Suomessa rajat ylittävä rikollisuus on ilmiö, joka ansaitsee huomion. Valtioiden rajat ylittävää rikollisuutta tapahtuu monella eri saralla, ja se vaikuttaa kansainvälisesti ihmisten turvallisuuteen. Rajat ylittävää rikollisuutta voi olla muun muassa huumausaine-, talous- ja omaisuusrikoksissa. Usein rajat ylittävään tai liikkuvaan rikollisuuteen liittyy myös organisoituminen. Rajat ylittävää omaisuusrikollisuutta ilmenee Suomessa muun muassa asunto-, mökki- ja liikemurroissa. Täydellistä osuutta ulkomaalaisten rikollisten tekemistä omaisuusrikoksista on tietenkin mahdotonta sanoa. Usein omaisuusrikoksiin syyllistyvät henkilöt tai ryhmät saattavat toimia myös muilla rikollisuuden aloilla kuten talous- tai huumausainerikoksissa.
Tyypillistä rajat ylittävää omaisuusrikollisuutta Suomessa ovat esimerkiksi asuntomurrot, taskuvarkaudet ja metallivarkaudet. Lisäksi petosrikollisuus on ollut selvässä nousussa viime vuodet.
Rikosten torjunta ja ennalta estävä toiminta
Helsingin poliisilaitoksessa toimii Rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaryhmä, jonka toimenkuvana on muun muassa rajat ylittävän rikollisuuden ilmiöt, ulkomaalaisiin rikoksesta epäiltyihin kohdentuvat tutkintatoimenpiteet sekä viranomaisyhteistyö. Vastaavia tutkintaryhmiä on myös muissa poliisilaitoksissa. Ryhmät tekevät paljon yhteistyötä muun muassa avustamalla esitutkintatoimenpiteissä sekä jakamalla tietoa sekä tilannekuvaa. Tehtävän hoitaminen vaatii yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa muihin Euroopan maihin sekä kotimaisiin sidosryhmiin. Tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen.
Kuten aikaisemmin mainittiin, rajat ylittävän rikollisuuden tutkinta vaatii viranomaisyhteistyötä. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos pyrkivät yhdessä torjumaan rajat ylittävää rikollisuutta Suomessa. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa kutsutaan PTR-strategiaksi. PTR:n yksi tärkeimpiä asioita on rajat ylittävän rikollisuuden torjunta. PTR pyrkii mutkattomaan yhteistyöhön eri viranomaisten välillä. Tätä kautta pystytään selvittämään sekä ennalta estämään rajat ylittävää rikollisuutta sekä siitä koituvia ilmiöitä tehokkaasti. Rajat ylittävän rikollisuuden tutkinnassa avustaa tarvittaessa Europol eli Euroopan poliisivirasto, joka tekee yhteistyötä 27 jäsenvaltion kanssa. Europolin tehtävänä on avustaa lainvalvontaviranomaisia kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa. Lisäksi Suomi kuuluu Interpoliin (International Criminal Police Organization) eli kansainväliseen rikospoliisijärjestöön, johon kuuluu yhteensä 192 jäsenvaltiota.
Lintukoto vai ei?
Mikä tekee Suomesta houkuttelevan paikan rikolliselle toiminnalle? Korkea elintaso ja väljä asutus voivat olla syitä. Useissa paikoissa ollaan kaukana naapurin uteliaista katseista, olemmehan pitkien välimatkojen maa ja väestötiheydellä mitattuna harvaan asuttu maa. Lisäksi suomalaiset omistavat paljon mökkejä. Mökit ovat täysin tyhjänä osan vuodesta, mikä houkuttelee murtautujia. Mökillä rahanarvoista omaisuutta ovat muun muassa kodinkoneet, perämoottorit ja työkalut. Taskuvarkauksien ennalta estämisessä jokaisen henkilökohtainen huolellisuus korostuu. Lompakot, kortit ja pankkitunnukset tulisi aina pitää pois näkyviltä. Nettiostoksissa tulisi selvittää sivustojen luotettavuus.
