Kissa on pienikokoinen nisäkäs, joka on Suomessa koiran ohella suosituin lemmikkieläin. Suomessa on arvioiden mukaan noin 600 000-1 000 000 kissaa, joista joka vuosi hylätään arviolta 20 000. Poliisi saa vuosittain lukuisan määrän ilmoituksia lemmikkieläimiin, myös kissoihin, liittyen. Kuulostavatko seuraavat virkkeet sinulta tutuilta, tai voisiko joku olla jopa oma lausahduksesi?
”Taas se naapurin kollikissa juoksentelee tuolla pihoilla!”
”Kymmeniä hylättyjä kissoja toimitetaan kesäisin eläinsuojelun hoiviin.”
”Ei kissa ole ihmiselle vaarallinen eläin!”
”Saan ampua omalle pihalle tulleen kissan!”
”Kissa saa olla irti pihalla, koska se pitää pihapiirin puhtaana!”
”Mitä sinä väität, kissanhan kuuluu päästä pihalle!”
Poliisin korvaan lausahdukset kuulostavat valitettavan tutuilta. Laki velvoittaa kissanomistajaa pitämään lemmikistään huolta, mutta lakia tulkitaan usein väärin tai sen määräyksiä ei edes tunneta.
Mitä laissa sitten sanotaan kissoista?
Kissoista ja niiden pidosta säädetään pääsääntöisesti kolmessa eri laissa - metsästyslaissa, eläinsuojelulaissa ja järjestyslaissa. Lisäksi kuulumme eurooppalaisen yleissopimuksen piiriin (SopS 49/1992), ja tarkennukset kansalliseen lainsäädäntöön löytyvät valtioneuvoston asetuksesta koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelusta (8.7.2010/674).
Järjestyslain mukaan taajamassa kissaa ei saa päästää lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille, tai yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua. Kuntopoluilla ja vastaavilla kissojen tulee ulkoilla kytkettynä. (Järjestyslaki 14 §.)
Taajamien ulkopuolella järjestyslaki ei velvoita pitämään kissaa kytkettynä. Taajaman ulkopuolellakaan kissaa ei saa kuitenkaan jättää heitteille tai hylätä. Eläinsuojelulaki velvoittaa kissanomistajaa pitämään huolta eläimestä ja kieltää kissan hylkäämisen (eläinsuojelulaki 5 §).
Myöskään lemmikkieläinten suojelun yleissopimuksen mukaan lemmikkieläintä ei saa jättää heitteille (SopS 49/1992, 3. artikla).
Villiintynyt kissa on metsästyslain mukainen rauhoittamaton eläin (metsästyslaki 85 §). Kissan laiton tappaminen voi kuitenkin olla esimerkiksi eläinsuojelurikos tai vahingonteko.
Eläinsuojeluasetus sekä asetus pienlemmikkien suojelusta asettavat tarkemmat ehdot kissojen hoidolle. Asetusten mukaan kissan pitoon tarkoitettujen tilojen on oltava sellaisia, että kissalla on kuulo- ja näköyhteys ympäristössään tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Kissaa ei saa pitää paikalleen kytkettynä muutoin kuin tilapäisesti ja lyhytaikaisesti. Tällöin kissan on oltava jatkuvassa valvonnassa. Kissan kytkeminen paikalleen tarkoittaa kissan sitomista siten, ettei se pääse liikkumaan kuin pienellä alueella.
Erä- ja eläinsuojeluvalvonnasta Itä-Suomen poliisilaitoksella vastaavan, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen tarkennus
Asia ei ole siis yksinkertainen tai johdettavissa vain yhdestä laista. Lainsäädännön mukaan kissa, josta muutoin huolehditaan, voi liikkua vapaana lukuun ottamatta järjestyslaissa säädettyjä, paikkaa koskevia rajoituksia. Taajaman osalta todettakoon, että vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa, lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta.
Kissaa saa siis ulkoiluttaa vapaana, mutta ei valvomatta. Suora valvonta tarkoittaa käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun tai tekemisiin. Vapaana yksinään kulkevat kissat voivat joutua vaaraan esimerkiksi liikenteen ja petojen vuoksi. Lisäksi vapaana ilman valvontaa kulkevat kissat joutuvat aika-ajoin myös ”kissavihaajien” kohteeksi, ja niitä ammutaan muun muassa ilma-aseilla.
