Venäjän armoton hyökkäyssota alkoi vuosi sitten Ukrainassa. Tuolloin käynnistyi välittömästi myös Suomen turvallisuusympäristön uudelleen arviointi. Olemme nyt poliisissakin vuoden varautuneet erilaisiin kuviteltavissa oleviin uusimuotoisiin skenaarioihin ja niiden edellyttämiin toimiin. Suomi ja Suomen viranomaiset jatkavat Ukrainan tukemista osana eurooppalaista yhteisöä.
Sotaa ja kansallista keskustelua seuratessa tuntumana on, että painotuksissa jää paikoin varjoon se, miten tämän päivän konfliktit realisoituvat sotilaallisen toiminnan ulkopuolella. Nykyisin konflikteissa hyödynnetään tarkoituksellisesti entistä enemmän avoimien sotilaallisten toimien sijaan epäselviä ja epäsymmetrisiä toimia. Yhteiskuntarauhaa pyritään horjuttamaan hybriditoimilla, joihin voivat kuulua monenlainen suunnitelmallinen painostus, häirintä, vaikuttaminen, tiedonhankinta ja vaikkapa epäloogisina rikoksina ilmenevät teot. Nämä saattavat jatkua vuosia ennen varsinaista alueellista konfliktia.
Toimiin voi lisäksi sisältyä vaikkapa rikoksina toteutuvia iskuja kyberympäristössä, terroritekoja reaalimaailmassa ja kriittisen infrastruktuurin tai muiden yhteiskunnan kohteiden sabotaasia, tiedustelua ja häirintää. Toisaalta kyse voi olla suunnitellusta vaikuttamisesta ihmisten mielipiteisiin, jolla pyritään saamaan aikaan levottomuutta ja kansalaisten ja viranomaisten vastakkain asettelua. Yhteistä kaikelle on pohjan luonti myöhemmille näkyville toimille.
”Suomessa hybriditoimiin antaa vasteen kentällä ja tapahtumien tutkinnan hoitaa ensisijaisesti poliisi.”
Suomessa hybriditoimiin antaa vasteen kentällä ja tapahtumien tutkinnan hoitaa ensisijaisesti poliisi – olipa kyse sitten vihreistä miehistä, onnettomuuksiksi naamioiduista sabotaaseista tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden horjuttamisyrityksistä.
Varautumisorganisaationa olemme poliisissa valmiita toimimaan kaikissa tilanteissa ja skenaarioissa Suomen sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Poliisi seuraa, analysoi ja muodostaa jatkuvasti tilannekuvaa hybridivaikuttamisen heikoistakin signaaleista koko sensoriverkostollaan tietojohtoisen toimintansa ja aina ylimpään valtionjohtoon asti ulottuvan tilannekuvan perusteeksi.
Suomelle olisi korkea kynnys todeta epäselvät vaikuttamistoimet sotilaallisiksi, ja saattaa olla, ettei tätä pahantahtoisen vaikuttamisen alkuperää edes välittömästi pystytä osoittamaan.
Lähtökohtana onkin, että epäselvissä tilanteissa tultaisiin toimimaan sisäisen turvallisuuden toimialueella ensisijaisesti poliisin toimivaltuuksin. Vaikka poliisilla on toimivalta ja vastuu, se ei kuitenkaan selviä yksin – kokonaisturvallisuutta rakennetaan yhdessä.
Lainsäädännön viimeaikaiset uudistukset auttavat tässä työssä. Poliisi voi nyt saada aiempaa laajemmin puolustusvoimilta ja rajavartiolaitokselta sotilaallisen voimankäytön mahdollistavaa virka-apua, jos poliisi sitä oman tehtävänsä tueksi tarvitsee. Näin suomalaisen yhteispelin kuuluu toimia.
”Poliisilla on tärkeä rooli yhteiskunnan resilienssin ylläpitämisessä Nato-yhteistyössä.”
Poliisi varautuu myös Suomen Nato-jäsenyyteen. Poliisilla on tärkeä rooli yhteiskunnan resilienssin ylläpitämisessä, joka on keskeinen painopiste Naton siviilivalmiuden kehittämisessä.
Todennäköistä on, että myös Nato-joukkojen läsnäoloon, kauttakulkuun ja harjoitteluun liittyvä niin sanottu isäntämaatuki voisi aiheuttaa merkittäviäkin lisätehtäviä poliisille. Poliisihallitus on aloittanut valmistelun myös muista tunnistetuista Nato-kokonaisuuksista, joilla on vaikutuksia poliisin toimintaan.
Toistaiseksi skenaariot on voitu paljolti säilöä pöytälaatikossa. Kuitenkin kun arvioidaan sisäisen turvallisuuden tilaa nykyisessä turvallisuusympäristössä, on meidän syytä pysyä valppaana. Maanpuolustustahto ja kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle sekä Ukrainan auttamiselle jatkuu erittäin vahvana. Tämän varaan on hyvä rakentaa.
Paras keino torjua ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä ja varmistaa yhteiskunnan toimintakykyä on se, että kaikki Suomessa asuvat henkilöt taustastaan riippumatta luottavat suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen viranomaisten kykyyn suojata kansalaisten oikeuksia. Ihmisten on epävakainakin aikoina voitava nojata sen varaan, että yhteiskunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantaviin ilmiöihin, estämään ne ennalta tai selvittämään ne tehokkaasti kiireellisessä hätätilanteessa. Poliisi on osaltaan valmiina – kaikkina aikoina.
Seppo Kolehmainen
Poliisiylijohtaja
Poliisihallitus
Twitter @SJKolehmainen