Korona- eli COVID-19 -pandemia ”sulki” Euroopan ja lähes koko maailman maaliskuussa. Matkustusrajoitukset vaikuttivat myös rajat ylittävään rikollisuuteen. Suomessa oli käytössä rajatarkastukset ja Suomeen tulevilla henkilöillä tuli olla pätevä syy Suomeen saapumiselle. Tulevaisuudessa voidaan katsoa, kuinka suuri vaikutus pandemialla oli omaisuusrikollisuuteen ja erityisesti rajat ylittävään rikollisuuteen. Kuten tiedetään, tilastot eivät ole kuitenkaan absoluuttinen totuus. Yksi aktiivinen tekijä tai ryhmä saattaa tehdä paljon murtoja ja vaikuttaa sillä tavalla ”tilastoihin” merkittävästi.
Suurena äkillisenä muutoksena vallitsevan korona-tilanteen vuoksi asuntomurtojen määrä on selvässä laskussa, ja tämä pätee Euroopan laajuisesti. Suomessa ja varsinkin Helsingissä vaikutukset ovat olleet selvät, rajatarkastusten alettua Helsingissä ei ole tapahtunut yhtään varsinaista asuntomurtosarjaa.
15 asuntomurtoa junaradan varrella
Vuoden 2019 syksyllä Helsingin ja Vantaan alueella tapahtui paljon asuntomurtoja, joissa tekotavat sekä sijainnit herättivät poliisin kiinnostuksen. Asunnoista anastettiin paljon arvo-omaisuutta. Kohteet olivat omakoti-, pari- ja rivitaloja, ja ne sijaitsivat junaradan läheisyydessä.
Esitutkinnassa selvisi, että epäilty tuli Suomeen ja aloitti lähes saman tien tekemään asuntomurtoja. Epäilty liikkui rikospaikkojen läheisyyteen ja poistui sieltä junalla. Osassa tapauksissa epäilty tallentui valvontakameroihin. Tallenteista näkyi epäillyn tulleen juna-asemalle ilman kantamuksia, mutta poistuessaan hänelle oli ilmestynyt kantamuksia.
Poliisi ei saanut selvitettyä anastetun omaisuuden säilytyspaikkaa. Omaisuus koostui pääosin elektroniikasta, koruista, kelloista sekä muusta helposti rahaksi muutettavasta omaisuudesta. Kahden teon anastettu omaisuus löytyi epäillyn hallusta kiinniottohetkellä. Muiden tapauksien omaisuutta ei ikinä löydetty.
Epäilty tuomittiin yhteensä viidestätoista asuntomurrosta. Oikeus katsoi teot törkeiksi varkauksiksi, ja tekijä tuomittiin yhteensä 4 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistukseen.
Asuttuun asuntoon murtautumisesta rikoksentekijä tuomitaan törkeästä varkaudesta. Törkeän varkauden rangaistusasteikko on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.
Asianomistajien pitkä piina
Asianomistajat eli uhrit tuntuvat usein jäävän vailla suurempaa huomiota. Asuntomurron tai muun omaisuuden katoamisen jälkeen ihmiset käyvät mielessään läpi monenlaisia seikkoja. Kuka tämän teki? Onko asuinalue turvallinen? Minkä takia tämä tapahtui?
Jokainen kokee murron jälkeiset hetket omalla tavallaan. On kuitenkin huomioitava, että oma koti on turvallisuuden ja rauhan tyyssija. Murron jälkeen oma koti saattaa tuntua pitkäänkin turvattomalta ja ahdistavalta. Pahimmassa tapauksessa edessä saattaa olla muutto, kun ahdistus tai turvallisuuden katoaminen tuntuvat ylitsepääsemättömältä. Edessä saattaa olla vääntö vakuutusyhtiön kanssa, korvaavien tavaroiden hankkiminen, ovien tai lasin korjaus.
Suomalaiskoteihin on vasta viime vuosina alkanut tulla enemmän valvontakameroita ja turvallisuusyritysten palveluita. Markkinoille on tullut monenlaisia palveluita ja yrityksiä. Osa hankkii omatoimisesti turvallisuusjärjestelmiä tai valvontakameroita – tekniikka ei ole yhtä kallista kuin ennen. Turvallisuus on tärkeä asia, ja tällaisilla laitteilla voidaan lisätä turvallisuudentuntua ja viihtyvyyttä. Omalla huolellisuudella pystytään jo paljon vaikuttamaan turvallisuuteen ja ennalta ehkäisemään rikoksia.
