksi, vastaa nykymuotoisen rahankeräyslain mukaista rahankeräyksen määritelmää. Lahjoitusmuotoista joukkorahoitusta voidaankin nykymuodossaan kuvata verkkopohjaisen palvelualustan kautta tehtäväksi rahankeräykseksi.”
Joukkorahoituslain esitöissä todetaan, että yleisöltä voidaan kerätä vastikkeettomia lahjoituksia tiettyyn hankkeeseen tietyn ajanjakson ajan mainostamalla keräystä internetin ja sosiaalisen median välityksellä. Tällöin on kyse lahjoitusmuotoisesta joukkorahoituksesta, eli Suomessa tämä on käytännössä rahankeräystä. Joukkorahoituslaki sisältää myös nimenomaisen säännöksen siitä, että rahankeräyksestä säädetään rahankeräyslaissa. Vastikkeellisena varojenkeräämismuotona joukkorahoitus ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan, vaan kuluttajansuojaa ja rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn piiriin.
On hyvä huomioida myös hallituksen esityksessä esille tuotu näkökohta mahdollisuudesta järjestää vastikkeellinen joukkorahoitus, joka tosiasiassa olisi peiteltynä rahankeräyksenä nimenomaisesti kiellettyä. Esityksen mukaan ”peitellyllä rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa on tosiasiassa kyse rahankeräyksestä, mutta joka pyritään saamaan näyttämään joltain muulta toiminnalta (esimerkiksi kaupankäynniltä). Tällaisella peitellyllä rahankeräystoiminnalla on kielteinen vaikutus muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden toiminnan rahoitukseen ja sitä kautta niiden yhteiskunnallisesti tärkeän toiminnan mahdollistamiseen.”
Mikko Cantell
Ylitarkastaja
Poliisihallitus
Twitter: @rpajaishallinto
Hallituksen esitys rahankeräyslaista Finlexissä (HE 214/2018) (http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180214)
Hallituksen esitys joukkorahoituslaista Finlexissä (HE 46/2016) (http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2016/20160046)
Kysymyksiä ja vastauksia joukkorahoituksesta poliisin arpajaishallinnon verkkosivuilla (www.arpajaishallinto.fi/rahankeraykset/rahankeraysluvat/joukkorahoitus)
Poliisi Vieraskynä,
