Turun hovioikeus päätti lakkauttaa syyskuun lopussa Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen osaston (PVL) ja siihen kuuluvat alueosastot sekä Pohjoinen perinne ry:n. Varoituksen antamista ei katsottu riittäväksi. Pirkanmaan käräjäoikeus oli päätynyt samaan ratkaisuun jo marraskuussa 2017.
Pidän mahdollisena, että uusia lakkauttamisvaatimuksia tullaan esittämään myös jatkossa. Vaatimukset voivat kohdistua joko väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai jalkapallon ultrakannattajaryhmiin liittyviin yhdistyksiin.
Hovioikeuden antama päätös ei ole vielä lainvoimainen. Vastaajat voivat hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan, asian käsittely jatkuu. Kieltoprosessi on tähän mennessä kestänyt noin puolitoista vuotta, joten on aika tehdä yhteenvetoa. Sisäministeriö ja Oikeusministeriö julkaisivat syyskuussa 2016 muistion ”Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin puuttuminen”. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena muistiossa pyydettiin Poliisihallitusta ja syyttäjälaitosta selvittämään toimintavastuut ja -mallit yhdistyslain mukaisen lakkauttamiskanteen käyttämiseksi. Poliisihallituksen ja Valtakunnansyyttäjänviraston tapaamisissa sovittiin, että syyttäjän on luontevinta hakea yhdistyksen lakkauttamista rikosjutun yhteydessä. Poliisihallitus on oikeampi taho kanteen nostamiseen puhtaassa hallinnollisessa prosessissa. Tapaamisen jälkeen Poliisihallitus käynnisti kattavan selvityksen PVL:n toiminnasta. Oikeudellisen arvion jälkeen Poliisihallitus päätyi yhdistyslain mukaisen kieltokanteen nostamiseen.
Kieltokanteen perusteet
Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla olennaisesti lain tai hyvien tapojen vastainen. Yhteenliittymältä ei edellytetä yhdistykseksi tulkitsemisen perusteeksi rekisteröitymistä, jos se toimii yhdistyksen tavoin aatteellisin tavoittein ja vakiintunein toimintamuodoin. Poliisihallitus katsoi, että PVL on aatteellisesti toimiva rekisteröimätön yhdistys, jonka toiminnassa oli olennaisesti lain ja hyvien tapojen vastaisia piirteitä. Siksi oli perusteltua saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, sallitaanko yhteiskunnassamme PVL:n kaltaisen väkivaltaisen ja avoimesti rasististen järjestön toiminta.
PVL ja sen edeltäjä Suomen vastarintaliike (SVL) ovat olleet viranomaisten tuntemia järjestöjen perustamisesta lähtien. Vastarintaliike poikkeaa muista väkivaltaisista ääriliikkeistä. Se on ollut pitkäikäinen, toiminta on ollut kumouksellista ja liikkeeseen kuuluvia yksittäisiä henkilöitä on tuomittu väkivaltarikoksista. Liikkeen ideologia on sisältänyt runsaasti muun muassa juutalais- ja maahanmuuttovastaista sanomaa. Keskeistä liikkeen toiminnassa on ollut väkivallan käytön hyväksyminen. Sisäministeriö on ekstremismin tilannekatsauksissa kertonut tarkemmin järjestön toiminnasta.
Tuomioistuinten ratkaisut
Pirkanmaan käräjäoikeus ja Turun hovioikeus päätyivät lakkauttamaan PVL:n toiminnan. Tuomioistuimet katsoivat, että PVL:n toiminta on yhdistyslaissa tarkoitetulla tavalla ollut olennaisesti lain ja hyvien tapojen vastaista. Hovioikeuden ratkaisussa todetaan, että toimintaan liittyy rotusyrjintää ja vihapuheen kaltaista viestintää, muun muassa holokaustin vähättelemistä ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien loukkaamista. Toiminta on sisältänyt piirteitä, joita ei voi perustella yhdistymis-, kokoontumis- ja sanavapauden käyttämisellä. Ratkaisuissa on ansiokkaasti arvioitu perus- ja ihmisoikeuksien merkitystä. Myös PVL:n varainhoidosta vastannut Pohjoinen perinne yhdistys lakkautettiin, koska se on myötävaikuttanut PVL:n lain tai hyvien tapojen vastaiseen toimintaan. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi selvitysmiehen hoitamaan Pohjoisen perinneyhdistyksen omaisuutta. Toiminta näyttäisi kuitenkin jatkuneen ainakin jossain laajuudessa prosessin aikana.