Edellä mainittujen syiden vuoksi kissaa ei edes kannata ulkoiluttaa vapaana ilman valvontaa varsinkaan taajamissa, jotta kissan terveys ja turvallisuus eivät vaarannu. On hyvä myös muistaa, että vapaana olevat kissat pyydystävät Suomessa kuukausittain noin 140 000 lintua hippiäisistä fasaaneihin (Lähde: Birdlife). Tästäkin syystä kissan ulkoilemista pitää valvoa.
Eläimen hoidotta jättäminen ja hylkääminen saivat määritelmän eläinten hyvinvointilain esitöissä. Säädökseen liittyvän hallituksen esityksen mukaan eläimen hoidotta jättämisellä tarkoitettaisiin tilannetta, jossa eläimen pitäjä ei huolehtisi eläimen hoidosta, kuten ruokinnasta, terveydestä, yleisestä hyvinvoinnista, puhtaudesta tai muusta eläimen tarvitsemasta kehonhoidosta.
Eläimen hylkäämisellä tarkoitettaisiin puolestaan sellaista eläimen heitteille jättämistä, jossa eläimen pitäjä ei enää millään tavoin huolehdi eläimen hyvinvoinnista, eikä hän ole siirtänyt eläimen hoitovastuuta millekään muulle tähän suostumuksensa antaneelle taholle.
Ehkä tyypillisin esimerkki hylkäämisestä on, kun vaikkapa lemmikkieläimenä pidetty kani vapautetaan tarkoituksellisesti luontoon, jossa sen oletetaan selviävän jatkossa omillaan. Esimerkiksi kissan pitämistä vapaana ei sellaisenaan pidettäisi eläimen hylkäämisenä, jos kissan pitäjä huolehtii kissan muusta hoidosta tai jos hän on siirtänyt kissan hoitovastuun tilapäisesti toiselle taholle.
Eurooppalaisessa yleissopimuksessa 49/1992 määritellään 1 artiklassa 5. kohdassa heitteillejättö näin: ”Heitteillä oleva eläin tarkoittaa joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa”.
Edelleen saman sopimuksen 4 artiklassa säädetään eläinten pidosta siten, että henkilö, joka pitää lemmikkieläintä tai on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista.
Miten toimia kissoihin liittyvissä ongelmatilanteissa?
Jos pihassasi kulkee vapaana kissa ja tiedät kuka sen omistaa, pyri ensisijaisesti juttelemaan ja huomauttamaan asiasta kissan omistajalle. Jos tilanne ei tällä korjaannu, voit olla yhteydessä eläinten suojelusta vastaaviin viranomaisiin, eli kunnan eläinlääkäriin tai poliisiin.
Hylätyn kissan voi myös ottaa haltuun tilapäisesti esimerkiksi häkkiloukkuun, joka ei vahingoita eläintä ja joka tarkastetaan riittävän useasti. Sen jälkeen kissa pitää viipymättä toimittaa löytöeläintarhalle.
Lopuksi
Kissa ei tiedä rikkovansa lakia, vaan lemmikistään vastaa sen omistaja. Kissa ei kuulu Suomen luontoon, vaan on tarkoitettu lemmikkieläimeksi. Vastuullinen kissanomistaja pitää huolta kissastaan.
Ville, Itä-Suomen poliisista
Muokattu 7.6.2024: Poistettu Ville Hokkasen tulkinta heitteillä olevan eläimen määritelmästä ja viittaus mahdollisiin rangaistuksiin. Lisätty rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen tarkennukset lainsäädännöstä (alaotsikon "Erä- ja eläinsuojeluvalvonnasta Itä-Suomen poliisilaitoksella vastaavan, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen tarkennus" alainen teksti) sekä poistettu lopun viittaus kissojen ja kissanomistajien ongelmallisuudesta.
Muokattu 13.6.2024: Tarkennettu Harri-Pekka Pohjolaisen tarkennuksen määritelmiä, missä kissa saa lain mukaan liikkua vapaana ja miten hoidotta jättäminen ja hylkääminen määritellään laissa.