Kesäisin monilla suomalaisilla on tapana pitää ikkunoita tai ovia auki kotona, mikä saattaa houkutella kutsumattomia vieraita. Aukinaiset ovet ja ikkunat tulisi aina tarkistaa ja sulkea, kun lähtee pois kotoa. Vaikka poissaoloaika olisi lyhyt – tilaisuus saattaa tehdä varkaan. Turvalukon käyttöä ei kannata unohtaa, kun poistuu kotoa. Turvalukko on huomattavasti vaikeampi murtaa ja sen murtamiseen vaaditaan järeämpää kalustoa. Asunto kannattaa myös pitää asutun näköisenä, eikä pidä unohtaa naapuriapua tarvittaessa. Kuitenkin on paljon tapauksia, jolloin edes hienoimmat hälytysjärjestelmät tai valvontakamerat eivät auta. Tietenkin tekijöiden kiinnijäämisriski kasvaa.
Nettiostoksien ja maksukorttien käyttö ovat lisääntyneet ajan myötä. Poliisi ja muut tahot pyrkivät informoimaan ihmisiä turvallisuusriskeistä, mutta silti rikoksilta ei voida täysin välttyä. Huijaukset ovat entistä paremmin suunniteltuja ja niiden huomaaminen voi olla todella vaikeaa.
Miten rajat ylittävä rikollisuus on sitten muuttunut?
Eräs pitkään rajat ylittävää rikollisuutta tutkinut henkilö on erittäin huolestunut Suomeen saapuvien rikollisten organisoitumisesta ja ammattimaisuudesta.
Ylipäätään rajat ylittävä rikollisuus on lisääntynyt selvästi, ja maahan on saapunut ns. uusia kansalaisuuksia tuoden mukanaan uusia ilmiöitä ja tekotapoja. Teot ovat ammattimaistuneet, ja rikoksia suunnitellaan, valmistellaan ja varsinkin toteutetaan aiempaa huolellisemmin. Toki massaan mahtuu edelleen mukaan rikollisryhmiä, joiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon keikkoja ja korvata laatu ehkä määrällä, mutta kokonaisuutena arvioiden rikollisuus on muuttunut ammattimaisempaan suuntaan.
Ulkomaalaiset rikolliset kuljettavat useimmiten anastetun omaisuuden pois Suomesta ja myyvät sen muualla. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että myös Suomessa myydään sekä vastaanotetaan anastettua omaisuutta.
Aiemmin varsinkin omaisuusrikosten osalla oli tyypillistä ns. hit-and-run tyyppinen toimintatapa, eli ryhmä saapui Suomeen tekemään rikoksia ja tehtyään muutaman keikan pyrki nopeasti poistumaan maasta vieden anastamansa omaisuuden mennessään. Tässä on tapahtunut ehkä suurin muutos, eli nykyisin Suomeen on jo integroitunut eri ryhmien jäseniä, joilla on mahdollisuus järjestää muun muassa asuntoja ja autoja maahan saapuvien rikollisten käyttöön sekä avustaa heitä rikollisesti haltuun saadun omaisuuden eteenpäin myynnissä. Tämän tukiverkoston hoitaessa omaisuuden realisoinnin voivat varsinaiset tekojen suorittajat keskittyä oman ammattinsa harjoittamiseen.
Rikollisuus ja ympäristö muuttuvat myös rajat ylittävässä rikollisuudessa. Kehityksen perässä pysyminen on suuri haaste poliisille ja muille organisaatioille.
Rajat ylittävän rikollisuuden tutkintaryhmä
Rikostutkintayksikkö
Helsingin poliisilaitos
Helsingin poliisin rikostutkinnan blogissa kirjoitetaan pääkaupungin ajankohtaisista rikostapauksista ja -ilmiöistä, rikostutkinnan arjesta sekä tuodaan yhteiskunnalliseen keskusteluun rikostutkinnan näkökulmia.
Helsingin rikostutkinta,
Rikostutkintayksikkö
Helsingin poliisilaitos