Tulevan lainvoimaisen päätöksen vaikutukset
Jos nyt annettu lakkauttamisratkaisu tulee lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi, niin sillä on vaikutuksia sekä liikkeen että poliisin toimintaan. Käytännössä PVL:n nimissä tehtävä toiminta, kuten varojen ja jäsenten hankinta sekä tilaisuuksien järjestäminen, on lopetettava. Yhdistyksen toiminnan harjoittaminen PVL:n nimissä olisi rangaistavaa. Poliisi voisi tietyin edellytyksin puuttua PVL:n mielenosoituksiin, jos niitä lakkauttamispäätöksestä huolimatta järjestettäisiin. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että poliisin puuttuminen lainvastaisuuksiin voi olla myös jälkikäteistä. Tämä tarkoittaa rikosilmoituksen tekemistä ja esitutkinnan suorittamista. Tällainen puuttuminen ei näy yleisölle välittöminä toimenpiteinä. Poliisin näkyvää puuttumista mahdollisten mielenosoitusten yhteydessä tullaan aina tekemään tilanteeseen liittyvän kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa suoritetaan intressipunnintaa ja huomioidaan myös käytössä olevat poliisiresurssit. Lakkauttamispäätöksen tultua lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi kantajalla eli Poliisihallituksella on mahdollisuus hakea ratkaisun täytäntöönpanoa ulosottoviranomaiselta, mikä käytännössä merkitsisi pyyntöä yhdistyksen verkkosivujen lakkauttamiseksi ja PVL -materiaalin haltuun ottamiseksi.
Kieltokanteella on haettu yhdistyksen toiminnan lakkauttamista. Kanne ei ole koskenut PVL:n toiminnassa mukana olleiden henkilöiden perustuslaissa säänneltyjen yksilöllisten yhdistymis-, kokoontumis- ja sananvapauksien kieltämistä tai rajoittamista. He voivat toimia jatkossa muissa yhdistyksissä ja yhteenliittymissä. Poliisilla on tiedossa, että PVL:n kieltokanneasiassa vastaajana ollut henkilö on jo perustanut uuden ”hyväntekeväisyysyhdistyksen”. Poliisi joutuu jatkossa arvioimaan, mikä on lakkautetun yhdistyksen toiminnan jatkamista ja mikä on täysin uutta toimintaa, jota PVL:n toiminnassa mukana olleet harjoittavat.
Poliisi edistää yhteiskunnassa kokoontumisvapauden toteutumista
Jatkossakin on muistettava, että poliisin tehtävänä yhteiskunnassa on edistää kokoontumisvapauden toteutumista. Ylimpien laillisuusvalvontaviranomaisten linjausten perusteella poliisi ei saa ennalta estää yleistä kokousta (kokoontumisvapauden ja sananvapauden ennakkosensuurin kielto). Kokouksen järjestäjä on aina vastuussa kokouksestaan ja sen järjestyksenpidosta. Järjestäjä on velvollinen keskeyttämään kokouksen, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Poliisi voi lopettaa kokouksen, jos toimitaan olennaisesti lainvastaisesti. Käytännössä kokouksen hajottamisen perusteet on kuvattu kokoontumislaissa. Niitä ovat muun muassa yleisen turvallisuuden ja järjestyksen vaarantuminen, liikenteen sujuvuus sekä terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittuminen. Yleisötilaisuuden järjestämisen poliisi voi kieltää etukäteen, jos on ilmeistä että sen järjestäminen on lainvastaista, eivätkä muut toimenpiteet ole riittäviä. Eduskunnan oikeusasiamiehen aiemmissa ratkaisuissa on todettu, että mielenilmauksen oikeus on niin keskeinen ja tärkeä, että siihen ei pidä kevein perustein puuttua. Mielenilmauksen tai kokouksen hajottamiselle pitää siis olla erityisen vahvat perusteet.
Jokaisen mielenilmauksen ja kokoontumisen yhteydessä päätöksenteosta sekä toimenpiteistä vastaa paikallinen poliisilaitos. Lakkautetun PVL:n toimintaan puuttuminen ennakolta on mahdollista, koska toiminta on todettu lain vastaiseksi. On sinänsä mahdollista, että jotkin PVL:n aktiivisimmat toimijat pyrkivät yksityishenkilöinä osallistumaan tai muuten olemaan näkyvillä esimerkiksi itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa tai muissa vastaavissa tapahtumissa. Yleisön on hyvä muistaa, että näissä tilaisuuksissa poliisin toimintaympäristö on haastava. Vaikka jokin yksittäinen toiminta olisikin kiellettyä, poliisilla ei suurten ihmismassojen liikkuessa ole mahdollisuutta puuttua kaikkiin rikkeisiin muun toiminnan kustannuksella. Poliisin tulee ensisijaisesti aina pyrkiä puuttumaan vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin tai niiden uhkiin.
