Suomi on edelläkävijä naisten osallistumisessa kriisinhallintaan sekä laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen. Suomen poliisi painottaa kansainvälisillä foorumeilla naispoliisien rekrytoinnin tärkeyttä niin kentälle kuin johtotehtäviin.
Suomi lähettää vuosittain noin 40 poliisia kansainvälisiin tehtäviin, yleensä YK:n tai EU:n toimeenpanemiin rauhanturva- tai siviilikriisinhallintaoperaatioihin. Kriisinhallintakeskus CMC Finland kouluttaa, rekrytoi ja varustaa suomalaiset poliisit siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle, sekä toimii näiden valtiotyönantajana komennuksen ajan.
Suomi on edelläkävijä naisten osallistumisessa kriisinhallintaan sekä laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamiseen. Tällä hetkellä puolet Suomen siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista on naisia ja puolet miehiä – tasa-arvo toteutuu siis hyvin. Naisten määrä on kansainvälisesti yksi korkeimmista luvuista maailmassa. Suomessa poliisi on suurin ammattiryhmä EU:lle ja YK:lle lähetettävistä siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista.
Suomen poliisikoulutus on kansainvälisesti vertaillen pitkä, ja osaaminen korkeatasoista. Kestämme hyvin kansainvälisen vertailun ja meitä rekrytoidaan mielellään kansainvälisiin tehtäviin.
Monia suomalaisia naisia on toiminut kriisinhallintaoperaatioiden johtotehtävissä. Suomen poliisi on tehnyt pitkäjänteistä työtä saavuttaakseen saman poliisin osalta: nyt YK:n UNFICYP:n poliisikomponentti on suomalaisen naispoliisin johdossa.
Lisäksi meillä on naispoliiseja YK-ja EU-kriisinhallintaoperaatioissa erilaisissa vaativissa kenttätehtävissä. Myös NATO ISAF -operaatiossa on työskennellyt suomalaisia naispoliiseja siviilitehtävissä. Suomen poliisi painottaa jatkuvasti kaikilla foorumeilla naispoliisien rekrytoinnin tärkeyttä niin kentälle kuin johtotehtäviinkin.
Kansainvälisten toimijoiden EU:n, YK:n ja OSCE:n mandaateissa ja toiminnoissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat ovat merkittävässä roolissa. Näihin tehtäviin pyrkivien suomalaisten hakijoiden tuleekin ymmärtää, miksi ja miten tasa-arvoa edistetään kansainvälisillä areenoilla, ja erityisesti konflikteissa.
Suomen poliisi on tukenut tasa-arvon toteutumista käytännön tavoilla viime vuosina, kuten esimerkiksi kannustamalla ja tukemalla poliiseja ja erityisesti naispoliiseja hakeutumaan siviilikriisinhallinnan tehtäviin. Lisäksi naispoliisien rekrytoitumisen rakenteellisia esteitä on poistettu laskemalla pakolliseen siviilikriisinhallinnan peruskoulutukseen hakeutumiseen tarvittavan poliisikokemuksen alarajaa kahdeksasta vuodesta viiteen vuoteen YK:n suositusten mukaisesti. Miksi tämä on merkittävää? Naisilla on monta roolia, ja käytäntö on osoittanut, että pienten lasten kanssa naisten on usein miehiä vaikeampaa saada kokemusta kriisialueilta kenttäoperaatiosta, jolloin naiset hakeutuvat siviilikriisinhallintatehtäviin helpommin ennen lapsia tai kun lapset ovat vasta vanhempia. Kuitenkin urapolulla eteneminen edellyttäisi kansainvälistä kokemusta.
Poliisin tahtotila on ymmärtää tasa-arvon toteutumiseen liittyvät haasteet, ja toimia käytännön teoilla siten, että saamme koko henkilöstömme osaamisen parhaaseen käyttöön. Kansainvälisillä areenoilla olemme tässä saaneet hyviä onnistumisia, ja jatkamme työtä.
Hyvää tasa-arvonpäivää!
Niina Koivisto
Poliisihallitus
Twitter @KoivistoN
Kuvateksti: Suomalainen Satu Koivu on ensimmäinen nainen YK:n korkeassa poliisitehtävässä.