Lakkauttamisen käytännön vaikutukset toimintaan
Pidän todennäköisenä, että liikkeen toimintaan ja sen ideologiaan vahvasti sitoutuneet henkilöt jatkavat aatteensa ja toiminnan harjoittamista. Heti hovioikeuden ratkaisun jälkeen järjestön lippuja leviteltiin jo julkisille paikoille. Muitakin demoja saatetaan nähdä. Suomessa on aina ollut ja tulee aina olemaan ääriliikehdintää. Yksittäisten jäsenten ideologia saattaa jopa vahvistua reaktiona valtiovallan toimenpiteille. Kaikkien liikkeiden toiminnassa on aina mukana heikommin aatteeseen uskovia. Heidän osaltaan kiinnostus toimintaan saattaa hiipua. Toiminnan jatkamisen riskinä on sakkorangaistuksen saaminen laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta. Tuskin kukaan järkevästi ajatteleva henkilö haluaa tällaisesta merkintää poliisirekisteriin. Sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kokemukseni mukaan osa toimijoista löytää laillisen vaikuttamisen kanavat tai kohdistaa huomionsa muihin asioihin.
Kielletyn PVL:n toiminta saattaa siirtyä suljettuihin tiloihin tai ns. ”maan alle”. Toistaiseksi Suomen viranomaiset ovat kuitenkin onnistuneet pitämään varsin hyvin tilannekuvaa rikollisjärjestöistä ja väkivaltaisista ääriliikkeistä, käyttivät ne tunnuksia tai eivät. Hyvänä puolena voidaan pitää sitä, että järjestön saama mediahuomio vähenisi ja uusien jäsenten rekrytointi vaikeutuisi. Tällä olisi pitkällä aikavälillä vaikutuksia ääriliikkeiden toiminnalle ja niihin rekrytoitumisen houkuttelevuudelle. Aika tulee osoittamaan mitä toiminnalle tapahtuu.
Mitä seuraavaksi?
Poliisihallitukselta on tiedusteltu, mitä muita järjestöjä on mietitty lakkautettavaksi. Poliisi seuraa väkivaltaisen ääriliikehdinnän jokaista sektoria. Silloin, kun on olemassa yhdistyslain mukaiset lakkauttamisen edellytykset ja taho, johon kanne voitaisiin kohdistaa, nyt käytetty toimintatapa voisi tulla kyseeseen. Väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa tulee tarkastella pidemmällä ajanjaksolla. Tällöin huomataan, että väkivaltaisen äärivasemmiston toiminta on yhteiskunnan ja poliisin kannalta yhtä moitittavaa kuin PVL:n. Viimeisten vuosien aikana muutamissa isommissa tilaisuuksissa on väkivaltaisen äärivasemmiston toiminta ollut jopa laajamittaisempaa kuin väkivaltaisen äärioikeiston. Heidän toimintaansa on viranomaisten toimesta vaikutettu kohdistamalla rikosoikeudellinen vastuu yksilöihin, jotka ovat harjoittaneet väkivaltaa, tuhonneet omaisuutta tai vastustaneet virkavaltaa. Osa henkilöistä on mielenosoituksissa otettu kiinni poliisilain perusteella rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi.
Pidän mahdollisena, että uusia lakkauttamisvaatimuksia tullaan esittämään jollain aikavälillä. Vaatimukset voivat kohdistua joko väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai vaikkapa jalkapallon ultrakannattajaryhmiin liittyviin yhdistyksiin. Yhdistyksen toiminnan on oltava oleellisesti hyvän tavan tai lain vastaista ja edellä mainituissa yhteyksissä usein näin voi olla. Nyt odotamme, miten PVL-asian käsittely jatkuu ja varaudumme siihen, että mielenilmauksia saatetaan nähdä ennen päätöksen lainvoimaisuutta ja täytäntöönpanokelpoisuutta. Myöhemmin on arvioitava lainsäädännön muutostarpeita, mikäli lakkautettujen yhdistysten toimintaan tehokkaasti puuttuminen osoittautuu haasteelliseksi. Arviomme mukaan nykyisessä lainsäädännössä saattaa olla tulkinnanvaraisuutta ja poliisin puuttumiskeinot eivät ole kaikilta osin riittävät. Yhdistys- ja kokoontumislait sekä poliisin toimivaltuudet ovat kaikki tehty eri aikoina ja eri tarkoituksia varten. Kokoontumislakiin aiemmin esitetyt muutokset ovat jo etenemässä hyvää vauhtia.
Rauhallista syksyä,
Twitter @TimoKilpelainen
Timo Kilpeläinen,
Poliisitarkastaja
